Afganistan

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Afganistanin islamilainen tasavalta
د افغانستان اسلامي جمهوریت
(Da Afġānistān Islāmī jomhoriyat)
جمهوری اسلامی افغانستان
(jomhoriye-e Eslāmī-ye Afġānistān)
Afganistanin lippu Afganistanin vaakuna
lippu vaakuna

Afganistanin sijainti

Valtiomuoto islamilainen tasavalta

Presidentti Hamid Karzai

Pääkaupunki Kabul (3,097 milj. as.)
34°31′N, 69°08′E

Muita kaupunkeja Kandahar (316 000 as.),
Herat (249 000 as.)

Pinta-ala
– yhteensä 652 230[1] km² (sijalla 40)
– josta sisävesiä ei merkittävästi

Väkiluku (2013) 31 108 077[1] (sijalla 40)
– väestötiheys 47,7 / km²
– väestönkasvu 2,25[1] % (2013)

Viralliset kielet paštu (afgaani)
dari (Afganistanin farsi)

Valuutta 1 Afgani = 100 pulia (AFN)

BKT (2012) sijalla 109
– yhteensä 34,29 miljardia USD (PPP)[1]
– per asukas 1 100 USD

HDI (2012) 0.374[2] (sijalla )

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 20[1]1 %
– teollisuus 25,6[1] %
– palvelut 54,4[1] %

Aikavyöhyke +4:30
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
Brittien hallinnasta

19. elokuuta 1919

Lyhenne AF

– ajoneuvot: AFG
– lentokoneet: YA

Kansainvälinen
suuntanumero
+93

Motto ei mottoa

Kansallislaulu Afganistanin kansallislaulu

1 ilman oopiumia

Afganistanin islamilainen tasavalta eli Afganistan on islamilainen sisämaavaltio Aasiassa. Maan pinta-ala on noin 650 000 neliökilometriä. Pääkaupunki on Kabul. Afganistan on vuoristoinen sisämaavaltio. Sen noin 31 miljoonasta asukkaasta 80 prosenttia on sunnimuslimeita. Maassa puhutaan yli 30 kieltä, joista suurimmat ovat dari ja paštu, ja suurimmat etniset ryhmät pataanit ja tadžikit.

Afganistan sijaitsee strategisten kulkureittien varrella, ja sen historiaa värittävät lukuisat sodat. Jatkuvan sotimisen jäljiltä maan infrastruktuuri ja väestön koulutustaso ovat kurjassa tilassa. Afganistan tuottaa huumeita, etenkin oopiumia. Afganistanista on löydetty runsaat ja monipuoliset mineraalivarat, joiden hyödyntäminen toisi maalle vaurautta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laakso Laghmanin maakunnassa.

Maan pinta-ala on noin 650 000 neliökilometriä. Pääkaupunki on Kabul. Sen rajanaapureita ovat Turkmenistan (yhteistä rajaa 744 kilometriä), Uzbekistan (137 kilometriä), Tadžikistan (1 206 kilometriä), Kiina (76 kilometriä), Pakistan (2 430 kilometriä) ja Iran (936 kilometriä).[1]

Afganistan on pääasiassa ylänköalueella sijaitseva sisämaavaltio, ja noin kolme neljäsosaa maasta on vuoristoa. Maan laajin alue on harvaan asuttu keskiylänkö, joka kuuluu maan itä-länsi suunnassa jakavaan Hindukuš-vuoristoon. Hindukušilla sijaitsee Afganistanin korkein huippu on Noshaq, jonka korkeus on 7 485 metriä.[3]

Koillisosissa on seismistä aktiivisuutta. Kasvillisuudeltaan Afganistan on pääasiassa aavikkoa ja puoliaavikkoa, poikkeuksena muutamat hedelmälliset laaksot kuten Heratin laakso. Tärkeimmät joet ovat Amudarja, Helmand ja Kabul.[3] Vain Kabul laskee Indusjoen kautta mereen, monet muut vain johtavat aavikolle ja kuivuvat siellä. Jokiin on tehty kolme suurta patoa: Arghandabin pato lähellä Kandaharia, Kajakain pato Helmand-joessa ja Naglun pato Kabuljoessa Jalalabadin länsipuolella.[4]

