Tribuuni

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Sotilastribuuni)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rooman valtakunta

Osa historian artikkelisarjaa
Rooman valtakunnan hallinto

Ajanjaksot
Rooman kuningaskunta
753 eaa.510 eaa.

Rooman tasavalta
510 eaa.27 eaa.
Rooman keisarikunta
27 eaa.476 jaa.

Länsi-Rooma
330476

Itä-Rooma
3301453
Trebizond
12041461
Theodoro
12041475

Virkamiehet
Konsuli
Preettori
Prokonsuli
Propreettori
Ediili
Kvestori
Tribuuni
Kensori
Poikkeusvirat
Diktaattori
Magister equitum
Sotatribuuni-konsuli
Kuningas
Triumviraatti
Decemviri
Tribunicia potestas
Arvonimet
Keisari
Legaatti
Dux
Officium
Prefekti
Vicarius
Vigintisexviri
Liktori
Magister militum
Imperaattori
Princeps senatus
Pontifex maximus
Tetrarkki
Instituutiot ja lait
Rooman senaatti
Cursus honorum
Rooman kansankokoukset
Rooman laki
Rooman kansalaisuus
Imperium

Tribuuni (lat. tribunus) oli antiikin Roomassa useiden virkamiesten ja upseerien virkanimi:

  • tribunus plebis eli kansantribuuni.[1]
  • tribunus aerarii – virkamiehet, joiden tehtävä oli koota tributum, eli varallisuusvero. Kukin tribunus aerarii maksoi oman tribuksensa sotilaiden palkat tällä verolla.[1]
  • tribunus militum eli sotatribuuni – komensi aluksi tribuksen asettamia sotajoukkoja. 300-luvulta eaa. alkaen sotatribuunit toimivat legioonien esiupseereina. Heitä oli kuusi legioonaa kohden.[1]
  • tribunus militum consulari potestate – varhaisen tasavallan aikana 3–8 virkamiestä, jotka toimivat konsulien sijaan, silloin kun oli tarvetta useammasta imperiumilla varustetusta virkamiehestä. Preettorin viran myötä tämä virka jäi tarpeettomaksi.[1]

Tribuuni oli virkanimi myös Bysantin valtakunnassa – katso bysanttilaiset arvonimet.

Kansantribuuni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansantribuuni (lat. tribunus plebis) oli Rooman valtakunnan aikainen virkamies, jonka ensisijainen tehtävä oli edustaa plebeijiä. Tribuunit valittiin vaaleilla vuodeksi kerrallaan plebeijien kansankokouksessa (Concilium plebis tai Comitia tributa). Vain kansantribuunit saivat kutsua kokouksen koolle, he myös johtivat kansankokouksia ja plebeijien ediilivaaleja. Kansantribuuneja valittiin kaksi kerrallaan, eivätkä nämä olleet riippuvaisia toisiinsa nähden. Kansantribuuneilla oli veto-oikeus senaatin päätöksiin, mikä tekikin virasta poliittisen aseen, sillä lahjomalla tribuunin puolelleen saattoi estää itselleen haitallisten lakien voimaantulon. Virka oli tarkoitettu vain plebeijeille, mutta vuonna 59 eaa. Publius Clodius Pulcher onnistui juonittelemaan itsensä virkaan, vaikka olikin patriisi. Tämän hän mahdollisti adoptoimalla itsensä varakkaaseen plebeiji-sukuun.

Kansantribuunin oikeuksista (tribunicia potestas) tuli Augustuksen myötä osa Rooman keisarin valtaoikeuksista. Kansantribuunien valta väheni keisarikaudella, vaikka heidän virkansa ei kokonaan hävinnytkään.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Matthew Bunson: Encyclopedia of the Roman empire. Infobase Publishing, 2002. ISBN 9780816045624.
  • Paavo Castrén & Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Antiikin käsikirja, hakusana "tribuuni"
  2. Bunson s. 554
Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.