Peloponnesolaissota (Thukydides)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Peloponnesolaissota
Ἱστορίαι
Peloponnesolaissota IV.36-41. Papyruskäsikirjoituksen osa, 1. vuosisata. P.Oxy. 16.
Peloponnesolaissota IV.36-41. Papyruskäsikirjoituksen osa, 1. vuosisata. P.Oxy. 16.
Alkuperäisteos
Kirjailija Thukydides
Kieli muinaiskreikka (klassinen)
Genre historia
Julkaistu noin 395 eaa.
Suomennos
Suomentaja J. A. Hollo
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1964 (2. painos 1995)
ISBN 951-0-19871-4
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Peloponnesolaissota (m.kreik. Ἱστορίαι, Historiai, ”(Peloponnesolaissotien) historia”) on kreikkalaisen historioitsija Thukydideen kirjoittama selonteko peloponnesolaissodan (431–404 eaa.) taisteluista ja sotaan liittyneestä Kreikan kaupunkivaltioiden välisestä politiikasta. Teos julkaistiin noin vuonna 395 eaa., ja se on yksi historiankirjoituksen varhaisia klassikoita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thukydides. Kopio roomalaisaikaisesta rintakuvasta, n. 100 jaa.

Thukydides oli kotoisin Ateenasta ja kirjoitti teoksen sodan vielä ollessa käynnissä. Hän palveli itse sodassa strategoksena vuonna 424 eaa. Hän joutui kuitenkin Amfipoliissa kärsityn tappion jälkeen maanpakoon 20 vuodeksi, mikä mahdollisti hänelle keskittymisen sodan puolueettomaan seuraamiseen, yhteydet ja matkustelun myös Peloponnesoksen puolella ja Spartassa, ja sotaa käsittelevän historiateoksen kirjoittamiseen. Teos perustuu Thukydideen kirjoittamiin muistiinpanoihin, jotka hän on vähitellen viimeistellyt teoksensa kirjoiksi.[1]

Thukydides kertoo teoksensa alussa pyrkineensä ottamaan asioista itse selvää niin paljon kuin mahdollista, sen sijaan että olisi vain luottanut ihmisten puheisiin. Hän sanoo myös pyrkineensä kirjoittamaan teoksensa aikaa kestäväksi esitykseksi, sikäli kun se voi kertoa tilanteista, jotka helposti toistuvat ihmiskunnan historiassa mahdollisesti myös tulevaisuudessa.[2] Teos on uraauurtava historiantutkimuksellisen metodinsa ansiosta sekä aikalaishistoriana.[1] Teoksen – samoin kuin koko sodan – nimi viittaa siihen, että ateenalaisesta näkökulmasta sota käytiin peloponnesoslaisia ja ennen kaikkea spartalaisia vastaan.

Thukydideen teos jäi ilmeisesti keskeneräiseksi, koska se ei kuvaa koko sotaa eikä myöskään sen kirjallinen muoto ole täysin viimeistelty.[1] Teoksen jääminen kesken ja viimeistelemättömäksi johtunee ainakin osittain Thukydideen kuolemasta, joka tapahtui joskus sodan lopun vuonna 404 eaa. ja vuoden 395 eaa. välillä, jolloin teos ilmeisesti julkaistiin. Kratippos, Ksenofon ja Theopompos aloittivat omat historiateoksensa siitä, mihin Thukydides jäi. Tämä osoittaa teoksen olleen aikanaan hyvin tunnettu. Toisaalta muun muassa Aristoteles kirjoitti saman ajan historiasta ilman viittauksia teokseen.[1]

Myöhemmin Theofrastos yhdisti Thukydideen Herodotokseen ja piti näitä kahta historiankirjoituksen perustajina. Viimeistään Cicerosta lähtien Thukydides on nauttinut hyvin suurta arvostusta historiankirjoittajana teoksensa ansiosta.[1]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Ateenalainen Thukydides on kirjoittanut tämän kertomuksen sodasta, jota peloponnesolaiset ja ateenalaiset kävivät toisiaan vastaan. Hän ryhtyi tehtävään heti sodan puhjettua otaksuen että sota olisi suuri ja merkittävämpi kuin mitkään aikaisemmat; hän päätteli tämän siitä, että kumpikin puoli oli silloin varustautunut kaikin tavoin mitä parhaimmin taisteluun, ja havaitsi muunkin Hellaan asettuvan jommallekummalle puolelle --[3]»

Thukydideen teos käsittää kahdeksan kirjaa. Ensimmäisessä kirjassa kuvataan lyhyesti Kreikan varhaishistoriaa, mukaan lukien Troijan sota, kansojen vaellukset, yhteiskunnan ja kaupunkivaltioiden kehitys sekä sotilaallisen järjestäytymisen ja liittoutumisen kehitys. Tämän jälkeen Thukydides kuvaa Ateenan ja Spartan välien kiristymistä ennen peloponnesolaissotaa, jota hän pitää historian merkittävimpänä sotana siihen saakka. Hän katsoo, että Ateenan suuruuden kasvu pakotti Spartan sotaan.[2][4]