Khyberin sola Afghanistanin ja Pakistanin rajalla on ollut tärkeä kulkureitti satojen vuosien ajan. Kotal-e Latabandin solaan, joka on Kabuljoen jylhin rotko, rakennettiin 1950-luvulla tie, joka lyhensi Kabulin ja Pakistanin rajan välisen matka-ajan kahdesta päivästä muutamiin tunteihin.[5]

Afganistanissa vallitsee äärevä mannerilmasto. Talven kylmyys on purevaa korkean sijainnin takia suuressa osassa maassa. Kesällä melkein kaikkialla on kuumaa, alankoalueilla kuten Iranin rajan läheisessä Sistanin laaksossa suorastaan tukalaa. Talvella ja keväällä sää on vaihtelevaisinta, ja suurin osa sateesta saadaan niiden aikana. Useimmat talven sateita aiheuttavat matalapaineet kehittyvät Välimerellä. Eteläisten naapurimaiden monsuunisateet eivät ulotu korkeiden vuorten suojaaman Afganistanin puolelle. Kabulin sääolot edustavat laajemminkin maan vuoristoista itä- ja keskiosaa.[6] Siellä keskimääräinen päivän alin lämpötila on pakkasen puolella marraskuusta helmikuuhun. Päivän ylin lämpötila ylittää 30 astetta kesä-, heinä- ja elokuussa. Sadetta saadaan marraskuusta toukokuuhun.[7]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuivuuden takia Afganistanin yleisin kasvillisuustyyppi on matala ja harva pensaikko. Jos keväällä sataa runsaammin, tasangoille nousee yksivuotisia kukkia. Aikoinaan maan itäosien vuoret olivat metsien peitossa, mutta niitä on hakattu polttopuiksi. Nykyisin enää kaksi prosenttia maa-alasta on metsää, lähinnä Afganistanin koillisosassa. Aikaisemmin maassa oli myös monia eläimiä: siperiantiikerit vaelsivat Amu Darjan laaksossa maan pohjoisosassa, antiloopit ja gasellit elivät aavikolla. Maassa tavattiin 380 lintulajia. Eläimistön nykytilasta sodan ja kuivien vuosien jälkeen ei ole tietoa.[8]

Vuonna 2009 Afganistan julkaisi ensimmäisen luettelon maan rauhoitetuista lajeista. Niihin kuului 20 nisäkästä, seitsemän lintua, neljä kasvia, yksi sammakkoeläin ja yksi hyönteinen. Vasta nyt suojeltiin metsästäjien tavoittelema lumileopardi.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Afganistanin historia
Tuhoutuneita rakennuksia Kabulissa sisällissodan aikana vuonna 1993.

Afganistanin alueella sijaitsi Baktrian kuningaskunta 500-luvulle eaa. saakka, jolloin se liitettiin Persian valtakuntaan ja Baktriasta tuli Persian maakunta. Afganistan kuului Persiaan, kunnes Aleksanteri Suuri valloitti sen 300-luvulla eaa. Aleksanteri Suuren valtakuntaa seurasi Seleukidien valtakunta, jonka vallasta uusi Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta itsenäistyi 250-luvulla eaa.[10] Baktria oli hellenistisen maailman itäisin kolkka.[11]

Uusi Baktria hävisi 100-luvulla Kiinan rajamailta tulleiden buddhalais-paimentolaisten Kušana-valtakunnan tieltä. Persian Sassanidien dynastia otti Afganistanin alueen jälleen hallintaansa 300-luvulla ja alue islamilaistui 600-luvulla. Afganistan oli Mahmud Ghaznin valtakunnan keskus 1000-luvulla, mutta mongolit hävittivät sen 200 vuotta myöhemmin.[10]

