Amfipolis

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Amfipolis
Ἀμφίπολις
Amfipoliin arkeologista aluetta.
Amfipoliin arkeologista aluetta.
Sijainti

Amfipolis
Koordinaatit 40°49′13″N, 23°50′51″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Amfípoli, Sérres, Keski-Makedonia
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 437 eaa.–800-luku jaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Bisaltia

Amfipolis (m.kreik. Ἀμφίπολις, lat. Amphipolis) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Strymon-joen suun yläpuolella Bisaltiassa.[1][2][3] Sen arkeologinen alue sijaitsee Amfípolin kunnassa noin 400 metriä etelään nykyisestä Amfípolin kylästä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amfipolis sijaitsi Strymon-joen (nyk. Strymónas eli Struma) itärannalla noin 25 stadioninmittaa eli noin neljä kilometriä pohjoiseen sen suusta. Kaupunki oli rakennettu Pangaion-vuoren (nyk. Pangaío) lounaisrinteeseen noin 154 metrin korkeuteen merenpinnasta kohtaan, jossa joki tekee mutkan länteen ennen laskemistaan mereen. Paikan alkuperäinen nimitys oli Ennea Hodoi (Ἐννέα ὁδοί), ”Yhdeksän tietä”, koska siellä oli vanhastaan joen ylittänyt silta, jonka luo johti useita teitä. Kaupungin nimi Amfipolis perustui joen lähes koko ”kaupungin ympäri” (amfi polis) tekemään mutkaan. Kaupungin sijainti oli strateginen, sillä se hallitsi luonnollista reittiä Traakiasta ja Strymoninlahdelta (nyk. Strymonikóslahti) Makedonian tasangoille. Seutu oli alun perin traakialaisten edonien (Ēdōnoi) aluetta. Joen suussa sijaitsi Eïonin kaupunki. Pangaion-vuorelta kaivettiin kultaa ja hopeaa. Alueella oli myös paljon puuta laivanrakennukseen.[1][2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkaaiselta klassiselle kaudelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amfipolis oli alun perin Ateenan siirtokunta. Miletoslaiset yrittivät perustaa paikalle siirtokunnan jo arkaaisen kauden lopulla vuonna 497 eaa. tyranni Histiaioksen johdolla, mutta edonit ajoivat nämä pois. Ateenalaiset yrittivät siirtokunnan perustamista ensimmäisen kerran vuonna 465 eaa. 10 000 miehellä, mutta myös tämä yritys epäonnistui. Siirtokunnan perustaminen onnistui lopulta Agnonin Nikiaan pojan johdolla vuonna 437 eaa. Siirtokunnan perustamisessa käytettiin tukikohtana persialaisten vanhaa linnoitusta Eïonissa joen suussa. Se oli ollut ateenalaisten kauppa-asemana (emporion) jo vuodesta 476 eaa.[1][2][3]

Amfipoliin lyömä tetradrakhma, n. 364–363 eaa.

Amfipolis kukoisti Pangaion-vuoren kullan ansiosta, ja ateenalaiset vaikuttavat pitäneen kaupunkia eräänlaisena kruununjalokivenään. Sparta valtasi kaupungin peloponnesolaissodan aikaan vuonna 424 eaa. Brasidaan johdolla. Paremmin historioitsijana tunnetun Thukydideen johtama takaisinvaltausyritys epäonnistui. Ateena yritti valtausta uudelleen Kleonin johdolla vuonna 422 eaa., mikä johti Amfipoliin taisteluun. Sparta sai pidettyä Amfipoliin myös tässä taistelussa, mutta sekä Brasidas että Kleon kuolivat. Ateena sai pidettyä Eïonin. Brasidas haudattiin kaupunkiin ja häntä kunnioitettiin heeroksena ja kaupungin perustajana, ja hänen kunniakseen perustettiin vuotuinen juhla.[2][3]

