Knidos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Knidos
Κνίδος
Knidoksen arkeologista aluetta.
Knidoksen arkeologista aluetta.
Sijainti

Knidos
Koordinaatit 36°41′09″N, 27°22′24″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Tekir ja Burgaz, Datça, Muğla
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 600-luku eaa. – 600-luku jaa.
Huippukausi n. 330–31 eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Kaaria
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Knidos Commonsissa

Knidos (m.kreik. Κνίδος, lat. Cnidus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kaariassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyistä Muğlan maakunnan Datçan kaupunkia.[4][5][6]

Knidos oli kreikkalainen doorilainen siirtokunta, joka kukoisti erityisesti hellenistisellä kaudella. Se tunnettiin muun muassa Praksiteleen veistämästä Knidoksen Afrodite -patsaasta sekä lääketieteellisestä koulustaan.[2][7]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Knidoksen kaupunki sijaitsi Kaariassa Vähän-Aasian lounaiskärjessä, pitkällä nykyisin Datçan niemimaana tunnetulla niemimaalla vastapäätä Nisyroksen ja Teloksen saaria. Niemimaan pohjoispuolella sijaitsi Kerameikoksen lahti, jossa sijaitsi Kosin saari, ja lahden pohjoisrannalla Halikarnassoksen kaupunki. Niemimaan eteläpuolella sijaitsivat Teloksen ja Symen saaret.[2][3]

Knidoksen pohjoisempi satama eli sotasatama (vasemmalla), taustalla niemenkärjen entinen saari.

Knidoksen kaupunkikeskuksella vaikuttaa olleen poliksen historian aikana kaksi eri paikkaa niemimaalla. Alun perin arkaaisella kaudella se sijaitsi ilmeisesti niemimaan puolessa välissä nykyisessä Burgazissa (36°44′00″N, 27°41′33″E ) lähellä nykyistä Datçaa.[4][6] Myöhemmin klassisen kauden lopulta lähtien se sijaitsi nykyisessä Tekirissä niemimaan kärjessä (36°41′09″N, 27°22′24″E ), joka on kaupungin parhaiten tunnettu paikka ja sen varsinaisen arkeologisen kohteen sijainti.[5][6]

Myöhemmällä paikallaan Knidos oli Strabonin kuvauksen mukaisesti kaksoiskaupunki, joka koostui niemen kärjen edustalla olleesta korkeahkosta saaresta (tai entisestä saaresta), jonka nimi oli Triopion, sekä mantereen puolella niemen kärjessä olleesta osasta. Saari on nykyisin niemeke ja tunnettu nimillä Cape Krio ja turkkilaisittain Deveboynu Burnu. Se on pituudeltaan noin 550 metriä ja leveydeltään keskimäärin 140 metriä. Strabon kuvaa sen ympärysmitaksi seitsemän stadioninmittaa. Se oli jyrkempi lännen eli meren puolelta, kun taas idän eli satamien puolelta sen rinne muistutti Strabonin mielestä teatterin katsomoa.[2][3][8]

Knidoksen eteläisempi satama eli kaupallinen satama sekä sen toisen aallonmurtajan jäänteet.

Strabonin mukaan saari oli yhdistetty mantereeseen kannaksella, Pausaniaan mukaan sillalla; kumpikin on mahdollisia yhtä aikaa.[2][3][8][9] Nykyisin se yhdistyy mantereeseen hiekkaisen kannaksen välityksellä. Kannas muodosti kaupungille kaksi satamaa, yhden sen kummallekin puolelle. Pienempi pohjoisenpuoleinen satama oli sotasatama, johon mahtui 20 kolmisoutua. Siinä oli kapea sisääntuloaukko kahden korkean aallonmurtajan välissä, ja se oli suljettavissa, mahdollisesti ketjulla. Etelänpuoleinen satamista oli suurempi ja toimi kauppasatamana. Sitä rajasi kaksi pidempää aallonmurtajaa.[2][3][8] Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi kukkula alakaupungin koillispuolella.[10]

Knidoksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Knidiē (Κνιδίη) tai doorilaisittain Knidia (Κνιδία).[1][11] Sen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä.[1] Idässä Knidoksen alue ulottui ainakin Bubassokseen, joka sijaitsi Symen lahden (eli niemimaan etelärannikolla Symen saaren kohdalla sijainneen lahden) pohjukassa. Siellä sijaitsi kannaksen kapein kohta, jonka knidoslaiset yrittivät kaivaa poikki persialaisten uhatessa kaupunkia.[3] Koska kannaksen kapein kohta on niemimaan itäosassa, on luontevaa ajatella, että alue siitä länteen kuului Knidokselle; ja koska niemimaalla ei ollut muita suurempia kaupunkeja, Knidoksen poliksen haltuun kuului mitä oletettavimmin koko niemimaa.[3] Ainakin 500-luvulla eaa. siihen kuului ilmeisesti myös sen kaakkoispuolinen, kohti Symen saarta osoittava Loryman niemimaa eli nykyinen Bozburunin niemimaa.[1]

Pitkän ja kapean niemimaan pituus on noin 65 kilometriä, ja suurin leveys noin 16 kilometriä. Herodotos käytti koko niemimaasta nimitystä Knidia.[3][12][3] Plinius vanhemman käyttämät termit ovat epäselviä: hänellä nimi Triopia saattaa viitata vain niemimaan kärkeen ja sen koko länsiosaan, kun taas nimi Doris saattaa viitata koko niemimaahan.[3][13] Pausaniaalla ei ole niemimaalle selkeää nimeä, ellei kyseessä sitten ole Kaarian Khersonesos, jolla hän sanoo Knidoksen sijainneen; mutta toisessa kohdassa hän viittaa sillä vain niemimaan kärjessä olleeseen saareen.[3][14]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaishistoria ja arkaainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat löydöt Knidoksen paikalta ovat peräisin minolaiselta kaudelta.[6] Knidoksen kaupunkia pidettiin yleensä Spartan siirtokuntana. Kreikkalaisen perinteen mukaan sen perustivat Triopaan johtamat siirtokuntalaiset, mutta on ollut epäselvää, oliko tämä spartalainen, vai oliko kyse aiammasta asutusvaiheesta.[2][3][15] Strabonin mukaan Knidos olisikin ollut Megaran siirtokunta.[1][16] Triopionin niemen nimi perustui Triopaksen nimeen. Toisaalta nimi (”kolme kasvoa”) voidaan selittää niemen muodon ja sijainnin perusteella.[17][18]

Knidos oli yksi doorilaisen heksapoliin eli myöhemmän doorilaisen pentapoliin jäsenistä. Liiton kokoukset pidettiin Apollon Triopioksen pyhäkössä, joka sijaitsi oletettavasti Knidoksen alueella, ja kaupungissa järjestettiin myös tähän liittyneet kisat joka neljäs vuosi.[1][2][3][19] Varhaisin maininta Knidoksesta on Homeerisissa hymneissä.[3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Knidios (Κνίδιος).[3]

Knidoksen lyömiä hopeadrakhmoja, n. 550–500 eaa. Kuvituksessa leijonan pää ja Afrodite.

Knidoksen sijainti oli otollinen kaupankäynnin kannalta, ja kaupunki vaurastui. Se kävi jo varhain kauppaa Egyptin suuntaan ja osallistui Naukratiin Hellenionin toimintaan.[1][20] Sillä oli myös oma aarrekammio eli Knidoslaisten aarrekammio Delfoissa.[21] Knidos löi omaa hopearahaa 500-luvulta eaa. lähtien. Raha noudatti ensin miletoslaista ja sitten aiginalaista standardia.[1] Knidoksen tiedetään perustaneen ainakin kolme siirtokuntaa.[1] Näistä yksi oli Lipara, jonka knidoslaiset perustivat Aiolisille saarille yhdessä rhodoslaisten kanssa noin vuonna 580–576 eaa.[1][22] Knidos mainitaan myös Illyriassa sijainneen Melaina Korkyran perustajaksi.[23]

500-luvulla eaa. knidoslaiset yrittivät puolustautua Persiaa vastaan kaivauttamalla niemimaan poikki kaupungin itäpuolelta, niin että kaupungin alueesta olisi tullut saari. Yritys kuitenkin epäonnistui, ja niin Knidos antautui Harpagokselle, Kyyroksen sotapäällikölle vuonna 546 eaa.[23][3] Tämän jälkeen kaupunkia ei mainita historiassa vähään aikaan.[3]

Klassinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Knidoksen vuoden 400 eaa. jälkeen lyömä raha, kuvituksessa Afrodite Euploia ja leijonan pää.

Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Knidos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 452/451–427/426 eaa. sekä vielä 425/424 eaa.[1] Thukydides luki knidoslaiset ”doorilaisiin, jotka asuvat lähellä kaarialaisia”.[3][24] Knidos hylkäsi ateenalaiset peloponnesolaissodan aikana vuonna 412 eaa. Tissaferneen yllytyksestä ateenalaisten epäonnistuneen Sisilian sotaretken jälkeen. Ateenalaiset yrittivät vallata Knidoksen takaisin, mutta tämä epäonnistui. Thukydideen mukaan kaupunki oli tuolloin linnoittamaton, ja ateenalaisten hyökkäys oli vähällä onnistua.[1][3][25]

Tämän jälkeen noin 400–300-lukujen eaa. taitteessa Knidos oli osa jonkinlaista symmakhiaa, johon kuuluivat myös Byzantion, Efesos, Iasos, Kyzikos, Lampsakos, Rhodos ja Samos. Se tunnetaan liittokunnan lyömistä rahoista, joissa esiintyy lyhenne ΣΥΜ, Sym.[1] Vuonna 394 eaa. kaupungin lähellä käytiin Knidoksen taistelu. Siinä kreikkalaisten ja persialaisten yhtynyttä laivastoa johtanut Konon voitti Peisandroksen johtamat spartalaiset, mikä päätti Spartan peloponnesolaissodassa saamasta voitosta alkaneen hegemonian kauden.[3][26]

Knidoksen Demeter, n. 350–330 eaa. British Museum.

Aristoteleen mukaan Knidos oli jossakin vaiheessa oligarkia, ja kansa otti vallan itselleen kumouksessa. On myös mahdollista, että kumouksia oli kaksi eri aikoina. Niitä ei kuitenkaan voida ajoittaa tarkemmin.[1][27] Knidoksen oligarkiassa hallinto oli 60 amnemones-oligarkilla, jotka valittiin ylimystön joukosta eliniäksi. Vaikuttaa siltä, että oligarkiahallinto olisi ollut olemassa vielä 300-luvulla eaa. Hermippos Smyrnalaisen mukaan kaupungin lait, mahdollisesti juuri oligarkkiset, sääti sieltä kotoisin ollut ollut Eudoksos.[1][28] Tämä tapahtui mahdollisesti yhteistyössä Mausolloksen kanssa. Knidoksen on arveltu muuttuneen demokratiaksi Aleksanteri Suuren valloitusten yhteydessä. Se oli demokratia ainakin vuonna 300 eaa., sillä se löi tuolloin rahaa, jonka kuvituksessa esiintyy Demokratian pää.[1]

Knidos ilmeisesti siirrettiin uudelle paikalleen lännemmäksi niemimaan kärkeen jossakin vaiheessa 300-lukua eaa. Tämän on ehdotettu tapahtuneen joko hieman ennen 300-luvun eaa. puoliväliä Mausolloksen toimeksiannosta, tai vuoden 334 eaa. Granikosjoen taistelun jälkeen Aleksanteri Suuren toimeksiannosta.[6] Käsitys kaupungin siirrosta perustuu lähinnä siihen, ettei niemen kärjestä ole tehty kovin paljon 300-lukua eaa. varhaisempia löytöjä. Näkemys on kuitenkin myös kyseenalaistettu, koska mikään antiikin aikainen lähde ei mainitse kaupungin siirtämistä, ja jotkut löydöt osoittavat niemen kärjen kuitenkin olleen käytössä jo ennen 300-lukua eaa.[1]

Hellenistinen ja roomalainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Knidos kukoisti kauppakaupunkina erityisesti hellenistisellä kaudella. Se kävi kauppaa muun muassa oliiviöljyllä ja viinillä. 100-luvulta eaa. lähtien kaupunki oli merkittävä keramiikan tuottaja.[7]

Rooman–Syyrian sodassa Antiokhos III:tta vastaan vuosina 192–188 eaa. Knidos asettui Rooman puolelle.[3][29] Harvoja mainintoja knidoslaisten itsensä sotaoperaatioista on se, kun he lähettivät noin vuonna 163 eaa. apua Kalyndaan, joka oli kapinoinut Kaunosta vastaan.[3][30]

Knidoslainen reliefein koristeltu amfora, 100–200-luku jaa.