Tataari Timur Lenkin perustama Timuridien dynastia toi Afganistaniin talous- ja kulttuurikukoistusta, joka päättyi persialaisten jälleen vallatessa Afganistanin 1500-luvulla, ja alueesta tuli Persian ja moguleiden välinen kiista-alue. Afgaaniheimot kapinoivat 1700-luvun alussa Persiaa vastaan, ja Nadir Šah karkotti heidät maasta. Nadirin kuoltua afgaanit palasivat alueelle ja vuonna 1747 Afganistanista tuli itsenäinen emiraatti Ahmad Shah Durranin johdolla.[10]

1800-luvulla sodittiin kaksi afgaanisotaa, kun Iso-Britannia yritti valloittaa Afganistanin estääkseen Venäjää saamasta sitä. Afganistan joutui luovuttamaan määräysvallan ulkopolitiikasta Isolle-Britannialle, mutta säilytti itsenäisyytensä sisäisissä asioissaan. Kolmas afgaanisota käytiin heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen Intiaa vastaan ja britit tunnustivat Afganistanin itsenäisyyden 1919.[12]

Vuoden 1928 sisällissotaa seurasi pitkä vakauden aika pääasiassa kuningas Mohammed Zahir Shahin alaisuudessa, kunnes hänen serkkunsa Mohammed Daoud Khan syöksi hänet vallasta 1973. Vuonna 1978 marxilainen HDKA kaappasi vallan armeijan upseereiden avulla. Joulukuussa 1978 Afganistanin kommunistihallitus solmi Neuvostoliiton kanssa yhteistyö- ja avunantosopimuksen. Afganistanin sodassa Neuvostoliiton joukkoja ja sen valtaan nostamaa uutta Afganistanin hallitusta vastassa olivat mujahideen-sissit joita Kiina, Pakistan, Saudi-Arabia ja Yhdysvallat tukivat. Neuvostoliiton joukot vetäytyivät maasta 1989. Afganistanin demokraattinen tasavalta kukistui huhtikuussa 1992 kun mujahideen-joukot valtasivat Kabulin. Sota jatkui sisällissotana eri ryhmittymien välillä.[12]

Vuonna 1994 alkoi voimistua Taliban-liike. Vuoden 1998 lopulla Taliban hallitsi 90 prosenttia maasta. He tuhosivat muun muassa yhtä maan tärkeimmistä vientiartikkeleista, unikkopeltoja, sillä islamin lakien mukaan päihteiden (alkoholi, huumeet ym.) käyttö on kiellettyä. Vuonna 2001 Yhdysvallat ja Britannia hyökkäsivät Afganistaniin syyttäen Talibaneja New Yorkiin suunnatuista terrori-iskuista, ja Talibania vastustava Pohjoisen liittouma syöksi Talibanin vallasta. Talibania vastustavat afganistanilaisryhmät tapasivat joulukuussa 2001 Bonnissa ja solmivat sopimuksen maan vakauttamisesta. Hamid Karzai nimitettiin väliaikaishallinnon (Afghan Interim Authority) puhemieheksi vuonna 2001, ja valittiin presidentiksi vuonna 2004 ja toiselle kaudelle marraskuussa 2009.[12]

Turvallisuusvastuu on 17. heinäkuuta 2011 alkaen siirtymässä vähitellen Isaf-joukoilta Afganistanin omille voimille.[13]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti Hamid Karzai itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa vuonna 2011.

Afganistanin hallintomuoto on virallisesti hyvin keskitetty ja presidenttivaltainen: presidentti on sekä valtionpäämies että hallituksen johdossa, ja hän nimittää ministerit.[1] Käytännössä kuitenkin paikalliset ja alueelliset mahtimiehet käyttävät merkittävää valtaa.[14]

Perustuslain mukaan Afganistan on islamilainen tasavalta, jonka lait eivät voi olla ristiriidassa islamin määräysten kanssa (artiklat 1 ja 3).[15] Perustuslain 149. artiklan mukaan ”Niitä [perustuslain] määräyksiä, jotka koskevat sitoutumista pyhän islamin uskon perusteisiin ja islamilaiseen tasavaltaan, ei voi muuttaa.”[16]

