Sulamislämpö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sulamislämpö (tunnus Q) on aineen sulaessa vaadittava lämpömäärä. Sulamislämmön yksikkö on joule (J). Aineen sulaminen tapahtuu sulamispisteessä, jolloin aineen lämpötila ei muutu ennen kuin kaikki aine on sulanut. Kääntäen sulamislämpö kertoo, kuinka paljon energiaa vapautuu, kun tietty ainemäärä jähmettyy (jähmettymislämpö).

Sulamislämpö lasketaan kaavalla Q=sm, missä s on aineen ominaissulamislämpö ja m aineen massa.

Ominaissulamislämpö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ominaissulamislämpö (tunnus s) on tietylle aineelle ominainen vakio, joka kertoo, kuinka paljon energiaa tarvitaan tai vapautuu, kun aineen olomuoto muuttuu kiinteästä nesteeksi tai päinvastoin. Ominaissulamislämpö ilmoitetaan aineen massayksikköä tai ainemäärää kohti, joten sen yksikkö on vastaavasti J/kg tai J/mol. Esimerkiksi jään sulamislämpö nestemäiseksi vedeksi on noin 333 kJ/kg.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.