Höyrystymislämpö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Höyrystymislämpö (tunnus Qh) on aineiden fyysinen ominaisuus. Se määritellään lämpömääränä, joka vaaditaan höyrystämään yksi mooli ainetta höyrystymislämpötilassaan normaalipaineessa, 101325 Pa:ssa. Höyrystymislämmön yksikkö on kJ/mol. Ominaishöyrystymislämmön (r) yksikkö on kJ/kg.

Koska höyrystyminen on tiivistymisen vastaprosessi, käytetään myös termiä tiivistymislämpö. Tiivistymislämpö määritellään lämpömääräksi, joka vapautuu kun yksi mooli ainetta tiivistyy kiehumispisteessään normaalipaineessa.

Veden ominaishöyrystymislämpö normaalipaineessa on noin 2260 kJ/kg, joka vastaa 40.8 kJ/mol. Tämä on melko paljon eli noin viisi kertaa energiamäärä, joka tarvitaan veden lämmittämiseksi 0 °C lämpötilasta 100 °C lämpötilaan.

Mitä korkeampi paine ja lämpötila vedellä on, sitä pienempi on sen höyrystymislämpö. Kriittisessä pisteessä (vesi: 374.15 °C, p=221.2 bar) nesteen höyrystymislämpö on nolla. Tässä lämpötilassa nesteen ja höyryn välinen jyrkkä ero katoaa. Aine ei höyrysty lämmittämällä eikä nesteydy nostamalla painetta. Lämpötilan ylittäessä kriittisen pisteen puhutaan paineen mukaan joko ylikriittisestä fluidista tai ylikriittisestä höyrystä.

Alkuaineiden höyrystymislämpöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuaine Höyrystymislämpö (kJ/mol)
Aktinium 400
Alumiini 293,4
Antimoni 77,14
Argon 6,447
Arseeni 34,76
Astatiini 114
Barium 142
Beryllium 292,40
Boori 489,7
Bromi 15,438
Cerium 414
Cesium 67,74
Elohopea 59,229
Etanoli 78,3
Fluori 3,2698
Fosfori 12,129
Gallium 258,7
Germanium 330,9
Hafnium 575
Happi 3,4099
Helium 0,0845
Hiili 355,8
Hopea 250,58
Indium 231,5
Iridium 604
Jodi 20,752
Alkuaine Höyrystymislämpö (kJ/mol)
Kadmium 100
Kalium 79,87
Kalsium 153,6
Kloori 10,2
Koboltti 376,5
Kromi 344,3
Krypton 9,029
Ksenon 12,636
Kupari 300,3
Kulta 334,4
Lantaani 414
Litium 145,92
Lyijy 177,7
Magnesium 127,4
Mangaani 226
Molybdeeni 598
Natrium 96,96
Neon 1,7326
Neptunium -
Nikkeli 370,4
Niobium 696,6
Osmium 627,6
Palladium 357
Pii 384,22
Platina 510
Polonium 60,1
Alkuaine Höyrystymislämpö (kJ/mol)
Radium 37
Radon 16,4
Rauta 349,6
Renium 715
Rikki 1,7175
Rodium 493
Rubidium 72,216
Rutenium 595
Seleeni 26,3
Sinkki 115,3
Skandium 314,2
Strontium 144
Tallium 164,1
Tantaali 743
Teknetium 660
Telluuri 52,55
Tina 295,8
Titaani 421
Torium 514,4
Typpi 2,7928
Vanadiini 452
Vety 0,44936
Vismutti 104,8
Volframi 824
Yttrium 363
Zirkonium 58,2

Aineiden ominaishöyrystymislämpöjä normaalipaineessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aine Ominaishöyrystymislämpö r (kJ/kg)
Asetoni 523
Etanoli 904
Etyylieetteri 377
Bentseeni 394
Metanoli 1109
Metyylikloridi 406
m-Ksyleeni 339
Aine Ominaishöyrystymislämpö r (kJ/kg)
Rikkihiili 356
Tärpätti 293
Tolueeni 364
Vesi 2256
Elohopea 285
Jäähdytysneste R-12 (t=-30°C, p=1,00 bar) 165
Jäähdytysneste R-502 (t=-30°C, p=1,99 bar) 167

Kaasun lämpötilan tai paineen laskiessa kaasun energia pienenee, ja tietyllä rajalla kaasu muuttuu nesteeksi. (Molekyylien liike on käynyt niin heikoksi että molekyylien väliset voimat jaksavat vetää molekyylit lähelle toisiaan.) Höyrystymislämpöä vastaava energia vapautuu.

Aineen sulattamiseen tarvittavaa energiaa kutsutaan puolestaan sulamislämmöksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]