Kaksikamarinen parlamentti koostuu 102 jäsenen ylähuoneesta ja korkeintaan 250 jäsenen alahuoneesta.[1]

Parlamenttivaalit käytiin pääosin ilman puoluetunnuksia ja puoluelaitos onkin suhteellisen heikko. Parlamentissa on kuitenkin useita merkittäviä puolueryhmiä. Näitä ovat muiden muassa Yunus Qanoonin johtama Hezbe-Afghanistan-Naween, lähinnä uzbekkiväestöä edustava Hezbe-Junbesh-e-Milli Afghanistan (Junbesh), šiiaväestöä edustava Hizb-e-Wahdat sekä lähinnä pataaneja edustava Hizb-i-Islami.[17] Elokuussa 2009 käydyt presidentinvaalit olivat laajamittaisen vilpin sävyttämät. Pitkällisen laskenta- ja tarkistusprosessin jälkeen Hamid Karzain ilmoitettiin saaneen 49,7 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä. Toinen kierros jäi kuitenkin pitämättä, ja Karzai julistettiin suoraan voittajaksi vastaehdokas Abdullah Abdullahin syytettyä vaalikomissiota puolueellisuudesta ja vetäydyttyä kisasta.[18][19]

Maakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Afganistanin maakunnat
Afganistanin kartta.

Afganistan koostuu 34:stä maakunnasta eli velayat:[20]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afganistanin etniset ryhmät ja kieliryhmät.
Koulutyttöjä Bamozaissa Paktian maakunnassa.

Heinäkuussa 2013 Afganistanin arvioitu väkiluku oli 31 108  077. Tämä on selvästi pienempi kuin aikaisempi arvio, 33,6 miljoonaa, joka perustui vuoden 1979 vajaaksi jääneeseen väestönlaskentaan.[1]

Afganistan on monikielinen ja -kulttuurinen maa. Afgaaneja eli pataaneja on 40–45 prosenttia väestöstä, seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat tadžikit (noin 27 prosenttia), hazarat (hetsarit, 9 prosenttia) sekä uzbekit (noin 10 prosenttia). Pienempiä väestöryhmiä ovat aimakit, turkmeenit ja balokit.[1].

Tärkeimpiä kieliä ovat afganistanin persia (dari) 50 prosenttia, paštu (afgaani) 35 prosenttia ja turkin sukuiset kielet (erityisesti uzbekki ja turkmeeni) 11 prosenttia. Näiden lisäksi Afganistanissa puhutaan 30 pienempää kieltä (erityisesti belutši ja pašai), yhteensä 4 prosenttia. Maassa esiintyy paljon kaksikielisyyttä.[1]

Afganistanilaiset ovat valtaosin sunnimuslimeja (80 prosenttia väestöstä), mutta maassa on myös merkittävä šiiavähemmistö (noin 19 prosenttia väestöstä).[1] Erityisesti hazarat ovat pääasiassa šiiamuslimeja. Šiialaisia ismailiitteja on noin 1–2 prosenttia väestöstä, lähinnä Baghlanin ja Badakshanin maakunnissa. Maassa on myös pieni hindu- ja sikhivähemmistö.[21][22] Maassa oli ennen suurehko juutalaisvähemmistö, mutta nykyisin maassa asuu tiettävästi vain yksi juutalainen[23].

