Turkmeenin kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turkmeeni
Turkmeenin levinneisyys
Turkmeenin levinneisyys
Oma nimi Türkmençe, Türkmen dili, Түркменче, Түркмен дили, تورکمن ﺗﻴلی ,تورکمنچه
Tiedot
Alue Keski-Aasia
Virallinen kieli  Turkmenistan
 Afganistan
Puhujia 6,7 milj.
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
arabialainen
kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta turkkilaiset kielet
Kieliryhmä oguusilainen ryhmä
Kielikoodit
ISO 639-1 tk
ISO 639-2 tuk
ISO 639-3 tuk

Turkmeenin kieli (turkmeeniksi türkmen dili, türkmençe[1]) on Turkmenistanissa ja sen lähialueilla asuvien turkmeenien puhuma turkkilainen kieli.[2] Venäjällä Stavropolin aluepiirissä asuvia turkmeeneja kutsutaan truhmeeneiksi ja Irakissa asuvia turkomaaneiksi. Turkmeeni on Turkmenistanin tasavallan virallinen kieli.[3] Lisäksi sillä on virallinen asema Afganistanin islamilaisessa tasavallassa sellaisilla alueilla, joissa turkmeenit ovat enemmistö.[4]

Levinneisyys ja puhujamäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1989 Neuvostoliiton alueella laskettiin olevan 2,7 miljoonaa turkmeenia, joista 2,5 miljoonaa asui Turkmenistanissa, 121 000 Uzbekistanissa, 39 000 Venäjällä, 20 000 Tadžikistanissa, ja 4 000 Kazakstanissa.[5] Äidinkielenään turkmeenia puhui 98,2 % Neuvostoliiton turkmeeneista.[6] Huomattavia turkmeeniryhmiä asuu myös Iranissa (yli 660 000), Afganistanissa (350 000), Irakissa (200 000), Turkissa (120 000) ja Syyriassa (35 000). Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan 27,3 % Turkmenistanin turkmeeneista puhui toisena kielenään venäjää.[5]

Nykyään puhujamääräksi arvioidaan 6,7 miljoonaa.[7] Turkmenistanissa puhujia arvioitiin vuonna 2013 olevan noin 3,8 miljoonaa.[8]

Historia ja murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkmeeni kuuluu turkkilaisten kielten lounaisen eli oguusilaisen ryhmän oguusilais-turkmeenilaiseen alaryhmään.[9] Sen perustana ovat läntisten oguusiheimojen murteet, joihin on sulautunut varhaisempia horezminturkkilaisia ja myöhäisempiä oguusilais-seldžukkilaisia piirteitä. Jälkimmäisen ryhmän pohjalta on kehittynyt turkin kieli. Uzbekin kielen murteista turkmeeniin on omaksuttu kiptšakkilaisia aineksia.[10]

Kun Turkmenistan itsenäistyi Neuvostoliiton romahdettua, valtion ainoaksi viralliseksi kieleksi määriteltiin turkmeeni, joka olisi kaikkien turkmenistanilaisten yhteinen kieli. Tämän jälkeen erilaisia venäjänkielisiä paikannimiä alettiin kääntää takaisin turkmeeniksi.[11].

Kieli jakautuu noin 30 murteeseen, jotka kantavat niitä puhuvien etnisten ryhmien nimiä. Murteiden välillä on tiettyjä foneettisia, morfologisia ja sanastollisia eroja.[12]

Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bilabiaali Labiodentaali Alveolaari Postalveolaari Palataali Velaari Uvulaari Glottaali
Klusiili p | b t | d k | g
Frikatiivi f | v s | z ʃ | ʒ x ʁ h
Affrikaatta ʧ | ʤ
Nasaali m n ŋ
Tremulantti r
Lateraali l
Approksimantti j

Lähde:[13]

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etinen Keskinen Takainen
Suppea i | y ɨ u
Puolisuppea e | ø o
Puoliavoin æ
Avoin a