Roomalaisella kaudella Knidos tuli osaksi Asian provinssia. Kaupungilla oli vapaakaupungin asema viimeistään Plinius vanhemman aikana ja todennäköisesti jo aiemminkin. Tämä tarkoittaa sitä, että sillä oli muun muassa vapaus veroista.[7][3] Knidos tuli jossakin välissä alueen vesiä hallinneiden, Mithridateen asialla olleiden merirosvojen valtaamaksi, kunnes Pompeius poisti ongelman kolmannen Mithridateen sodan aikaan vuonna 67 eaa.[3][31] Roomalaisella kaudella kaupungin varakkaimpia kauppiassukuja oli Gaius Julius Theopompuksen suku.[7]

Knidos oli piispanistuin varhaisella kristillisellä kaudella 300-luvulta lähtien.[6] Kaupungin paikka hylättiin 600-luvulla jaa. saraseenien toiminnan vuoksi. Kaupungin autioitumiseen vaikuttivat mahdollisesti myös lukuisat maanjäristykset.[2][7]

Kaivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Knidoksen arkeologiset kaivaukset aloitti brittiläinen C. T. Newton vuosina 1857–1859. Hän työskenteli British Museumille.[7][23] Tämän jälkeen kaivauksia on tehty vuosina 1967–1977 amerikkalaisen arkeologi Iris Loven johdolla sekä vuodesta 1988 lähtien turkkilaisten arkeologien suorittamina.[7]

Yhteiskunta ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Knidoksen lyömä raha, kuvituksessa Praksiteleen veistämä Knidoksen Afrodite ja Asklepios.

Knidoksessa palvottiin erityisesti Afroditea, ja kaupunki mainitaan yhtenä tämän mieluisimmista oleilupaikoista.[32] Pausanias sanoo kaupungissa olleen kolme Afroditen temppeliä, joista vanhimmassa jumalatarta palvottiin epiteetillä Doritis, toisessa epiteetillä Akraia ja kolmennessa ja nuorimmassa epiteetillä Knidia tai, kuten knidoslaiset itse sanoivat, Euploia, joka oli merenkulkijoiden jumalatar.[33] Viimeksi mainitussa temppelissä oli Praksiteleen tunnettu alaston, paroslaisesta marmorista veistetty Knidoksen Afrodite, joka oli yksi antiikin tunnetuimmista veistoksista. Ihmiset kävivät Knidoksessa pelkästään nähdäkseen kyseisen veistoksen.[3][34] Nikomedes, Bithynian kuningas, halusi ostaa veistoksen knidoslaisilta ja tarjoutui maksamaan pois kaupungin kaikki velat, jotka olivat hyvin suuret, mutta knidoslaiset päättivät pitää veistoksen ja velkansa.[3]

Knidoslaiset arvostivat muutoinkin taidetta, vaikkakaan kaupunki ei tuottanut tunnettuja taiteilijoita. Knidoslaiset pystyttivät Olympiaan Zeuksen patsaan, jonka toisella puolella oli Pelopsin patsas ja toisella puolella Alfeios-joenjumalan patsas.[35] Delfoihin he pystyttivät jo mainitun Knidoslaisten aarrekammion lisäksi Knidoslaisten leskhen, joka oli koristeltu Polygnotoksen tekemin maalauksin.[36] He lahjoittivat sinne myös kaupunkinsa perustajana pidetyn Triopaan patsaan, jossa tämä seisoi hevosen vierellä; sekä Leton, Apollonin ja Artemiin patsaat, joissa nämä ampuivat nuolilla Tityosta.[37]

Tunnettuja knidoslaisia olivat historioitsija Ktesias (400-luku eaa.), matemaatikko ja tähtitieteilijä Eudoksos (300-luku eaa.), arkkitehti Sostratos (200-luku eaa.) sekä historioitsija ja maantieteilijä Agatharkhides (100-luku eaa.).[3]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisessä Tekirissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Knidoksen kaupunkikeskuksen myöhemmältä paikalta nykyisestä Tekiristä tehdyt löydöt ajoittuvat pääosin 300-luvulta eaa. 600-luvulle jaa., vaikka myös joitakin tätä varhaisempia löytöjä on tehty.[1][2] Kaupungin rakennusten arkkitehtuurissa on käytetty sekä doorilaista että joonialaista tyyliä ja joskus myös korinttilaista tyyliä.[3][6]

Kaupungin rakennusten rauniot ovat kärsineet ajan kuluessa huomattavasti siitä, että niiden kiviä on viety uudelleenkäytettäväksi muualla aina 1800-luvulle saakka. Tämän on mahdollistanut kaupungin sijainti rannikolla, josta kivet on voitu helposti laivata pois. [3][38]

Asemakaava ja kaupunginmuurit

Knidoksen raunioita.