Yli viisitoistavuotiaista vain noin 28 prosenttia osaa lukea ja kirjoittaa. Naisista suuri osa on lukutaidottomia (vuoden 2000 arvio 88 prosenttia) ja vuoden 2010 arvion mukaan raskauteen ja synnytyksiin kuoli 460 äitiä 100 000 kohden.[1]

Maassa toimii kuusi ehkäisyklinikkaa, joita ylläpitää Marie Stopes International -järjestö. Klinikat antavat tietoutta perhesuunnittelun menetelmistä sekä raskauden keskeytyksestä. Ne tekevät yhteistyötä uskonnollisten johtajien kanssa. Järjestön mukaan sen toiminnan avulla ehkäistiin 250 000 ei-toivottua raskautta vuonna 2009 ja autettiin eri ministeriöitä muuttamaan toimintaansa naiset paremmin huomioon ottavaan suuntaan. Ainoa klinikoiden ulkopuolinen rahoittajamaa on Suomi.[24]

Koska YK:n vuosituhattavoitteet on määritelty suhteellisesti (ongelmista kärsivien määrän vähentäminen puoleen tai kolmannekseen vertailuvuoden tasosta), Afganistan on edellä mainituista ongelmista huolimatta edistynyt melko hyvin tavoitteiden kanssa. Vuoden 2007 arvion mukaan lapsikuolleisuuteen liittyvä tavoite tullaan todennäköisesti saavuttamaan, ja neljän muun saavuttaminen on mahdollista. Äärimmäisen köyhyyden vähentäminen ja naisten tasa-arvon edistäminen jäävät kuitenkin jälkeen tavoitteista. Koska turvallisuus on Afganistanissa suuri ongelma, maa on lisännyt, sitä koskevan ylimääräisen tavoitteen vuosituhatlistalleen.[25]

Terveystilanne 2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afganistanin terveysministeriön marraskuussa 2011 julkaiseman selvityksen mukaan tilanne on kohentunut merkittävästi siten, että maan suurin terveydellinen ongelma, synnytys- ja lapsikuolleisuus, on vähentynyt. Tutkimuksen mukaan synnytyksessä kuolee 1/50 synnyttäjää. Imeväiskuolleisuus on puolet vuoden 2008 tilanteesta, mikä tarkoittaa että ennen ensimmäistä syntymäpäivää kuolee 97 lasta tuhannesta.[26]

Afganistanilaisten elinajanodote on pidentynyt yli kymmenen vuotta. 2009 julkaistu odote oli 47-50 vuotta, nyt 62-64 vuotta. Alle viisivuotiaista lapsista kuoli aiemmin 20 prosenttia, nyt enää 10 prosenttia. Syynä tilanteen paranemiseen on muun muassa ripulin ja keuhkokuumeen hoidon tehostaminen.[26]

Sairaaloiden määrä oli vuonna 2003 vain 450, vuoden 2011 selvityksen mukaan 1 800. Kätilöiden määrä oli 400, vuonna 2011 kätilöitä oli 2 000.[26]

Kaikkia alueita ei selvitykseen voitu ottaa, sillä Kandaharin, Helmanidin ja Zabulin maakuntien maaseudulla valtaa pitävät yhä kapinalliset. Tutkimusta rahoittivat Unicef, WHO ja Yhdysvaltojen hallitus.[26]

Liikenne ja media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afganistanissa on kaikkiaan 52 lentokenttää, joista 23:n kiitotiet on päällystetty. Vesiteitä on 1200 kilometriä, lähinnä Amudarja-joella.[1] Kabulin lentoasema on maailman vilkkaimpia yhden kiitotien lentokenttiä, koska sitä käyttävät ulkomaiset sotilasjoukot. Niiden lisäksi kentältä lentää kolme afganistanilaista lentoyhtiötä 10–15 lentoa päivässä.[27][1]

Maan ensimmäinen rautatielinja avattiin kesällä 2011. 75 kilometriä pitkää rataosuutta pitkin kuljetetaan rahtia Uzbekistanin Hairatanin kaupungin ja Mazar-i-Sharifin välillä.[28].[29] Uusia reittejä on suunnitteilla viisi. Rahoitusta niihin on saatu ulkomailta, sillä maassa on rikkaat luonnonvarat, joita monet maat ovat kiinnostuneet hyödyntämään. Rautateiden toivotaan myös vakauttavan väkivaltaisen maan elämää kehittämällä sen taloutta.[26]

