Strabon

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Strabon

Strabon (muinaiskreikaksi Στράϐων, n. 63 eaa.24 jaa) oli antiikin kreikkalainen maantieteilijä, historioitsija ja filosofi. Hänen tunnetuin teoksensa on Geografia, 17 kirjaa käsittävä teos, joka sisältää historian ja kuvauksia kaikista kansoista ja paikoista ympäri maailmaa, jotka hän tunsi.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strabon syntyi varakkaaseen perheeseen Amaseiassa, Pontoksessa, joka tuli osaksi Rooman valtakuntaa juuri hänen syntymänsä aikoihin. Hän opiskeli useiden maantieteilijöiden ja filosofien alaisuudessa, ensin omalla alueellaan, myöhemmin Roomassa. Filosofiassaan hän oli stoalainen, politiikassa Rooman imperialismin puolestapuhuja. Myöhemmin hän teki laajoja matkoja muun muassa Egyptiin ja Etiopiaan.

Ei tiedetä, mihin aikaan Strabon kirjoitti Geografian, mutta siinä olevat viitteet antavat olettaa, että se olisi kirjoitettu keisari Tiberiuksen aikana; jotkut ajoittavat sen ensimmäiset versiot noin vuoden 7 paikkeille, toiset noin vuoteen 18. Teoksessa mainitaan kuitenkin myös Juban, Numidian kuninkaan, kuolema, joka tapahtui vuonna 23.

Strabonin kuolemalle on ehdotettu useita eri ajankohtia, useimmat ajoittavat sen pian vuoden 23 jälkeen.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strabonin Rerum geographicarum libri XVII. I.Casaubonius recensuit. G. Xylandri recognita. Acc. E Morelli observatiunculae. Pariisi, Typis Reglis 1620.

Geografia on laaja, 17 kirjaa käsittävä kreikankielinen teos. Sitä voidaan pitää Strabonin ajan maantieteellisen tiedon täydellisenä tietosanakirjana. Teos on säilynyt kirjaa 7 lukuun ottamatta kokonaisuudessaan. Vaikka teos kattaakin koko maailman sellaisena kuin kreikkalaiset ja roomalaiset sen tunsivat, se kärsii joistakin vakavista puutteista. Se puolustaa tiukasti Homerosta maantieteellisen tiedon lähteenä, minkä johdosta hänen kirjoittamansa legendat syrjäyttävät uudempien ja silminnäkijöinä toimineiden kirjoittajien, kuten Herodotoksen, töitä. Teos myös keskittyy liikaa pieniin yksityiskohtiin, sen argumentointi on saivartelevaa, se arvostelee muita kirjoittajia suoraan, ja sen suhtautuminen faktoihin on kreikkalaisille tyypillisesti apriorista, jolloin faktat yritetään johtaa toisista pelkällä järkeilyllä. Kaiken kaikkiaan teos olisi siis hyödyllisempi, jos se keskittyisi enemmän maantieteeseen argumentoinnin sijaan. Sellaisenaankin se antaa nykyajan tutkijoille kuitenkin arvokasta historiallista tietoa muinaisen maantieteen käyttämistä menetelmistä, sekä varhaisemmista maantieteilijöistä, joiden teoksia ei ole säilynyt nykyaikaan.

Teoksesta on säilynyt noin 30 käsikirjoitusta tai sen osaa, niistä lähes kaikki ovat keskiajalta peräisin olevia kopioiden kopioita. Osa kopioista on kuitenkin vuosilta 100-300 peräisin olevia papyruskääröjä. Tutkijat ovat yli 150 vuotta yrittäneet muodostaa täsmällistä versiota siitä, mitä Strabon kirjoitti.

Strabonin Historia on kateissa. Sen olemassaolo tiedetään siitä, että Strabon lainaa sitä itse, ja myös muut klassiset kirjoittajat mainitsevat sen olemassaolon. Teoksesta on jäljellä ainoastaan palanen papyrusta, jota säilytetään Milanon yliopistossa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]