Megara

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee antiikin aikaista kaupunkia. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Megara
Μέγαρα
Thegeneen lähdekaivon raunioita.
Thegeneen lähdekaivon raunioita.
Sijainti

Megara
Koordinaatit 37°59′44″N, 23°20′37″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Mégara, Länsi-Attika, Attika
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi n. 700–400-luvut eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Megaris

Megara (m.kreik. Μέγαρα) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Saroninlahden rannalla Kreikassa. Se sijaitsi nykyisen Mégaran kaupungin paikalla.[1][2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Megaran kaupunki sijaitsi länteen Eleusiista ja Ateenasta ja itään Korintista. Kaupungin ympäristöä kutsuttiin nimellä Megaris. Se toimi eräänlaisena Ateenan hallitseman Attikan ja Korintin hallitseman Korinthian välisenä puskurivyöhykkeenä. Kaupunki oli rakennettu kahdelle kukkulalle, jotka toimivat sen akropoliina, sekä niiden väliseen satulalaaksoon. Lännemmän akropolis-kukkulan nimi oli Alkathus (Alkathous) ja idemmän nimi Karia. Kaupungin satamana toimi rannikolla sijainnut Nisaia.[1][2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Megaran kaupunki on ollut olemassa jo helladisella kaudella. Megaran kaupunkivaltio syntyi geometrisella kaudella niin kutsutun doorilaisvalloituksen jälkeen, ja se oli doorilaista aluetta joonialaisen Attikan rajalla.[1]

Demeterin luolaksi kutsuttu paikka.
Reliefi Megarasta. Mégaran arkeologinen museo.

Kreikkalaisessa mytologiassa Megaran ensimmäinen kuningas oli Kar, Argoksen kuninkaan Foroneuksen poika. Kaupungissa palvottiin erityisesti Demeteriä, joka liittyi läheisesti Karin hahmoon. Demeteriin ja tämän kulttiin liittyy mahdollisesti myös kaupungin nimi, joka saattaa olla sukua sanoille megaron, ”sali”, ja megarizein, ”kamaririittien suorittaminen”.[3]

Geometriselta kaudelta 700-luvulta eaa. lähtien Megara osallistui siirtokuntien perustamiseen. Sen perustamiin lukuisiin siirtokuntiin kuuluvat muun muassa Astakos, Byzantion, Herakleia Pontike, Kallatis, Khalkedon, Megara Hyblaia, Mesembria ja Selinus.[1][2][3] Arkaaisella kaudella 600-luvulla eaa. Megaran tyrannina toimi Theagenes. Viimeistään noin 630 eaa. kaupunki päätyi Ateenan kanssa kiistaan Salamiin saaren hallinnasta, ja kaupungit sotivat usein keskenään. Megara menetti saaren Ateenalle lopullisesti noin vuonna 570 eaa.[1][2]

Megara oli Ateenan kanssa liitossa pakosta vuodesta 461 eaa. lähtien. Se kapinoi vuonna 446 eaa., ja liittyi Spartan johtamaan peloponnesolaisliittoon. Ennen peloponnesolaissotaa Megara tuki Korinttia sen sodassa Korkyraa vastaan, minkä johdosta Ateena asetti Megaran kauppasaartoon vuonna 431 eaa. Spartalaiset vaativat Ateenaa lopettamaan kauppasaarron, mutta ateenalaiset eivät suostuneet tähän. Tämä oli yhtenä syynä peloponnesolaissotaan.[1][2][4]

Peloponnesolaissodan aikana vuosina 431–404 eaa. Megariin alue oli Ateenan valloittamana, mutta Megaran kaupunki itse ei kukistunut. 300-luvulla eaa. kaupunki toipui jonkin verran, mutta pysyi poliittisesti merkityksettömänä. Tämän jälkeen kaupungin historiaa tunnetaan huonosti. Megara säilyi kuitenkin olemassa läpi roomalaisen ja bysanttilaisen kauden. Herulit ilmeisesti tuhosivat kaupunkia vuonna 267 jaa.[1][2]

Antiikin Megarasta oli kotoisin filosofi Eukleides Megaralainen, joka perusti antiikin filosofian niin kutsutun megaralaisen koulukunnan.[2] Kaupungista oli kotoisin myös filosofi Filon Megaralainen.

Megara autioitui venetsialaisvallan aikana 1500-luvulla.[2] Paikalle myöhemmin syntynyt asutus on ottanut nykyaikana Mégaran nimen antiikin ajan kaupungilta. Kaupungin alueella on suoritettu suhteellisen vähän arkeologisia kaivauksia, koska nykyinen Mégaran kaupunki on pääosin muinaisjäännösten päällä. Arkeologiset löydöt ovat pääasiassa sattumalöytöjä tai peräisin pelastuskaivauksista rakennustöiden yhteydessä.[1]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Theageneen lähdekaivon raunioita.

Alkathus-kukkulalla oli Demeter Thesmoforokselle omistettu temppeli.[3] Karia-kukkulan etelärinteessä oli Demeterin luola. Megaran agora eli kauppapaikka sijaitsi kukkuloiden välisellä alueella. Kaupunki oli yhdistetty Nisaian satamaan pitkillä muureilla hieman Ateenan ja Pireuksen yhdistäneiden Pitkien muurien tavoin.[1] Nisaiassa oli Demeter Maloforokselle omistettu temppeli.[3]

Merkittävin rauniokohde ovat Theageneen lähteenä tunnetun doorilaista tyyliä edustaneen lähdekaivorakennuksen rauniot. Se arvioidaan rakennetuksi arkaaisen kauden lopulla 500- ja 400-lukujen eaa. taitteessa, jolloin se ei todellisuudessa liity Theageneehen vaan on tätä myöhempi. Rakennuksen koko on noin 13,7 x 21 metriä, ja se koostui kahdesta vierekkäisestä vesisäiliöstä. Sen katto oli tuettu viidessä rivissä olleilla pylväillä, kussakin rivissä seitsemän pylvästä.[1]

Megaran esinelöytöjä esittelee Mégaran arkeologinen museo. Löytöjä on myös muun muassa Kansallisessa arkeologisessa museossa Ateenassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Megara”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d e f g h Megara Encyclopaedia Britannica. Viitattu 21.8.2017.
  3. a b c d e Bremmer, Jan M.: Demeter in Megara Viitattu 21.8.2017.
  4. Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 979. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]