Molybdeeni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
NiobiumMolybdeeniTeknetium
Cr

Mo

W  
 
 
Mo-TableImage.png
Yleistä
Nimi Molybdeeni
Tunnus Mo
Järjestysluku 42
Luokka Siirtymämetalli
Lohko d
Ryhmä 6, siirtymäalkuaine
Jakso 5
Tiheys 10,28×103 kg/m3
Väri Hopeanvalkoinen
Löytövuosi, löytäjä 1782, Hjelm
Atomiominaisuudet
Atomipaino 95,96[1] amu
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) 145 (190) pm
Kovalenttisäde 145 pm
Orbitaalirakenne [Kr] 4d5 5s1
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 13, 1
Hapetusluvut +II, +III, +IV, +VI
Kiderakenne Tilakeskeinen kuutiollinen
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto Kiinteä
Sulamispiste 2896 K (2623 °C)
Kiehumispiste 4885 K (4612 °C)
Höyrystymislämpö 6830 kJ/mol
Sulamislämpö 253 kJ/mol
Äänen nopeus 5400 m/s 293,15 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus 1,8 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti 0,251 kJ/kg K
Lämmönjohtavuus 138 W/(m×K)
CAS-numero 7439-98-7
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Molybdeeni (lat. molybdenum) on alkuaine. Sen järjestysluku on 42, CAS-numero 7439-98-7 ja kemiallinen merkki Mo.

Molybdeeni on hopeanvalkoinen metalli. Puhtaan molybdeenin sulamispiste 2623 °C on korkeimpia puhtaiden metallien sulamispisteitä. Carl Wilhelm Scheele tunnisti sen uudeksi alkuaineeksi 1778 ja Petter Jakob Hjelm valmisti sitä epäpuhtaana 1782.

Molybdeeni


Molybdeeni kasviravinteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molybdeeni on tärkeä kasviravinne. Sitä on myös noin 20 entsyymissä. Levät pääsevät sen avulla eroon rikistä. Kasveille molybdeeni on välttämätön typpiaineenvaihdunnassa. Se on osallinen nitraatin pelkistyksessä. Kasvit tarvitsevat sitä hyvin vähän, ja kalkituksen avulla korkeana pidetty pH turvaa sen saannin. Myös typensitojabakteerit tarvitsevat molybdeenia. Sen saanti on tärkeää palkokasvien juurinystyröiden toiminnalle.

Molybdeeni ja ihmisen terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molybdeeni on ihmiselle välttämätön hivenaine, mutta sitä tarvitaan hyvin pieniä määriä. Suurina määrinä se voi aiheuttaa kuolettavia epämuodostumia. Eniten kärsivät luut, iho, maksa ja munuaiset.

Liika typpi poistuu ihmisen elimistöstä molybdeenin avulla virtsahappona. Molybdeenin avulla maksaan varastoitunut rauta lähtee liikkeelle ja kudokset saavat happea. Molybdeeni vaikuttaa kuparin imeytymiseen ja aineenvaihduntaan. Sen avulla poistuu maksaan kertynyttä kupariylimäärää.

Molybdeeni alentaa kolesteroli-, triglyseridi- ja fosfolipiditasoja. Hiilihydraattiaineenvaihdunnassa tarvitaan molybdeenia, samoin alkoholin palamisessa maksassa. Molybdeenia tarvitaan sulfiittien muuttamiseen elimistössä sulfaateiksi, ja siksi sillä voi olla vaikutusta sulfiittiyliherkkyydestä johtuvan astman hoidossa.

Hammaskiilteessä on paljon molybdeenia, joka voi tehostaa fluorin hyväksikäyttöä hampaitten suojana. Molybdeeni nostaa elimistön emäksisyyttä, ja ainakin teoriassa siitä voi olla hyötyä syövän, virusten ja loisten hoidossa. Molybdeeni pystyy poistamaan syöpää aiheuttavia kemikaaleja, mikä on päätelty siitä, että alueilla, joilla maaperässä on vähän molybdeenia, pohjukaissuolisyöpää on todettu lähes kolmanneksen enemmän. Molybdeeni voi helpottaa unen saantia. Sen on todettu tehostavan elimistön antioksidanttimolekyylien aktiivisuutta.

Käyttökohteita metallinjalostuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molybdeenia voidaan pieninä määrinä käyttää teräksen kovettamiseen. Japanilaiset soturit kovettivat sen avulla miekkoja 1300-luvulla. Britit taas käyttivät molybdeeniterästä panssarivaunuissa ensimmäisessä maailmansodassa. Kun molybdeenia sekoitetaan ruostumattomaan teräkseen, syntynyt teräslaatu on haponkestävää.

Käyttö isotooppitutkimuksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molybdeeni-99-isotoopista valmistetaan sairaaloissa teknetium-99m-isotooppia gammakuvausta varten. Teknetiumia ei voi varastoida sellaisenaan lyhyen puoliintumisajan takia. Molybdeeni-99:n puoliintumisaika on 66 tuntia.[2]

Yhdisteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ihmisen ravitsemuksen lähteenä käytetty muun muassa sivustoa [1], jossa kirjallisuusviitteet. Lisäksi kasvien osalta lähde on Farmit.net

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
  2. Vierula, Hertta: Molybdeenipula vaikeuttaa gammakuvauksia 13.8.2009. Suomen Lääkärilehti.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Molybdeeni.