Kaupungin ydinalue sijaitsi heti satamien ja niitä erottaneen kannaksen koillispuolella. Kaupungin muureja on säilynyt varsin hyvin, ja niiden reitti voidaan jäljittää niiden koko matkalta. Muureja on sekä akropoliin että alakaupungin ympärillä että Triopionin niemekkeellä.[1][3]

Kaupungissa on ollut niin kutsuttu Hippodamoksen asemakaava eli ruutuasemakaava, joka kattoi sekä saaren että mantereen puolen.[2][6] Mantereen puolella asemakaavassa oli neljä itä-länsisuuntaista pääkatua ja seitsemän pohjois-eteläsuuntaista pääkatua, jotka kohtasivat toisensa suorassa kulmassa. Pohjois-eteläsuuntaisissa kaduissa, jotka kulkivat rinteen vastaisesti, on porrastuksia.[2] Kaupungin agora eli tori ja kauppapaikka sijaitsi sotasataman pohjoispuolella.[2]

Afrodite Euploian temppeli

Kaupungin suojelijalle Afrodite Euploialle omistettu temppeli sijaitsi rinteessä kaupungin luoteisosassa. Se rakennettiin 300-luvulla eaa. Temppeli oli avoin monopteros-pyörötemppeli, joka edusti doorilaista tyyliä ja jota kiersi 18 pylvästä. Temppelissä käytettiin myös korinttilaista tyyliä joko sen sisäosan pylväissä tai jonkun myöhemmän muutoksen seurauksena. Rakentamiseen oli käytetty kalkkikiveä, hiekkakiveä ja marmoria.[6][39]

Temppeli oli tehty Praksiteleen veistämän kuuluisan Afrodite-veistoksen, Knidoksen Afroditen, asunnoksi. Veistos oli tehty marmorista ja esitti rakkaudenjumalatarta alastomana. Se oli sijoitettu temppelin kammioon niin, että sen sekä etu- että takapuolella oli ovi, mikä mahdollisti veistoksen ihailun kummaltakin puolelta. Temppelin alttari sijaitsi sen itäpuolella. Samalla puolella oli portaat, jotka johtivat ylös temppelin jalustalle.[3][6][39]

Temppeliä kunnostettiin jossakin vaiheessa sen historian aikana. Patsas oli temppelissä aina siihen saakka kunnes se vietiin Konstantinopoliin, jossa se tuhoutui tulipalossa. Temppelin rauniot löydettiin vuonna 1969.[39]

Dionysoksen temppeli

Kaupungin satamia erottaneen kannaksen pohjoispuolella sijaitsi Dionysokselle omistettu temppeli,[10] joka edusti joonialaista tyyliä ja oli todennäköisesti peripteraalitemppeli. Se on tunnistettu Dionysoksen vaiheita esittäneiden friisien osien perusteella. Temppelin paikalla ovat nykyisin varhaisella bysanttilaisella kaudella rakennetun, temppelin kiviä uudelleenkäyttäneen kirkon rauniot.[2][40]

Demeterin pyhäkkö

Demeterille omistettu pyhäkkö sijaitsi kaupungin itäpäässä ollella terassitasanteella. Pyhäköstä on löydetty istuvaa Demeteriä esittävä marmorinen kulttikuva, niin kutsuttu Knidoksen Demeter, joka on noin vuosilta 350–330 eaa. Se on nykyisin British Museumissa.[2][6][10]

Muut temppelit

Apollon Karneioksen temppelin rauniot.

