Tšagatain kieli
| Tšagatai | |
|---|---|
 |
|
| Oma nimi | چغتای Çağatây |
| Tiedot | |
| Alue | Keski-Aasia |
| Puhujia | 0 |
| Kirjaimisto | Arabialainen kirjaimisto Uiguurilainen kirjaimisto |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Turkkilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | – |
| ISO 639-2 | chg |
| ISO 639-3 | chg |
Tšagatai oli Keski-Aasiassa käytetty turkkilainen kirjakieli etenkin 1400–1500-luvuilla. Tšagatain määrittelystä on eri näkemyksiä, jonka vuoksi osa katsoo sen kehityksen alkaneen jo 1300-luvulla ja jatkuneen aina 1900-luvun alkupuolelle.[1][2] Tšagataita kirjoitettiin pääasiassa persialais-arabialaisella kirjaimistolla.[2]
Kielen nimitys juontuu Tšingis-kaanin pojan Tšagatain jälkeläisten Keski-Aasiassa hallitsemasta kaanikunnasta, jonka Timur Lenk anasti itselleen vuonna 1370. Tšagatain kieli perustuu iranilaisvaikutteisiin karlukkilais-uiguurilaisiin murteisiin, joiden pohjalta kehittyivät myöhemmin uzbekin ja uiguurin kielet. Siihen ovat vaikuttaneet myös kiptšakkilaiset (nykyiset kazakin ja karakalpakin kielet) sekä itäoguusilaiset murteet (nykyinen turkmeeni), khorasaninturkki sekä uzbekin kielen kiptšakkilais- ja oguusilaismurteet.
Tšagataita käytettiin persian rinnalla Timur Lenkin valtakunnan kirjakielenä Keski-Aasiassa, Koillis-Iranissa, Luoteis-Afganistanissa, Itä-Turkestanissa ja Pohjois-Intiassa. Tšagataita käyttivät myös muun muassa Kultaisen ordan kaanit, sekä Kazanin kaanikunnan ja Krimin kaanikunnan väestöt.[3].
Tšagatain kirjoitus perustui arabialaiseen kirjaimistoon, joka soveltui huonosti turkkilaisten kielten äänteiden merkitsemiseen, mutta antoi samalla eri kielten ja murteiden puhujille mahdollisuuden lukea tekstit oman ääntämisensä mukaisesti. Arabialaisten aakkosten ohella käytettiin harvemmin uiguurilaista kirjaimistoa.
Kielellä on rikas kirjallisuus, joka käsittää muun muassa runoutta, historiallisia kertomuksia ja tieteellisiä teoksia. Merkittäviä kirjailijoita ovat runoilija ja suuri humanisti Ali-Shir Nava’i sekä Suurmogulien valtakunnan perustaja Babur.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 148–159. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2
- ↑ Chaghatay ealc.fas.harvard.edu. Arkistoitu 5.10.2024. Viitattu 17.8.2026.
- 1 2 Schluessel, Eric: An Inteoduction to Chaghatay: A Graded Textbook for Reading Central Asian Studies quod.lib.umich.edu. 2018. Viitattu 17.8.2026.
- ↑ Chaghatay Language and Literature iranicaonline.org. Viitattu 21.8.2026.