Menandros (Intia)
| Menandros Soter | |
|---|---|
 Menandros kuvattuna rahassa. | |
| Kreikkalais-baktrialaisten kuningas | |
| Valtakausi | 150/155–130 eaa. |
| Edeltäjä | Antimakhos II |
| Seuraaja | Straton I |
| Syntynyt |
n. 180 eaa. Kalisi (nyk. Afghanistan) |
| Kuollut |
130 eaa. Sagala (nyk. Pakistan) |
| Puoliso | Agathokleia |
| Uskonto | grekobuddhalaisuus |
Menandros I Soter (m.kreik. Μένανδρος Σωτήρ, Menandros Sōtēr, paaliksi मिलिन्दो) oli kreikkalais-baktrialaisen kuningaskunnan hallitsija vuosina 150/155–130 eaa.[1][2]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tausta ja nousu kuninkaaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Menandroksen syntymäpaikaksi mainitaan usein Kalisin kylä nykyisen Afganistanin alueella.[3]
Historijoitsija Strabonin mukaan Menandros valloitti ”enemmän heimoja kuin Aleksanteri Suuri”, mikä todennäköisesti on väritetty väite. Varmaa on kuitenkin se, että hän laajensi perimäänsä valtakuntaa.[3]
Menandrosta on pidetty suopeana hallitsijana, joka oli suosittu alamaistensa keskuudessa. Hänen tarkkaa valtakauttaan ei kuitenkaan tiedetä.[4][5]
Milinda Panha ja viimeiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Menandros sai sekä kreikkalaisen että intialaisen hallitsijan koulutuksen, minkä johdosta hän kiinnostui mm. buddhalaisuudesta, johon Baktriaan saapuneet kreikkalaiset olivat alkaneet kääntyä. Halu oppia lisää buddhalaisuudesta johti siihen, että Menandros päätyi keskustelemaan munkki Nagasenan kanssa buddhalaisuuden vastauksista elämän suuriin kysymyksiin. Menandros oli tyytyväinen saamiinsa vastauksiin ja kääntyi buddhalaisuuteen. Tämä väittely on dokumentoitu ja julkaistu kirjana nimeltä Milinda Panha (”Menandroksen kysymykset”).[6] Kääntymyksensä jälkeen hänen kerrotaan luopuneen kruunusta ja ryhtyneen munkiksi, joka myöhemmin saavutti arhatin. Todennäköisempää on kuitenkin se, että Menandros vietti viimeiset vuotensa taistelukentällä kukistaen kapinoita ja kuoli sairauteen.[3]
Menandros uskotaan kuolleen 130-luvulla eaa. ja hänen seuraajakseen nimettiin Straton. Menandroksen vaimo, Agathokleia, kuitenkin toimi pojan sijaishallitsijana jonkin aikaan. On mahdollista, että myös Agathokleia kääntyi buddhalaisuuteen, sillä hänen lyömissään kolikoissa on kirjoitettu teksti ”Suuri kuningatar, pelastaja ja dharman seuraaja, Agathokleia”. Plutarkhoksen mukaan Menandroksen tuhkat jaettiin yhtä suuriin osiin ja lähetettiin eri puolille valtakuntaa, jonne rakennettiin suuria monumentteja. Monumenteilla on mahdollisesti tarkoitettu stupia ja Menandroksen hautajaiset ovat muistuttaneet Siddhartha Gautaman hautajaisia.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Collections Online | British Museum www.britishmuseum.org. Viitattu 20.9.2021.
- ↑ Menander I www.hellenicaworld.com. Viitattu 20.9.2021.
- ↑ a b c Ancient Greek Kingdom in India 3.1.2019. Kings and Generals. Viitattu 20.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Menander | Indo-Greek king Encyclopedia Britannica. Viitattu 20.9.2021. (englanniksi)
- ↑ A Dictionary of Greek and Roman biography and mythology www.perseus.tufts.edu. Viitattu 20.9.2021.
- ↑ Milinda-panha | Buddhist literature Encyclopedia Britannica. Viitattu 20.9.2021. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