Afganistanin hallitsija Rahman Khan kielsi rautateiden rakentamisen 1900-luvun taitteessa. Britit ja venäläiset sotivat seudulla ja rakensivat rautateitä, ja Rahman Khan toivoi kiellolla pitävänsä vallan maassa itsellään.[26]

Talebanin kukistumisen jälkeen yksityiset televisio- ja radioasemat ovat yleistyneet vauhdilla. Talebanin aikana televisio oli kielletty, koska sitä pidetään moraalille vahingollisena. Mediaa säätelevä laki kieltää edelleen islamin vastaisen materiaalin esittämisen.[14] Lankapuhelinliittymiä on alle puoli miljoonaa, mutta kännyköiden käyttö on yleistymässä. Vuonna 2008 maassa oli 8,45 miljoonaa kännykkää ja vuonna 2012 jo 18 miljoonaa. Internetin käyttäjiä oli vuonna 2009 noin miljoona. Yleisin tapa käyttää internetiä ovat Kabulin nettikahvilat ja -kioskit.[1]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afganistanilainen tori helmikuussa 2009.
Yhdysvaltalainen sotilas afganistanilaisessa kylässä.

Sodat ovat raunioittaneet valmiiksi köyhän maan talouselämän, ja maan elintaso onkin maailman huonoimpia. Maataloudessa tuotetaan viljalajeja (muun muassa vehnää) ja etenkin puuvillaa. Oopiumin viljely on yleistä. Karjanhoito on paimentolaisheimojen pääelinkeino. Mattoja tehdään vientiin.[30] Maatalous keskittyy pohjoisille tasangoille lähelle maan rajoja. Ravinnontuotanto on hyvin riippuvainen vehnän viljelystä ja lampaiden ja vuohien kasvatuksesta.[3][31]

Kesäkuussa 2010 Yhdysvaltojen armeijan uutisoitiin löytäneen Afganistanista yli biljoonan dollarin mineraaliesiintymän. Löydetyt mineraalit olivat rautaa, kuparia, kobolttia, kultaa ja litiumia. Yhdysvaltojen puolustusminiteriön raportti nimitti maan ”litiumin Saudi-Arabiaksi”. Afganistanista löydetyt litium-varannot tekisivät hyötykäytössä maasta maailman suurimman litiumin tuottajan.[32] Litiumia tarvitaan erityisesti hybridi- ja sähköautojen akkuihin, tietokoneisiin ja matkapuhelimiin.[33]

Vaikka Yhdysvaltojen hallituksen edustajat ilmoittivat yllättyneensä Afganistanin luonnonvaroista, tosiasiassa mineraalivarannot olivat hallituksen tiedossa jo 1970-luvulla. Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen, Maailmanpankin ja YK:n edustajat keskustelivat jo tuolloin Afganistanin luonnonvarojen hyödyntämisestä.[34] Sotilaalliset selkkaukset ovat estäneet köyhää Afganistania hyödyntämästä maansa mineraalivarantoja. Hampshire Collegen rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden tutkimuslaitoksen professori Michael T. Klare on luonnehtinut Afganistanin olevan ”resurssikirouksen” uhri. Eri ryhmittymät taistelevat hyötyäkseen taloudellisesti Afganistanin mineraalirikkauksista. Luonnonvarat ovat jopa saattaneet heikentää tavallisten ihmisten arkea, koska eri ryhmittymät ovat valmiita puolustamaan taloudellisia intressejään sotilaallisesti.[35]

Merkittävimmät luonnonvarat ja niiden arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 tehdyn arvion mukaan näiden metallien yhteisarvo on yli 908 miljardia Yhdysvaltojen dollaria:[36]

Toiset arviot mineraalivarannoista ovat vielä suuremmat ja arvioivat luonnonvarojen suuruudeksi jopa yli 3 biljoonaa Yhdysvaltojen dollaria. Afganistanin mineraalivarantojen merkittävyyttä lisää strategisien metallien suuri osuus. Kokonaisuudessaan Afganistanin luonnonvarat ovat erittäin merkittävät, mahdollisesti suurimmat yksittäisen maan maailmassa.[37][38]