Nikiaan rauhassa vuonna 421 eaa. Amfipolis olisi periaatteessa pitänyt palauttaa Ateenalle, mutta sen asukkaat vastustivat tätä. Eräänä syynä Amfipoliin nopeaan etääntymiseen emäkaupungista Ateenasta oli todennäköisesti se, että vain pieni osa sen asukkaista oli Ateenasta tulleita asuttajia. Ateenalaiset yrittivät kaupungin takaisinvaltausta vuonna 360 eaa. Timotheoksen johdolla, mutta amfipolislaiset torjuivat yrityksen liitossa Olynthoksen kanssa. Vuonna 357 eaa. kaupungin valtasi kuitenkin Makedonia Filippos II:n johdolla. Aleksanteri Suuren sotaretkellä itään vuonna 334 eaa. kaupunki toimi laivastotukikohtana. Amfipoliista olivat kotoisin tai siellä asuivat Aleksanterin sotapäälliköt Androsthenes, Erigyios, Laomedon ja Nearkhos.[2][1][4]

Hellenistiseltä roomalaiselle kaudelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hellenistisellä kaudella Amfipolis säilyi Makedonian merkittävänä keskuksena ja linnoituksena alueella. Se toimi jopa yhtenä Makedonian kuninkaallisten asuinpaikoista. Aleksanterin kuoleman jälkeen hänen vaimonsa Roksane asettui Amfipoliin, ja vuonna 179 eaa. Filippos V kuoli kaupungissa. Amfipoliissa lyötiin makedonialaista kultarahaa.[2][1][4] Kaupungin pääjumaluus oli Artemis Tauropolos tai Artemis Brauronia. Aiemmin mainittujen sotapäälliköiden lisäksi kaupungin tunnettuihin asukkaisiin kuuluu muun muassa grammaatikko Zoilos.[3]

Roomalaiset valtasivat Amfipoliin Pydnan taistelun jälkeen vuonna 168 eaa. Aemilius Paulluksen johdolla. Tämän jälkeen kaupungissa pidettiin roomalaisten ja kymmenen kreikkalaisen kaupunkivaltion kokous, jossa Makedonia jaettiin neljään osaan. Amfipoliista tuli ensimmäisen osan pääkaupunki. Kaupunki kukoisti edelleen tästä alkaneella roomalaisella kaudella, ja Via Egnatia rakennettiin kulkemaan kaupungin läpi.[2][1] Vuonna 42 eaa. kaupunki oli toisen triumviraatin tukikohta ennen Filippoin taistelua. Kiitokseksi kaupunki sai vapaakaupungin (civitas libera) oikeudet.[4]

Kristinusko tuli kaupunkiin viimeistään noin 50 jaa. apostoli Paavalin käytyä kaupungissa matkalla Filippoista Thessalonikeen.[4][5]

Myöhempi historia ja kaivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bysanttilaisella kaudella Amfipoliin alue tunnettiin nimellä Popolia, ja alueelle rakennettiin useita kirkkoja. Kaupungin säilymistä auttoi sijainti Konstantinopolista länteen kulkeneella keskeisellä reitillä. Kaupunki hylättiin oletettavasti 800-luvulla jaa. slaavien kansainvaellusten aikaan.[2][1] Pääosa seudun väestöstä siirtyi tämän jälkeen joen suistoon, johon kehittyi Khrysopoliin kaupunki. Amfipoliin paikalle jäi nimellä Marmarion tunnettu pieni asutus.[6]

Amfipoliin arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1956. Niitä ovat suorittaneet kreikkalaiset arkeologit.[1]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaavakuva Amfipoliista.

Amfipolis oli ympäröity muureilla, joiden kokonaispituus oli noin seitsemän kilometriä. Kaupungin itälaidalla sijainneella akropoliilla oli omat, noin kahden kilometrin pituiset muurit. Kaupungista on kaivettu hellenistisen ja roomalaisen kauden rakennuksia ja rakennelmia, mukaan lukien roomalaisaikainen stoa, sekä bysanttilaisaikaisia basilikakirkkoja. Muurien ulkopuolelta on löydetty kahden pyhäkön jäänteet sekä suuri määrä hautoja. Klassisen kauden kaupunki, mukaan lukien sen agora ja temppelit, ovat pääosin kaivamatta.[1]

Arkeologisen alueen löydöksiä esittelee sen yhteydessä toimiva Amfípolin arkeologinen museo.

Kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amfipoliissa tiedetään olleen temppelit tai muut pyhäköt Herakleelle, Dioskuureille, Athenelle, Kleiolle, Kybelelle ja egyptiläisille jumalille. Aleksanteri Suuren tiedetään suunnitelleen suuren Artemis Tauropolokselle omistetun temppelin rakentamista kaupunkiin, mutta suunnitelma ei koskaan toteutunut.[4]

Kaupungin suuri stoa eli pylväshalli rakennettiin roomalaisella tai varhaiskristillisellä kaudella. Sen pituus oli noin 53,5 metriä, ja siinä käytetiin varhaisempien rakennusten doorilaisia ja joonialaisia pylväitä. Kaupungissa oli myös muun muassa 300-luvulla eaa. rakennettu gymnasion sekä roomalaisaikainen akvedukti. Hellenistisen ja roomalaisen ajan kaupungista on kaivettu yksityistaloja. Erään talon mosaiikkilattia esitti Europen ryöstöä. Kaupunginmuuria on säilynyt useissa kohdissa. Varhaiskristillisiä basilikakirkkoja on löydetty neljä kappaletta. Kahta niistä on kaivettu laajemmin, ja niissä on hienot mosaiikkilattiat, jotka esittävät muun muassa geometrisia aiheita, kasveja ja eläimiä.[2][4]

Haudat ja hautamuistomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Amfipoliin akropoliilta etelään. Etualalla gymnasionin rauniot, taustalla Strymon-joen suisto.

Amfipoliin leijona

Amfipoliin tunnetuimpiin muinaisjäännöksiin kuuluu viisimetrinen Amfipoliin leijonapatsas, joka löydettiin Strymon-joen länsipenkalta Balkanin sotien aikaan vuonna 1912. Patsas oli osa suurta hautamuistomerkkiä, todennäköisesti Aleksanteri Suuren laivastonkomentaja Laomedonin hautaa, ja on ajoitettu 300-luvun eaa. lopulle. Patsas kunnostettiin ja pystytettiin uudelleen nykyisen Amfípolin kylän lähelle vuonna 1936.[2][7]

Kastán hauta

Kastán haudaksi kutsuttu suurikokoinen tumulus-hauta löydettiin vuonna 2012 ja sen kaivaukset alkoivat laajemmin vuonna 2014. Se on ajoitettu noin vuosiin 325–300 eaa., ja sitä on arveltu Makedonian kuninkaallisen suvun tai jonkun merkittävän sotapäällikön haudaksi. Hautaan haudattujen henkilöys on kuitenkin ainakin toistaiseksi arvoitus. Hautakummun halkaisija on noin 160 metriä ja siinä on sisällä ainakin kolme kammiota, ja siihen on haudattu ainakin viisi eri henkilöä.[8] Vuonna 2015 esitetyn teorian mukaan kyseessä olisi alun perin ollut Hefaistionin hauta.[9]

Muut haudat

Kaupungin pohjoispuolelta on löydetty suuri hellenistisen kauden hautausmaa, josta on tunnistettu noin 440 erityyppistä hautaa. Haudoista on löydetty muun muassa terrakottafiguriineja, keramiikkaa ja kultakoruja. Niin sanotuissa makedonialaistyyppisissä haudoissa on yleensä useita kammioita, joista varsinaisessa hautakammiossa on hautavuoteet vainajille. Tällaiset haudat on usein koristeltu maalauksin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Amphipolis (Site) Perseus. Viitattu 28.8.2017.
  2. a b c d e f g h i j k Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Amphipolis, Thrace, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d e Smith, William: ”Amphipolis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. a b c d e f Amphipolis (Ennea Hodoi) Livius.org. Viitattu 28.8.2017.
  5. Ap.t. 17:1
  6. Αρχαιολογικό Μουσείο Αμφιπόλεως: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 28.8.2017.
  7. The Lion The Amphipolis Tomb. Viitattu 20.10.2014.
  8. Important news: the excavated bones belonged to 5 different people The Amphipolis Tomb. Viitattu 28.82017.
  9. New findings: A Monogram discovered reveals the name of the honored person The Amphipolis Tomb. Viitattu 28.82017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]