Lucullus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lucius Licinius Lucullus (noin 118 eaa.-56 eaa.) oli roomalainen sotilas ja poliitikko. Hän oli Sullan kannattaja ja nousi tämän suojattina preettoriksi ja myöhemmin konsuliksi.[1]

Lucullus palveli Sullaa liittolaissodassa sotilastribuunina. Vuonna 88 eaa. hän oli kvestori. Hän palveli taas Sullaa ensimmäisen Mithridateen sodan aikana. Lucullus kokosi laivaston, joka auttoi Sullan joukkoja Ateenan piirityksessä. Kerrotaan, että hän ei merelle lähtiessään ollut kovinkaan perehtynyt sodankäyntiin, mutta sai merimatkalla opastusta centurioiltaan ja osoitti taistelussa oppineensa tarpeeksi[1]. Tämän jälkeen Lucullus löi Mithridateen sotapäällikön Neoptolemoksen Tenedoksen taistelussa, jonka jälkeen Sulla sai siirrettyä armeijansa Kreikasta Aasiaan.

Vuonna 79 eaa. Lucullus valittiin kuruuliseksi ediiliksi yhdessä veljensä Marcus Terentius Varro Luculluksen kanssa. Kuollessaan Sulla teki Luculluksesta poikansa Faustus Cornelius Sullan holhoojan. Vuonna 74 eaa. Lucullus valittiin konsuliksi. Konsulikautensa jälkeen Lucullus sai provinssikseen Kilikian.[1]

Kolmannessa Mithridateen sodassa Lucullus kukisti Mithridateen ja valtasi Pontoksen. Tämän jälkeen hän hyökkäsi Armenian Tigranes II:n kimppuun, jonka luokse Mithridates oli paennut. Lucullus kukisti Tigraneen ja Mithridateen Artaxatan taistelussa, mutta joutui palaamaan Roomaan vuonna 66 eaa. Lucullus oli johtajana kankea, koska hän vaati alaisiltaan ehdotonta kuuliaisuutta, jolloin hän ei voinut pohtia eri vaihtoehtoja heidän kanssaan. [1] Luculluksen vastustajien ansiostaselvennä hän sai pitää triumfin vasta vuonna 63 eaa. Paluunsa jälkeen Lucullus vetäytyi syrjään politiikasta, johon hänellä ei ollut riittävän pitkäaikaista kunianhimoa. Hän herätti huomiota ylellisellä elämällään, mutta tarjosi toisaalta kirjastonsa kaikkien halukkaiden käyttöön. Hän kuoli mielisairaana.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Paavo Castrén: Uusi antiikin historia, s. 349–350. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3.
Edeltäjä:
Gaius Aurelius Cotta ja Lucius Octavius
Rooman konsuli
Yhdessä Marcus Aurelius Cottan kanssa
Seuraaja:
Gaius Cassius Longinus ja Marcus Terentius Varro Lucullus
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.