Korkyra (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Korkyra
Κόρκυρα
Kardákin temppelin rauniot Palaiópolin arkeologisella alueella.
Kardákin temppelin rauniot Palaiópolin arkeologisella alueella.
Sijainti

Korkyra
Koordinaatit 39°36′27″N, 19°55′20″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Korfu, Jooniansaaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 734 eaa.–500-luku jaa.
Huippukausi 600–500-luvut eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Korkyra, Akarnania
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Korkyra (kaupunki) Commonssissa

Korkyra (m.kreik. Κόρκυρα, lat. Corcyra) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Korkyran eli nykyisen Korfun saarella Kreikassa. Se oli alun perin Korintin siirtokunta, ja sen valtaan kuului koko saari.[1][2][3] Korkyran arkeologinen alue sijaitsee nykyisen Korfun kaupungin eteläpuolella alueella, joka tunnetaan nimellä Palaiópoli (Παλαιόπολη).

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkyran kaupunki sijaitsi koukunmuotoisella niemellä saaren itärannikon keskivaiheilla. Kaupungin ja niemen länsipuolella oli Hyllaia-satama, joka on nykyisin laguunimainen lahti. Se voitiin antiikin aikana sulkea ketjulla. Kaupunki ulottui lahdelta niemen itärannikolle, jossa sijaitsi toinen satama, jota kutsutaan Alkinooksen satamaksi mytologian Alkinooksen mukaan. Niemen eteläosassa oli kaupungin akropolis eli yläkaupunki. Alakaupunki levittäytyi koko niemen alueella satamien väliin.[2][4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korfun saarella oli esikreikkalaista asutusta viimeistään mesoliittiselta tai neoliittiselta kaudelta lähtien. Pronssikautinen kulttuuri saarella vaikuttaa olleen samanlainen kuin eteläisessä Italiassa. Ensimmäiset kreikkalaiset saarella olivat ilmeisesti Euboialta tulleita eretrialaisia, jotka perustivat paikalle jonkinlaisen kaupan ja merenkulun tukikohdan. Korkyran kaupungin perustivat korinttilaiset siirtokuntanaan vuonna 734 eaa. Nämä olivat saaren ensimmäiset varsinaiset kreikkalaiset asuttajat.[2][3]

Korkyran agoraa.
Korkyran lyömä stateeri, n. 475–450 eaa.

Kreikkalaisessa mytologiassa Korkyra oli najadinymfi, joka oli Asopoksen tytär.[5] [6] Toisaalta Korkyran nimi saattaa olla myös peräisin Gorgonista eli Medusasta, kreikkalaisen mytologian hirviöstä.[2][3]

Korkyrasta tuli merkittävä satama ja suuri merimahti, jolla oli merkittävä sotalaivasto. Saaren sijainti oli strateginen, sillä se hallitsi pääsyä Manner-Kreikasta ja Joonianmereltä Adrianmerelle ja kohti Italian etelärannikkoa. Korkyra kukoisti erityisesti Kreikan arkaaisella kaudella, mikä näkyi siinä, että se alkoi perustaa pian omia siirtokuntiaan. Yhdessä emäkaupunkinsa Korintin kanssa se perusti Epidamnoksen ja Apollonian nykyisen Albanian alueelle. Ennen pitkää Korintin ja Korkyran välille tuli kuitenkin kiistaa alueen hallinnasta, mikä johti niiden väliseen sotaan vuonna 664 eaa. Tämän sodan osana käytiin ensimmäinen historiallisesti tunnettu meritaistelu kreikkalaisten kaupunkivaltioiden välillä. Sen voitti Korkyra.[2][3]

400-luvun eaa. alun persialaissotiin Korkyra ei osallistunut. Korkyra ja Korintti joutuivat sotaan uudelleen vuosina 435–431 eaa., mikä laukaisi peloponnesolaissodan Ateenan tultua Korkyran avuksi. Sodan kestäessä vuonna 427 eaa. Korkyra joutui sisällissotaan, jossa olivat vastakkain demokraatit ja oligarkit. Demokraatit hakivat tukea Ateenalta, oligarkit puolestaan Spartalta. Sisällissodan aiheuttaman heikentymisen seurauksena kaupunki menetti kuitenkin entisen asemansa. 400–200-lukujen eaa. aikana kaupunki oli liitossa vaihdellen Ateenan, Spartan ja Epeiroksen kanssa.[2][3]

Roomalaiset valtasivat Korkyran vuonna 229 eaa., minkä jälkeen se toimi näiden laivastotukikohtana.[2] Roomalaisella kaudella Korkyra sai pitää osan itsenäisyydestään. Kristinusko tuli Korkyraan 40-luvulla jaa., perimätiedon mukaan apostoli Paavalin oppilaiden Iasonin ja Sosipatroksen myötä.[5] Gootit tuhosivat kaupungin 500-luvulla jaa., minkä jälkeen se hylättiin.[2]

Korkyran alueen ensimmäiset löydöt tehtiin 1800-luvulla saaren brittivallan aikana. Arkeologiset tutkimukset alkoivat 1800-luvun lopulla, ja niihin osallistuivat muun muassa Heinrich Schliemann ja Wilhelm Dörpfeld. Järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset alkoivat vuosina 1910–1914 kreikkalaisten ja Dörpfeldin johdolla. Kaivauksia jatkettiin vuosina 1919–1920 ja 1939 sekä vuodesta 1954. Alueella on suoritettu myös kunnostustöitä muun muassa roomalaisessa kylpylässä vuosina 1994–1995.[2][7]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artemiin temppelin gorgonkuvaista päätykolmiokoristelua, n. 580 eaa. Korfun arkeologinen museo.
Heran temppelin rauniot.
Roomalaisen kylpylän rauniot.
Varhaiskristillisen basilikan rauniot.

