Stoa (rakennustyyppi)
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Stoa (m.kreik. στοά) tarkoitti antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa vapaasti seisovaa avointa pylväshallia tai rakennukseen liittyvää katettua pylväshallia, joka oli yleensä tarkoitettu julkiseen käyttöön.[1] Varhaiset stoat muodostuivat yleensä rakennuksen sivua reunustavasta pylväiköstä, ja ne olivat usein doorilaista tyyliä. Myöhemmin stoissa saattoi olla kaksi kerrosta, ja ne olivat usein joonialaista tyyliä.
Stoia oli usein suurten kaupunkien agoran eli markkinapaikkojen ympärillä. Stoat olivat avoimia yleisölle: kauppiaat saattoivat myydä niissä tavaroitaan, taiteilijat esitellä taidettaan, filosofit opettaa ja niissä saatettiin pitää uskonnollisia kokouksia. Stoalainen filosofikoulukunta sai nimensä stoasta.
Kuuluisia stoia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Attaloksen stoa
- Etelästoa
- Eumeneen stoa
- Hermien stoa
- Kaakkoisstoa
- Keskistoa
- Kuninkaallinen stoa (Stoa Basileios)
- Stoa poikile (”Kirjava/Maalattu pylväshalli”), stoalaisten kokoontumispaikka
- Zeuksen stoa
- Ateenalaisten stoa
- Attalos I:n stoa
- Länsistoa eli Aitolialaisten stoa
- Antigonoksen stoa
- Filippoksen stoa
- Etelästoa
- Naksoslaisten stoa
- Poseidonin stoa eli Hypostyylihalli
- Etelästoa
- Kaikuhalli eli Ekho-stoa
Muualla
- Abaton eli Enkoimeterion, Epidauroksen Asklepieion
- Amfiaraionin stoa eli Enkoimeterion, Amfiaraion
- Joonialainen stoa, Miletos
- Knidoksen stoa, Knidos
- Persialainen stoa, Sparta
- Pyhä stoa (Hiera stoa), Priene
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta stoat Wikimedia Commonsissa
- Morison, William: The Stoa The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)