Kansallinen arkeologinen museo (Ateena)
| Kansallinen arkeologinen museo Εθνικό Αρχαιολογικό Μουσείο |
|
|---|---|
 |
|
.jpg) |
|
| Tyyppi | arkeologinen museo |
| Sijainti | Exárcheia, Ateena, Attika, Kreikka |
| Perustettu | 1829, 1866 |
| Ylläpitäjä | Kreikan valtio |
| Johtaja | María Lagogiánni-Georgakarákou [1] |
| Kotisivut |
www |
| Koordinaatit | |
 Kansallinen arkeologinen museo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kansallinen arkeologinen museo (kreik. Εθνικό Αρχαιολογικό Μουσείο, Ethnikó Archaiologikó Mouseío), joskus Kreikan kansallismuseo, on arkeologinen museo Ateenassa Kreikassa. Se on Kreikan suurin ja merkittävin arkeologinen museo ja maailman suurin antiikin Kreikan aarteita esittelevä museo.[2][3] Museo sijaitsee Exárcheian kaupunginosassa Ateenan keskustan pohjoisosissa.
Museon aarteisiin kuuluvat muun muassa Akrotírin minolaisaikaiset seinämaalaukset, Mykenestä löydetty niin kutsuttu Agamemnonin kuolinnaamio, monet Kreikan tunnetuimmista marmori- ja pronssiveistoksista, kuten Artemisionin jumalpatsas, sekä Antikytheran kone.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kreikan kansallinen museo perustettiin alun perin vuonna 1829. Alkuvaiheessa se toimi Aíginan saarella. Kun pääkaupunki siirrettiin Ateenaan ja kaupungissa alettiin tehdä huomattavia antiikin kohteiden tutkimus- ja kunnostustöitä, myös museo siirrettiin kaupunkiin. Näin syntyi nykyinen Kansallinen arkeologinen museo.[4] Nykyisen museorakennuksen rakentaminen alkoi vuonna 1866 ja se valmistui vuonna 1891.
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Museon suurikokoinen rakennus edustaa uusklassista arkkitehtuuria. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Ludwig Lange ja Panagiótis Kálkos sekä sen nykyisen julkisivun Ernst Ziller. Rakennusta on laajennettu 1900-luvun aikana useaan otteeseen.[4][5]
Museorakennus on kaksikerroksinen. Siinä on useita siipiä, joiden välissä on atriumpihoja. Rakennuksessa on yhteensä 65 salia, joista suurin osa on näyttelykäytössä. Museossa on myös mm. luentosaleja, kirjakauppa sekä kahvila.[5]
Koko museon lähiympäristöstä käytetään usein nimitystä Mouseío. Museon lähimmät metroasemat ovat Viktória ja Omónoia.
Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Museon kokoelmiin kuuluu noin 11 000 esinettä.[2] Kokoelmat voidaan jakaa viiteen pääryhmään: Esihistoriallinen kokoelma, kuvanveistokokoelma, pronssiesineiden kokoelma, erikoiskokoelmat (mm. egyptiläinen kokoelma, Stathatoksen kokoelma), sekä keramiikan ja pienten esineiden kokoelma. Esineet ovat peräisin eri puolilta Kreikkaa tehdyistä arkeologisista kaivauksista, hautalöydöistä sekä muun muassa haaksirikkolöydöistä. Osa esineistä on peräisin nykyisen Kreikan ulkopuolisesta antiikin maailmasta. Monet museon kokoelmista ovat saaneet alkunsa yksityisinä kokoelmina ja lahjoituksista.[5]
Museon esihistoriallinen kokoelma käsittää muinaisesineitä neoliittiselta kaudelta pronssikaudelle, ajalta 6000–1050 eaa. Siihen kuuluvat muun muassa Mykenen kaivauksista tehdyt löydöt, kuten niin kutsuttu Agamemnonin kuolinnaamio; kykladiset idolit; sekä Akrotírista siirretyt minolaisaikaiset seinämaalaukset.[5] Kuvanveistokokoelma esittää koko antiikin Kreikan kuvanveiston kehityskaaren 700-luvulta eaa. 400-luvulle jaa. Monet kokoelman veistokset ovat tunnettuja kuvanveiston merkkipaaluja. Keramiikkakokoelma esittää vastaavasti kreikkalaisen keramiikan kehityksen 1000-luvulta eaa. roomalaiselle ajalle.
Museon antiikin aikaisen pronssikuvanveiston kokoelma on yksi maailman suurimmista.[5] Pronssiesineisiin kuuluu muun muassa Antikytheran kone. Museon laaja epigrafinen kokoelma on sijoitettu rakennuksen eteläsiivessä toimivaan erilliseen Epigrafiseen museoon.
Museon tärkeimmät näyttelysalit ovat (yksittäisten kohteiden sijoitus saattaa ajoittain muuttua):[5][6]
Esihistoriallinen kokoelma
- Salit 3–4: Mykeneläinen kokoelma, mm. Agamemnonin kuolinnaamio, Soturivaasi.
