Seleukidit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Seleukidien valtakunta
323 eaa.63 eaa.
Seleucid persia map.PNG
Valtiomuoto Monarkia
Hallitsija Seleukidien kuningas
Pääkaupunki Seleukeia (305 eaa. – 240 eaa.)
Antiokia (240 eaa. – 64 eaa.)
Uskonnot Antiikin kreikkalainen uskonto, zarathustralaisuus
Pinta-ala 3 000 000 km² (301 eaa)
2 600 000 km² (240 eaa)
800 000 km² (175 eaa)
100 000 km² (100 eaa)
Yleisimmät kielet syyrian kieli, kreikan kieli
Edeltäjä(t) Makedonian valtakunta
Seuraaja(t) Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta, Rooman valtakunta, Parthia
Seleukos I Nikator.
Antiokhos I Soter.

Seleukidien hallitsijasuku oli Aleksanteri Suuren sotapäällikön Seleukos I:n perustama hallitsijasuku, joka hallitsi Persiaa vuodesta 312 eaa. aina siihen asti kun parthialaiset valtasivat Persian noin vuonna 164 eaa. Sen jälkeen seleukidien valta heikkeni ja lopuksi he hallitsivat vain pientä osaa Syyriasta. Parhaimpina aikoinaan seleukidit hallitsivat Anatoliaa, Syyriaa, Palestiinaa, Mesopotamiaa ja Persiaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri Suuri valtasi Persian lyhyessä ajassa, mutta kuoli nuorena jättäen valtakuntansa ilman täysi-ikäistä perillistä. Niin sanotut diadokit jakoivat Aleksanterin valtakunnan keskenään. Aluksi hallitsijaksi valittiin Perdikkas, joka kuitenkin salamurhattiin ensimmäisen diadokkisodan aikana. Seleukos toimi sodan aikana Perdikkaan alaisena, mutta petti hänet ja oli yksi hänen murhaajistaan. Vuonna 320 eaa. diadokit jakoivat Perdikkaan hallitsemat alueet keskenään ja Seleukos sai hallittavakseen Babylonian.

Seleukos alkoi tämän jälkeen laajentaa valtakuntaansa. Vuoteen 302 eaa. mennessä hän sai valtansa alle Baktrian ja itäiset maakunnat. Hän valtasi Meedian Antigonoksen sinne asettamalta satraapilta ja kukisti vastarinnan muissakin provinsseissa. Seleukos perusti myös uudelleen useita kaupunkeja, muun muassa Ekbatanan. Noin vuoden 305 eaa. paikkeilla Seleukos ylitti Induksen ja solmi Chandragupta Mauryan (kreikkalaisille Sandrokottos) kanssa sopimuksen siitä että tämä saisi Induslaakson maat 500 sotaelefanttia vastaan. Tämän jälkeen Seleukos suuntasi katseensa länteen.[1]

Vuonna 301 eaa. käydyn Ipsoksen taistelun jälkeen Seleukos valtasi Antigonokselle kuuluneet alueet Vähässä-Aasiassa ja Syyriassa. Seleukos perusti myös uuden pääkaupungin, Antiokian, jonka hän nimesi isänsä mukaan. Hän perusti myös Seleukeian kaupungin Tigriksen varrelle. Seleukoksen valtakunta oli laajimmillaan sen jälkeen kun hän kukisti Lysimakhoksen vuonna 281 eaa. Korupedionin taistelussa. Valtakuntaan liitettiin Vähän-Aasian länsiosat. Seleukos yritti myös vallata itselleen Lysimakhoksen Euroopassa olleet alueet, mutta Ptolemaios Keraunos murhasi hänet ennen kun hän pääsi Eurooppaan asti.

Ennen kuolemaansa Seleukos oli nimittänyt poikansa Antiokhoksen itäisten maakuntien hallitsijaksi. Antiokhoksen äiti oli persialainen ja luultavasti hänen ansiostaan itäiset maakunnat saatiin vankasti seleukidien hallintaan. Idässä Antiokhos perusti muun muassa uuden Antiokian kaupungin ja rakennutti uudelleen kaksiksi Aleksandriaa. Seleukoksen ja Antiokhoksen aikana perustettiin myös useita kreikkalaisia kolonioita Persian alueelle. Kreikkalaiset ja makedonialaiset saivat kuninkaalta maa-alueita sotapalvelusta vastaan.[2]

Seleukidien hallitsijasuvun kuninkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Frye 1993 s. 150
  2. Frye 1993 ss, 151–152

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]