Dionysoksen temppelin pohjoispuolella olleella terassitasanteella sijaitsi pieni korinttilaista tyyliä edustanut tetrastyyli prostyyli temppeli. Se rakennettiin roomalaisella kaudella keisari Hadrianuksen aikana.[2][10] Agorasta pohjoiseen sijaitsi Apollon Karneiokselle omistettu doorilaista tyyliä edustanut temppeli, jossa mahdollisesti järjestettiin doorilaisen heksapoliin kisojen seremoniat.[2] Sille johti propylon, joka on ajoitettu noin vuoteen 300 eaa.[1]

Kaupungissa oli myös Afrodite Akraian ja Afrodite Doritiksen temppelit.[1][33] Piirtokirjoitusten perusteella siellä tiedetään olleen myös Dioskuurien kultti ja näin oletettavasti myös pyhäkkö.[1]

Stoa

Dionysoksen temppelin ja korinttilaistyylisen temppelin välissä sijaitsi pitkä doorilaista tyyliä edustanut stoa eli pylväshalli. Se oli rakennettu kahdessa vaiheessa, joista varhaisin ajoittuu 300-luvulle eaa. Rakennuksen pituus oli 132 metriä ja leveys 13 metriä.[1][2][10][41]

Teatteri

Knidoksessa oli kaksi kreikkalaista teatteria.[3] Niistä paremmin säilynyt ja tunnetumpi Knidoksen (pienempi) teatteri sijaitsi Dionysoksen temppelin itäpuolella lähellä kauppasataman pohjoisrantaa. Se rakennettiin alun perin hellenistisellä kaudella, mutta sitä kunnostettiin, muunneltiin ja laajennettiin roomalaisella kaudella, muun muassa lisäämällä siihen skene- eli näyttämörakennus. Teatterin katsomossa oli tilaa noin 5 000 hengelle. Se on säilynyt suhteellisen hyvin.[2][38][42] Knidoksen suurempi teatteri, jossa oli tilaa noin 20 000 hengelle, sijaitsi akropoliin lounaisrinteessä. Siitä ei ole säilynyt nykyaikaan juuri mitään.[10][38]

Satamat

Kaupungin satamat ovat edelleen hyvin näkyvissä, ja niiden aallonmurtajat ovat säilyneet hyvin. Etelänpuoleisen sataman eteläisempi aallonmurtaja on edelleen näkyvissä, kun taas pohjoisempi, joka on ollut enemmän alttiina aallokolle, erottuu veden alla[3] esimerkiksi satelliittikuvassa.

Bysanttilaisaikaiset kirkot

Kaupungista on löydetty viiden varhaiselle bysanttilaiselle kaudelle 400–500-luvuille ajoittuvan basilikakirkon rauniot. Yksi niistä (nk. kirkko C) oli rakennettu, kuten jo todettua, Dionysoksen temppelin paikalle. Siitä on säilynyt geometrisin kuvioin koristeltua mosaiikkilattiaa. Toinen basilika, josta on myös säilynyt lattiamosaiikkeja, on niin kutsuttu Kleopatran basilika.[6]

Muut rakennukset

Kaupungin kaakkoisosassa oli katettu rakennus, jota on aiemmin kutsuttu odeioniksi.[2][10] Nykyisin sitä pidetään buleuterionina eli neuvoston kokouspaikkana.[2] Muihin rakennuslöytöihin lukeutuu hellenistisen ja roomalaisen kauden talojen jäänteitä. Niiden seinämaalaukset ja stukkokoristelut ovat joissakin tapauksissa jäljitelleet doorilaista, joonialaista ja korinttilaista tyyliä.[2]

Kaupungissa oli myös stadion, joka sijaitsi muurien ulkopuolella.[2] Strabon mainitsee, että Knidoksessa oli Eudoksoksen observatorio (σκοπή, skopē), josta hän havaitsi Kanopos-tähden. Tämä observatorio ei ollut paljon muita taloja korkeampi.[3] Sitä samoin kuin kaupungin lääketieteellisen koulukun rakennustakaan ei ole löydetty.[2]

Hautausmaat

Kaupungin nekropolis sijaitsi sen itäpuolella. Alue ulottuu kaupunginmuureilta aina 10 kilometrin päähän. Nekropoliista on löydetty paljon sarkofageja sekä erityyppisiä hautoja. Osa haudoista on kaiverrettu kallioon, ja osa taas on erilaisia hautarakennuksia. Eräs hautarakennelma on noin 37 metriä sivuiltaan oleva aidattu temenos, jonka sisällä on ollut kaksi tai kolme pientä hautarakennusta.[2][3]

Nykyisessä Burgazissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Knidoksen kaupunkikeskuksen oletetulta vanhemmalta sijaintipaikalta nykyisestä Burgazista on löydetty muurien jäänteitä, jotka ajoittuvat 400-luvun eaa. lopulle. Ne saattoivat ympäröidä kaupungin akropolista. Paikalta on löydetty myös rakennusten ja kivettyjen katujen jäänteitä, jotka ajoittuvat arkaaiselle ja klassiselle kaudelle, sekä sataman aallonmurtajien jäänteitä, jotka ajoittuvat 300-luvulle eaa. Keramiikkalöytöjen perusteella paikka on ollut asuttu viimeistään 700-luvulla eaa.[1]