- Sali 5: Neoliittisen kauden ja varhaisen pronssikauden kokoelma.
- Sali 6: Kykladinen kokoelma.
- Sali 48: Akrotírin seinämaalaukset.
Kuvanveistokokoelma
- Salit 7–12: Arkaainen kuvanveisto, mm. kuros- ja kore-patsaita, kuten Dipylonin kuros, Kroisos-kuros, Sunionin kuros, Nikandren kore ja Frasikleia-kore; sekä keramiikkaa, mm. Dipylon-amfora.
- Sali 13: Aristodikoksen sali.
- Sali 14: Varhainen klassinen kausi, mm. hautakiviä.
- Sali 15: Klassisen kauden kuvanveistoa, mm. Artemisionin jumala (Poseidon tai Zeus); Apollon Omfalos; Eleusis-reliefi.
- Salit 16–19: Hautakiviä ja votiivireliefejä.
- Sali 20: Klassisen kauden kuvanveistoa, mm. Athene Varvakeion, Pnyksin Athene, Apollonin pää.
- Sali 21: Hellenistisen kauden kuvanveistoa, mm. Artemisionin ratsastaja; Atalanten Hermes; Afrodite (Venus Pudica); Diadumenos.
- Sali 22: Hellenistisen kauden kuvanveistoa, mm. Epidauroksen löydöksiä.
- Salit 23–24: Hellenistisen ajan hautakiviä.
- Salit 25–26: Hauta- ja votiivireliefejä.
- Salit 27: Hauta- ja votiivireliefejä, mm. Mithridateen hautareliefi.
- Sali 28: Hellenistisen kauden kuvanveistoa, mm. Antikytheran efebi; Marathonin efebi; aseistettu Afrodite; nyrkkeilijän pää; amatsonomakhia.
- Sali 29: Hellenistisen kauden kuvanveistoa, mm. Aleksanteri Suuren pää; Eubuleuksen rintakuva.
- Sali 30: Hellenistisen kauden kuvanveistoa, mm. Afrodite, Pan ja Eros; Antikytheran filosofi; Haavoittunut gallialainen.
- Sali 31: Hellenistisen ja roomalaisen kauden kuvanveistoa, mm. Deloksen pseudoatleetti; Kleoneikoksen patsas; keisari Augustuksen pronssipatsas.
- Salit 32–33: Hellenistisen ja roomalaisen kauden kuvanveistoa, mm. rintakuvia.
- Sali 34: Hellenistisen kauden votiivilahjoja, sarkofageja yms.
Pronssikokoelma
- Sali 36: Karapanoksen pronssiesineiden kokoelma.
- Sali 37: Pronssiesineitä.
- Sali 38: Pronssiesineitä, mm. Antikytheran kone.
- Sali 39: Pronssiesineitä.
Erikoiskokoelmat
- Salit 40–41: Egyptiläinen kokoelma, esineitä esidynastiselta kaudelta roomalaiselle kaudelle.
- Sali 42: Stathatoksen kokoelma, esineitä pronssikaudelta jälkibysanttilaiselle ajalle.
- Salit 43–45: Vaihtuvia näyttelyitä.
- Sali 64: Kyproslaisen antiikin kokoelma.
Keramiikan ja pienten esineiden kokoelma
- Salit 49–50: Geometrisen kauden keramiikkaa.
- Sali 51: Várin varhaista mustakuviotekniikan keramiikkaa.
- Sali 52: Argoksen Heraionin ja Sofiloksen huone.
- Sali 53: Keramiikka mustakuviotekniikalla.
- Sali 54: Keramiikkaa musta- ja punakuviotekniikalla.
- Sali 55: Keramiikkaa punakuvio- ja valkopohjatekniikalla.
- Sali 56: Hellenistisen ajan keramiikkaa.
- Salit 57: Keramiikkaa.
- Salit 58–59: Terrakottafiguriinien kokoelma.
- Salit 60–61: Vlastos–Serpieri-kokoelma.
- Sali 62: Kultakorukokoelma.
- Sali 63: Lasiesinekokoelma.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.namuseum.gr/contact-en.html. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b The Museum National Archaeological Museum. Arkistoitu 10.11.2018. Viitattu 23.2.2015.
- ↑ Ateena, arkeologinen museo Kreikkaan. Viitattu 23.2.2015.
- ↑ a b History National Archeological Museum. Arkistoitu 25.2.2015. Viitattu 23.2.2015.
- ↑ a b c d e f Zafiropoulou, Diana (toim.): ”National Archaeological Museum”. Ministry of Culture, Archeological Receipts Fund, 2009. (Museon esite)
- ↑ Map of interior spaces National Archaeological Museum. Arkistoitu 17.2.2015. Viitattu 23.2.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ateenan kansallinen arkeologinen museo Wikimedia Commonsissa
- Εθνικό Αρχαιολογικό Μουσείο - National Archaeological Museum (Arkistoitu – Internet Archive). Museon verkkosivut. (kreikaksi) (englanniksi)