Thukydideen teoksen varsinainen esitys sodasta alkaa melkein täsmälleen siitä, mihin Herodotoksen Historiateos päättyy. Hän kuvaa peloponnesolaissodan tapahtumia vaihe vaiheelta suhteellisen tiukassa aikajärjestyksessä. Teos päättyy kuitenkin vuoteen 411 eaa. eli yli kuusi ja puoli vuotta ennen sodan päättymistä. Teoksessa ei Herodotoksen teoksen (puhumattakaan Homeroksen tuotannosta) tavoin esiinny kreikkalaisen mytologian jumalia. Sen sijaan Thukydides esittää historian olevan seurausta eri henkilöiden tekemistä valinnoista ja teoista. Hän osoittaa suurta kiinnostusta sekä ihmisluonteisiin että sodan teknisiin yksityiskohtiin.[1] Teoksessa on useita kohtia, jotka ovat eläviä klassikoita, kuten Perikleen hautajaispuhe sekä Melos-dialogi.[4]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peloponnesolaissodan käsikirjoitus 900-luvulta.

Kirja I

Kirja II

Kirja III

  • Sodan neljäs ja viides vuosi – Lesboksen kapina
  • Sodan viides vuosi – plataialaisten oikeudenkäynti ja teloitus – Korkyran vallankumous
  • Sodan kuudes vuosi – Demostheneen sotaretket Länsi-Kreikassa

Kirja IV

Kirja V

Kirja VI

Kirja VII

  • Sodan kahdeksastoista ja yhdeksästoista vuosi – Gylippoksen saapuminen SyrakusaanDekeleian linnoittaminen
  • Sodan yhdeksästoista vuosi – Demostheneen saapuminen
  • Sodan yhdeksästoista vuosi – Taistelut suuressa satamassa – Ateenan armeijan vetäytyminen

Kirja VIII

  • Sodan yhdeksästoista ja kahdeskymmenes vuosi – Joonian kapina – Persian sekaantuminen – Sota Jooniassa
  • Sodan kahdeskymmenes ja kahdeskymmenesensimmäinen vuosi – oligarkkinen vallankaappaus Ateenassa
  • Sodan kahdeskymmenesensimmäinen vuosi – Alkibiadeen takaisin kutsuminen Samokselle – Euboian kapina ja neljänsadan kukistuminen – Kynosseman taistelu

Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emil Hårdhin suomennos Pelonneesolais-sota ilmestyi vuonna 1912. J. A. Hollon suomennos Peloponnesolaissodasta ilmestyi osana Antiikin klassikot -sarjaa vuonna 1964. Antiikintutkija Heikki Koskenniemi arvosteli käännöstä Suomalaisessa Suomessa vuonna 1965. Hän kritisoi Hollon tapaa jättää alkutekstin pitkät virkkeet sellaisiksi myös suomennoksessa ja antoi omia käännösnäytteitään mielestään paremmista ratkaisuista. Toisaalta Hollo on Koskenniemen mukaan seurannut Thukydideen tyyliä liiankin uskollisesti, toisaalta hän hän taas toteaa, että monet Thukydideen tyylipiirteet on käännöksessä hävitetty, minkä tuloksena se on ”kuivakiskoinen ja lattea”. Arvostelussa luetellaan myös lukuisia käännösvirheitä. Paavo Numminen arvioi Hollon teosta Turun sanomissa 7.5.1964. Hän valitti, että Hollon antiikinkäännökset eivät kohoa tämän muun käännöstuotannon tasolle. Syyksi hän arveli liian nopeaa työtahtia. Peloponnesolaissodan heikkouksiksi hän luki monet väärin tulkitut kohdat ja kielen kankeuden.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Thucydides Encyclopaedia Britannica. Viitattu 21.8.2017.
  2. a b Thukydides: Peloponnesolaissota I.
  3. Thukydides: Peloponnesolaissota I.1. Suomennos J. A. Hollo.
  4. a b Aittokallio, Heikki: Ovatko Kiina ja Yhdysvallat samalla tuhon tiellä kuin Ateena ja Sparta. Maailman sivu. Helsingin Sanomat, 20.8.2017. Artikkelin verkkoversio Viitattu 21.8.2017.
  5. Kivistö, Sari & Riikonen, H. K.: Antiikin kirjallisuus ja suomennokset uuslatinasta ja humanistikreikasta. Teoksessa Riikonen, H. K. (päätoim.): Suomennoskirjallisuuden historia 2, s. 46. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-889-3.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Thukydides: Peloponnesolaissota. Suomentanut J. A. Hollo. Johdannon kirjoittanut Holger Thesleff. 2. painos (1. painos 1964). Laatukirjat. Porvoo Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-0-19871-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]