Kaupungin ulkopuolella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apollon Triopioksen pyhäkkö

Apollon Triopiokselle omistettu pyhäkkö eli Triopion (Triopeion) toimi doorilaisen heksapoliin kokoontumispaikkana. Se sijaitsi kaupungin ulkopuolella siitä itään. Pyhäkön oletetaan olevan sama, joka on löydetty noin 15 kilometriä nykyisestä Burgazista itään. Paikalta on löydetty pieni hellenistiselle kaudelle ajoittuva temppeli sekä merkkejä vanhemmasta ja suuremmasta temppelistä.[1][43]

Esinelöydöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungista on löydetty muun muassa piirtokirjoituksia, joissa käytetään doorilaista kreikkaa.[3] Kaupungista vuoden 1967 jälkeen tehdyt esinelöydöt ovat museoissa İzmirissä ja Bodrumissa.[2]

Knidoksen arkeologinen alue panoraamakuvassa.
Knidoksen arkeologinen alue panoraamakuvassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”903. Knidos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KNIDOS (Cnidus) Caria, Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj Smith, William: ”Cnidus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. a b Cnidus (1) Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  5. a b Cnidus (2) Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  6. a b c d e f g h i j k l Cnidos (Caria) 293 Knidos - Κνίδος ToposText. Viitattu 1.11.2021.
  7. a b c d e f g Knidos (Arkeologisen kohteen opastaulu) flickr.com. Viitattu 1.11.2021.
  8. a b c Strabon: Geografika s. 656.
  9. Pausanias: Kreikan kuvaus 5.24.7, 8.30.2.
  10. a b c d e f g Knidos Plan Bodrum Pages. Viitattu 1.11.2021.
  11. Herodotos: Historiateos 1.174; Thukydides: Peloponnesolaissota 8.35.
  12. Herodotos: Historiateos 1.174.
  13. Herodotos: Historiateos 5.28.
  14. Pausanias: Kreikan kuvaus 1.1.3, 5.24.7.
  15. Herodotos: Historiateos 1.174; Pausanias: Kreikan kuvaus 10.11.1.
  16. Strabon: Geografika 14.2.6.
  17. Triopium Brill’s New Pauly. Brill. Viitattu 1.11.2021.
  18. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 5.57.6, 5.61.2.
  19. Herodotos: Historiateos 1.144.
  20. Herodotos: Historiateos 2.178.
  21. Pausanias: Kreikan kuvaus 10.11.5.
  22. Thukydides: Peloponnesolaissota 3.88; Pausanias: Kreikan kuvaus 10.11; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 5.9.
  23. a b c Cnidus Encyclopaedia Britannica. Viitattu 1.11.2021.
  24. Thukydides: Peloponnesolaissota 2.9.
  25. Thukydides: Peloponnesolaissota 8.35.
  26. Ksenofon: Hellenika 4.3; Isokrates: Panegyrikos 100.39.
  27. Aristoteles: Politiikka 1305b12, 1306b5.
  28. Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 8.88; Plutarkhos: Moralia 1126b.
  29. Titus Livius: Rooman synty 37.16.
  30. Polybios: Historiai 31.17
  31. Cicero: Pro lege Manilia (De imperio Cn. Pompei) 100.12
  32. Homeros: Odysseia 1.30, 3.28.
  33. a b Pausanias: Kreikan kuvaus 1.1.3.
  34. Plinius vanhempi: Naturalis historia 37.5.
  35. Pausanias: Kreikan kuvaus 5.24.7.
  36. Pausanias: Kreikan kuvaus 10.25.1.
  37. Pausanias: Kreikan kuvaus 10.11.1.
  38. a b c The Ancient City of Cnidus Kocaev. Viitattu 1.11.2021.
  39. a b c Temple of Aphrodite Euploia Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  40. Dionysos Temple and Church C (Arkeologisen kohteen opastaulu) flickr.com. Viitattu 1.11.2021.
  41. Stoa (Arkeologisen kohteen opastaulu) flickr.com. Viitattu 1.11.2021.
  42. Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
  43. Triopium Pleiades. Viitattu 1.11.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]