Pitkät muurit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pitkät muurit
Μακρὰ τείχη
Antiikin Ateenan kartta. Pitkät muurit ulottuvat kaupungista Pireukseen, Faleronin muuri Faleronin satamaan.
Antiikin Ateenan kartta. Pitkät muurit ulottuvat kaupungista Pireukseen, Faleronin muuri Faleronin satamaan.
Sijainti Ateena, Kreikka
Rakennustyyppi muurit
Valmistumisvuosi 461 eaa. / 395 eaa.
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pitkät muurit (m.kreik. Μακρὰ τείχη, Makra teikhē) olivat antiikin aikana Ateenan kaupungista Pireukseen ulottuneet muurit. Muurien tarkoitus oli suojata kaupungille elintärkeää yhteyttä merelle. Näin pyrittiin estämään se, että kaupunki voitaisiin saartaa pelkästään maitse.[1]

Muurien rakentamista ehdotti alun perin Themistokles. Niiden rakentaminen alkoi vuonna 461 eaa. sen jälkeen, kun Ateenan ja Spartan välille oli syttynyt niin kutsuttu ensimmäinen peloponnesolaissota. Tuolloin vanhan suunnitelman muurien rakentamisesta otti esille Kimon. Muurit valmistuivat vuonna 457 eaa.[1]

Varsinaisia pitkiä muureja oli kaksi, pohjoinen ja eteläinen pitkä muuri. Ne kulkivat koillis-lounaissuunnassa ja muodostivat yhdessä läntisen muurin, jonka pituus oli noin kuusi kilometriä (40 stadionia). Muurien välinen etäisyys oli noin 200 metriä. Niiden väliin jäi Ateenasta Pireukseen kulkenut Pireuksen tie. Nykyisin muurien paikalla kulkevat suurin piirtein Peiraiós-katu sekä Pireukseen kulkeva Ateenan metron Linja 1. Muurit yhdistyivät koillispäässä Ateenan kaupunginmuuriin eli Themistokleen muuriin ja lounaispäässä Pireusta ympäröineeseen muuriin.[1][2][3]

Muureihin luetaan joskus myös kolmas Faleronin muuri eli itäinen muuri, joka kulki Ateenasta Faleronin satamaan. Sen pituus oli noin 5,5 kilometriä (35 stadionia).[1][2][3] Muurit oli rakennettu pääosin kalkkikivestä ja niissä oli torneja määrävälein. Läntisen ja itäisen muurin väliin jäi suuri kolmionmuotoinen alue, jota voitiin käyttää maanviljelykseen.[1]

Peloponnesolaissodan aikana muurit mahdollistivat sen, että ateenalaiset saattoivat vetäytyä Attikan maaseudulta ja antaa spartalaisten vallata sen, sillä he pystyivät elämään kaupungissa meriyhteyden taatessa ruokahuollon. Kun Ateenan laivasto hävisi Aigospotamoin taistelun, Ateena joutui kuitenkin antautumaan Spartalle. Muurit purettiin spartalaisten käskystä vuonna 403 eaa.[1]

Korintin sodan alettua Spartaa vastaan vuonna 395 eaa. ateenalaiset rakennuttivat muurit uudelleen Kononin johdolla. Vuonna 86 eaa. roomalainen kenraali Sulla piiritti Ateenaa osana ensimmäistä Mithridateen sotaa. Roomalaiset tuhosivat muurit ja tämän jälkeen sekä Ateenan että Pireuksen oli antauduttava.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Athens, Long Walls Livius.org. Arkistoitu 31.3.2015. Viitattu 9.3.2015.
  2. a b Kerameikos Ancient Athens 3D. Arkistoitu 24.2.2014. Viitattu 9.3.2015.
  3. a b Thukydides: Peloponnesolaissota II.13.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]