Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta
250 eaa.–125 eaa.
Greco-BactrianKingdomMap.jpg

Kuningaskunta laajimmillaan noin vuonna 180 eaa.

Valtiomuoto Monarkia

Pääkaupunki Baktra

Edeltäjä Seleukidien valtakunta

Seuraaja Kušan-valtakunta

Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta käsitti Baktrian ja Sogdianan, eli nykyisen Afganistanin pohjoisosan ja osia Keski-Aasiasta. Se sai alkunsa sen jälkeen kun Aleksanteri Suuri valloitti alueen ja perusti sinne kaupunkeja. Kuningaskunta oli hellenistisen maailman itäisin kolkka. Kuningaskunta riistäytyi seleukidien hallinnasta vuonna 250 eaa. ja se tuhoutui paimentolaiskansojen hyökkäyksissä noin vuonna 125 eaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhaa miestä esittävä veistos.

Baktriana antiikin aikoina tunnettu alue sijaitsee Hindukušin ja Pamirvuoriston itäisen ulokkeen väliin jäävässä laaksossa.[1] Persialaisvallan alle alue päätyi akhaimenidihallitsija Dareioksen valtakaudella 522–485 eaa.[2] Kreikkalaiset saapuivat alueelle puolestaan Aleksanteri Suuren johtamilla sotaretkillä 300-luvulla eaa. Kreikkalainen yhtenäinen valtakunta edisti hellenismin ja eri kulttuurivaikutteiden leviämistä. Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen diadokit eli hänen kenraalinsa jakoivat hänen suuren valtakuntansa ja pian he taistelivat keskenään.[3]

Baktrian aluetta hallitsivat diadokien valtakunnista seleukidit, mutta noin vuoden 250 eaa. paikkeilla paikallinen satraappi Diodotus julisti alueen itsenäiseksi seleukdien kärsittyä tappioita sodissaan lännessä. Myöhempien hallitsijoiden onnistui myös torjua myöhemmin seuranneet seleukidien takaisinvaltausyritykset.[3] Antiokhos III Suuri piiritti Baktrian kuningas Euthydemusta kuuden kuukauden ajan Baktran kaupungissa (nyk. Balkh), mutta vetäytyi lopulta joukkoineen hänen tunnustettuaan Baktrian itsenäisyyden ja solmittuaan liiton Euthydemuksen kanssa.[4]

Itsenäinen Baktria oli ilmeisen vauras, mistä kertoo esimerkiksi Baktrian kuninkaiden jälkeensä jättämät suuret määrät kolikoita. Strabon kirjoitti puolestaan tuhansien kaupunkien Baktriasta.[4] 1960-luvulla löydettiin Afganistanin Konduzin provinssista Ai Khanumissa hellenistisen kaupungin rauniot. Kaupunki oli mahdollisesti yksi Alkesanteri Suuren perustamista useista Alkesandrioista. Kaupunki on itäisin tunnettu hellenistisen kaupungin rauniot ja sen kuttuuripiirteisiin on tulluyt vaikutteita myös persialaisilta. Raunioihin kuuluu esimerkiksi Zeuksen temppeli, teatteri ja gymnasion. Rakennuksia oli koristeltu korinttilaisilla pylväillä.[3] Sittemmin on löydetty myös useita muita mahdollisesti seleukidien aikoina perustettuja asutuskeskusten ja linnoitusten raunioita.[4] Kreikkalainen kulttuuri lienee ollut ennen kaikkea yläluokan kulttuuria ja esimerkiksi kaupunkien sivistyneistö puhui kreikkaa. Tavallinen kansa on luultavasti pysynyt iranilaisena.[3]

Intian niemimaalla hallinneen Maurya-valtakunnan luhistumisen myötä 180-luvulla eaa. alueelle syntyi valtatyhjiö, jonka kreikkalais-baktrialainen kuningaskunt täytti. Sen armeijat tunkeutuivat Induksen laaksoon ja Punjabiin. Jotkin osastot etenivät mahdollisesti Gujaratiin saakka. Intian historiassa aika tunnetaan indokreikkalaisena kautena.[5] Euthydemuksesta polveutuvan kuningas Demetrioksen kaudella vallan Baktriassa anasti Eukratides. Baktrian kuningaskunnan loppukautta leimasivat sodat Eukratideksen ja Euthydemuksen jälkeläisten kesken. Euthydemoksen hallitsijasuku hallitsi edelleen alueita Intian niemimaalla, jonne muodostui kahdesta kreikkalaisesta kuningaskunnasta lopulta pidempään säilynyt intialais-kreikkalainen kuningaskunta.[4] Se muistutti kuitenkin pikemminkin kreikkalaisia kaupunkivaltioita, kuin yhtenäistä kuningaskuntaa.[5] Sodat hallitsijasukujen kesken saattoivat heikentää Baktriaa, jolloin se altistui paimentolaiskansojen hyökkäyksille.[4] Vuonna 125 eaa. kuningaskunta luhistuikin jue zhi-paimentolaiskansan hyökkäyksien paineessa.[5] Seurannut aikakausi Baktriassa tunnetaan vain huonosti, mutta lopulta alueelle muodostui Kušan-valtakunta.[4]

Kreikkalais-baktrialaiset kuninkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diodotoksen hallitsijasuku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baktrian ensimmäinen kuningas Diodotos kultakolikossa.

Hallitsivat Baktriaa, Sogdianaa, Ferghanaa, Arakhosiaa.

Euthydemoksen hallitsijasuku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menandroksen lyömä kolikko. Menandros oli buddhalainen ja hänet tunnetaan buddhalaisessa perintesssä usein esiintyvänä hahmona Milinda.[5]

Hallitsivat Baktriaa, Sogdianaa, Ferghanaa, Arakhosiaa. Euthydemoksen seuraajat valloittivat alueita Intiasta, mutta heidät syrjäytettiin Baktriassa jossa Eukratideen hallitsijasuku otti vallan noin vuonna 170 eaa. Heidän alueensa jaettiin myös pienempiin osiin joita hallitsivat omat kuninkaat.

Kuninkaat jotka hallitsivat Baktriassa:

Kuninkaat jotka hallitsivat Paropamisadesta, Arakhosiaa, Gandharaa, Punjabia:

Menadrosta seurasivat intialais-kreikkalaiset kuninkaat.

Eukratideen hallitsijasuku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eukratides syrjäytti Antimakhos I:n ja hänen hallitsijasukunsa hallitsi Baktriaa ja Sogdianaa.

Heliokles I oli viimeinen kreikkalais-baktrialainen kuningas. Yuezhi-heimo valtasi Baktrian noin 126 eaa.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Andrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sergejeff 2011, s. 22
  2. Sergejeff 2011, s. 40
  3. a b c d Sergejeff 2011, s. 44-47
  4. a b c d e f P. Leriche, F. Grenet: BACTRIA Encyclopaedia Iranica. Viitattu 31.5.2018. (englanniksi)
  5. a b c d Sergejeff 2011, s. 50-51
  6. Indo-Greek kingdom of India KA, The History Files. Kessler Association. Viitattu 31.1.2015. (englanniksi)