Yhdysvaltojen geologian tutkimuslaitoksen (USGS) mukaan Afganistanissa arvioidaan olevan merkittävät öljy ja maakaasuvarannot. Öljyä arvioidaan olevan 1,6 miljardia tynnyriä, maakaasua 440 miljardia kuutiometriä ja kaasulähtöisiä nesteitä (NGL) 562 miljoonaa tynnyriä.[39]

Merkittävimmät vientituotteet ovat kuivatut hedelmät ja pähkinät, matot, villa, puuvilla, nahkatuotteet, oopiumi ja puolijalokivet. Vienti suuntautuu Pakistaniin, Intiaan, Yhdysvaltoihin, Tadžikistaniin ja Saksaan. Tuontia on eniten Yhdysvalloista, Pakistanista, Intiasta, Venäjältä ja Saksasta.[1]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri sininen moskeija Mazar-i-Sharifin kaupungissa.
Bamiyanin laakso on maailmanperintökohde. Talibanit tuhosivat laakson suuret buddhapatsaat vuonna 2001.

Ennen vuotta 1978 afganistanilaisten kansallistunne oli heikko. Paikalliset yhteisöt olivat suhteellisen itsenäisiä, ja ihmiset samaistuivat ensisijaisesti omaan heimoryhmäänsä, toiseksi koko kansainväliseen islamilaiseen yhteisöön. Sisällissodassa etniset ristiriidat kärjistyivät etenkin pataanien ja pohjoiseen liittoon kuuluvien muiden etnisten ryhmien välillä.[40]

Tunnettuja afganistanilaisia mattoja tekevät turkmeenit ja belutšit, maan pohjois- ja länsiosan paimentolaiset.[41] Paimentolaiset viettävät kesät ylänköalueilla ja laskeutuvat talveksi laaksoihin. Heillä on kahdenlaisia telttoja: keskiaasialaisia jurttia ja Lähi-idälle tyypillisiä mustasta vuohenkarvasta tehtyjä telttoja. Paimenet voivat yöpyä tilapäisesti myös ruokomajoissa tai luolissa. Maanviljelijät asuvat tyypillisesti linnoitetuissa savesta ja oljesta rakennetuissa monikerroksisissa taloissa.[40]

Afganistanilaista perusruokaa ovat litteät vehnäleivät, joita paistetaan joko rautapannulla tai saviuunin sisäpinnalla. Leipää kastetaan usein lihaliemeen. Jogurtti ja muut maitotuotteet ovat myös yleisiä.[40]

Afgaaninvinttikoiria oli käytetty Afganistanissa metsästys- ja paimenkoirina tuhansien vuosien ajan ennen kuin länsimaiset koiraharrastajat kiinnostuivat niistä 1800-luvulla.[42]

Perinteiseen afgaanimusiikkiin kuuluvat maan omat perinnesoittimet rubab ja dombur. 2000-luvulla myös rockista on tullut suosittua nuorison keskuudessa.[43]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afganistan on osallistunut olympialaisiin 13 kertaa ajoittain vuodesta 1936. Sen ainoat mitalit, kaksi pronssia, on tuonut Rohullah Nikpai taekwondosta.[44]