Korkyran kaupungin arkeologinen alue, joka tunnetaan nykyisin nimellä Palaiópoli, sijaitsee noin kaksi kilometriä etelään nykyisen Korfun kaupungin keskustasta. Alueella on lukuisia raunioita. Osa niistä sijaitsee Mon Repón palatsin puutarhassa. Tunnetuin Korkyran löydöistä on Artemiin temppeli. Muihin kohteisiin lukeutuvat muun muassa Heran temppelin rauniot, agoran alue, kaupunginmuurit, antiikin aikaisen sataman alue, kylpylä ja muut roomalaisen ajan löydöt sekä varhaiskristillinen basilikakirkko.[2][3][4]

Kaupungin rauniot ovat suhteellisen lähellä nykyistä maanpintaa.[4] Suuri osa alueen rakennuskivistä on käytetty keskiajalla ja myöhemmin Korfun kaupungin ja sen linnoitusten rakentamiseen.[2]

Agoran alue

Agora, joka oli saaren kaupallinen keskus, sijaitsi kaupungin keskustassa niemen keskellä. Se oli kauttaaltaan kivetty ja sen ympäristössä on jäänteitä useista rakennuksista. Agoran itäpuolella on varhaiskristillisen, viisilaivaisen 400-luvulta jaa. peräisin olevan basilikakirkon rauniot. Agoran kaakkoispuolella sijaitsi hypokaustilla varustettu roomalainen kylpylä, joka oli rakennettu noin 200 jaa. Se on nykyisin yksi alueen parhaiten säilyneitä rakennuksia basilikan ohella. Rauniot ovat Mon Repón puiston alueella.[7][4][8]

Artemiin temppeli

Artemiille omistettu temppeli oli rakennettu arkaaisella kaudella noin 580 eaa. Se edusti doorilaista tyyliä ja oli tyylisuunnan varhaisimpia edustajia. Se tunnetaan ennen kaikkea gorgonkuvaisesta päätykolmiostaan. Rakennuksen koko oli noin 22,4 x 47,9 metriä ja siinä oli 8 x 17 pylvästä. Temppeli sijaitsi akropoliin pohjoisrinteessä lounaaseen kaupungin keskustasta ja agoralta.

Heran temppeli

Heralle omistetun temppelin rauniot ovat myös Mon Repón alueella. Temppeli rakennettiin 300-luvulla eaa. ja edusti myös doorilaista tyyliä. Se saattoi olla saaren suurin temppeli.[8]

Kardákin temppeli

Kardákin temppeliksi kutsutaan kaupungin itälaidalla läheltä merenrantaa, myös Mon Repón alueelta, löydettyä temppeliä. Se oli rakennettu 500-luvun lopulla eaa. ja omistettu alun perin mahdollisesti Poseidonille, Apollonille tai Asklepiokselle. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja siinä oli 6 x 11 pylvästä. Nykyisin sen jäänteet ovat Korkyran temppeleistä parhaiten säilyneet.[9]

Muut rakennukset ja rakennelmat

Roomalaisella kaudella Korkyraan rakennettiin kylpylän lisäksi myös muun muassa odeion.[7] Kaupungin alueen länsilaidalla lähellä Korfun lentokenttää on jäänteitä kaupungin linnoitusmuurista, jotka tunnetaan nykyisin Nerantzíchan muurina.[4]

Pohjoisempaa nykyisen Korfun kaupungin alueelta on löydetty Menekrateen hautana tunnettu pyöreä hauta.

Esinelöydöt

Korkyran esinelöydöt ja merkittävimmät rakennusten osat ovat Korfun arkeologisessa museossa Korfun kaupungissa, jossa ovat muun muassa Artemiin temppelin päätykolmiokoristelun jäänteet, sekä Mon Repón palatsissa toimivassa Palaiópolin arkeologisessa museossa arkeologisen alueen yhteydessä, jossa on muun muassa pylväiden osia ja lattiamosaiikkeja.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”123 Korkyra”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h i j k Corcyra (Site) Perseus. Viitattu 21.8.2017.
  3. a b c d e f Cartwright, Mark: Corcyra Ancient History Encyclopedia. Viitattu 21.8.2017.
  4. a b c d e Παλαιόπολη: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 21.8.2017.
  5. a b Corfu History Greeka.com. Viitattu 21.8.2017.
  6. Korkyra Theoi Greek Mythology. Viitattu 21.8.2017.
  7. a b c Παλαιόπολη: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 21.8.2017.
  8. a b c French, Carole: ”Mon Repos'n tila, Korfu”, Korfu ja Jooniansaaret, s. 12–13. Helsinki: WSOY. ISBN 978-951-0-40690-8.
  9. Temple of Kardaki TerraBook. Viitattu 21.8.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]