Lähde:[13]

Kirjakieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkmeenien kirjakielenä toimi pitkään keskiaasialainen tšagatain kieli, jonka normit alkoivat lähentyä kohti kansankieltä 1700-luvulta lähtien. Ensimmäinen turkmeeninkielinen kirja julkaistiin vuonna 1814. Venäjän vallankumoukseen mennessä turkmeeniksi ilmestyi noin 200 kirjaa, jotka käsittävät lähinnä runoutta, uskonnollisia teoksia sekä myöhemmin myös oppi- ja valistuskirjallisuutta. Ennen vallankumousta julkaistiin muutaman vuoden ajan turkmeeninkielistä sanomalehteä. Kirjoitusjärjestelmä perustui arabialaiseen kirjaimistoon.[14]

Varsinainen turkmeenin kirjakieli syntyi 1920- ja 1930-luvuilla. Vuonna 1928 siirryttiin Neuvostoliiton turkkilaisten kansojen yhteiseen latinalaiseen kirjaimistoon (ns. uusi kirjaimisto) ja vuonna 1940 kyrilliseen aakkostoon,[15][16] jota oli täydennetty lisämerkeillä ә, ө, ү, җ ja ң.[17] 1990-luvulla Turkmenistanissa siirryttiin jälleen latinalaiseen kirjaimistoon.[7] Afganistanissa, Iranissa ja Irakissa käytetään edelleen arabialaista kirjoitusjärjestelmää. Kirjakielen katsotaan perustuvan teke-ryhmän ahalin murteeseen.[18]

Turkmeenin kirjaimisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A a B b Ç ç D d E e Ä ä F f G g
H h I i J j Ž ž K k L l M m N n
Ň ň O o Ö ö P p R r S s Ş ş T t
U u Ü ü W w Y y Ý ý Z z

Neuvostoaikana venäjää käytettiin laajasti turkmeenin rinnalla Turkmenistanin hallinto- ja sivistyskielenä. Itsenäistymisen jälkeen turkmeeni on syrjäyttänyt venäjän lähes kaikilla aloilla.

Kielioppi ja sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkmeenissa ei ole kieliopillista sukua ja lukuja on vain kaksi: yksikkö ja monikko. Substantiivi taipuu kuudessa sijassa. Sanajärjestys on yleensä subjekti-objekti-verbi.[13].

Lukusanat 1–10:[19]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
бир ики үч дөрт бәш алты еди секиз докуз он
bir iki üç dört bäş alty ýedi sekiz dokuz on

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turkmen Ethnologue. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
  2. Glottolog 4.3 - Turkmen glottolog.org. Viitattu 2.3.2021.
  3. What Languages Are Spoken In Turkmenistan? WorldAtlas. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
  4. The Constitution of Afghanistan - Chapter 1 Ministry of Foreign Affairs. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
  5. a b Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 412. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
  6. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 138. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
  7. a b Turkmen language, alphabets and pronunciation omniglot.com. Viitattu 2.3.2021.
  8. Language in Turkmenistan Political Holidays. 14.9.2019. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
  9. Turkmen language Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
  10. Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 119, 123. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9.
  11. Larry Clark: Turkmen Reference Grammar. Otto Harrassowitz Verlag, 1998. ISBN 978-3-447-04019-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.10.2021). (englanniksi)
  12. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 139. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
  13. a b c Turkmen Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo MustGo.com. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
  14. Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 412–413. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
  15. Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 413. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
  16. Turkmen language Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
  17. Musajev, K.M.: Jazyki i pismennosti narodov Jevrazii (regiona byvšego SSSR), s. 87–92. Almaty: Gylym, 1993. ISBN 5-628-01418-4.
  18. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 138–139. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
  19. The Sound of the Turkmen language (Numbers, Greetings, Phrases & The Parable) 21.8.2020. ILoveLanguages!. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.