Afganistanin kansallisurheilu on buzkashi, jossa ratsain liikkuvat urheilijat yrittävät saada siirrettyä vuohen tai vasikan ruhon maalialueelle. Muita suosittuja lajeja ovat jalkapallo ja kriketti. Afganistanin jalkapallomaajoukkue ei ole menestynyt arvoturnauksissa. Se oli huhtikuussa 2011 FIFAn rankingissa sijalla 174. Kriketin taas toivat mukanaan afgaanipakolaiset palattuaan takaisin kotimaahansa Pakistanista.[45][46][47]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s The World Factbook: Afghanistan CIA. (englanniksi)
  2. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  3. a b c Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 184. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
  4. Rivers Afghanistan: A Country Study. Library of Congress, 2001.
  5. Mountains Afghanistan: A Country Study. Library of Congress, 2001.
  6. Country Guide Afganistan BBC Weather
  7. Climatological information: Kabul World Meteorological Organization. Viitattu 12.11.2011.
  8. Mary Englar: Afghanistan. Capstone Press, 2003. ISBN 9780736821742. A Google Books.
  9. Afghanistan releases it’s first-ever list of protected species 2009. Wildlife Extra.
  10. a b c Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput, s. 364-367. Otava, 2004. ISBN 951-1-18177-7.
  11. Graeco-Mactrian Kingdom Colorado State University.
  12. a b c Afghanistan timeline BBC News
  13. Afganistanin presidentiltä tapettiin jo toinen luottomies, Yle.fi/Uutiset viitattu 17.7.2011
  14. a b Afghanistan profile BBC News
  15. Chapter one The Constitution of Afghanistan (English translation)
  16. Chapter ten The Constitution of Afghanistan (English translation)
  17. Wilder A: A House Divided? Analysing the 2005 Afghan Elections AREU. Viitattu 18.10.2012.
  18. Hamid Karzai declared winner of Afghanistan's presidential election Guardian 2009
  19. High stakes in Afghan vote recount BBC News 2009
  20. Afghanistan: Primary subdivisions Statoids
  21. Religion Central Asia & Tthe Caucasus
  22. Non-Muslims Afghanistan: A Country Study. Library of Congress, 2001.
  23. Afghanistan Jewish Virtual Libary. Viitattu 13.7.2012. (englanniksi)
  24. Mullahit antavat ehkäisyneuvontaa Afganistanissa YLE Uutiset 2010
  25. Millennium Development Goals Status in Afghanistan UNDP 2008
  26. a b c d e f Tutkimus: Afganistanilaiset elävät aiempaa pitempään, Helsingin Sanomat 1.12.2011 sivu B 2
  27. New Air Traffic Control Tower Opens at Afghanistan’s Busiest Airport ISAF. Viitattu 18.10.2012.
  28. Hairatan-to-Mazar-i-Sharif railway opens Central Asia Online
  29. Afghanistan to complete first railway by end of year Telegraph
  30. Background Note: Afghanistan (arkistoitu versio) 12/2007. Yhdysvaltain ulkoministeriö, Under Secretary for Public Diplomacy and Public Affairs, Bureau of Public Affairs. Viitattu 26.5.2013. (englanniksi)
  31. Afghanistan’s Lithium Wealth Could Remain Elusive National Geographic 16.6.2010
  32. James Risen: U.S. Identifies Vast Mineral Riches in Afghanistan 06/2010. New York Times. (englanniksi)
  33. Lithium and Its Uses Aben resources
  34. Katie Drummond: No, the U.S. Didn’t Just ‘Discover’ a $1T Afghan Motherlode 06/2010. Wired. (englanniksi)
  35. Henry J. Reske: Afganistanin litiumrikkaudet voivat jäädä haaveeksi 08/2010. National Geographic News. (englanniksi)
  36. a b Minerals in Afghanistan 08/2010. New York Times. (englanniksi)
  37. Afghanistan's resources could make it the richest mining region on earth 2010. The Independent. Viitattu 18.10.2012.
  38. Afghanistan's Mineral Fortune: Multinational influence and development in a post-war economy University of Vermont. Viitattu 18.10.2012.
  39. Assessment of Undiscovered Petroleum Resources of Northern Afghanistan, 2006 (PDF) 2006. USGS. Viitattu 18.10.2012.
  40. a b c Afghanistan Countries and their cultures
  41. Carpets and Rugs of Afghanistan Afghanistan Online
  42. Afghan Hound Dogster
  43. Afghan dreams of rock and roll BBC News 5.1.2010
  44. Afghanistan in Olympics Sport Reference
  45. Associations: Afghanistan FIFA
  46. Sports in Afghanistan afghan-web.com. Viitattu 10.11.2011. (englanniksi)
  47. Buzkashi - National Sport of Afghanistan kidzworld.com. Viitattu 10.11.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]