Mausollos

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
British Museumin kokoelmiin kuuluva veistos, joka mahdollisesti esittää Mausollosta.

Mausollos (myös Mausolos; k. 353 eaa. tai 352 eaa.) oli Anatoliassa sijaitsevaa Kaariaa vuosina vuosina 377–353 eaa. hallinnut Persian alainen satraappi, jolla tosin oli käytännössä itsenäisen hallitsijan asema. Hänet muistetaan parhaiten itselleen rakennuttamasta valtavasta hautamuistomerkistä eli niin sanotusta Halikarnassoksen mausoleumista, jota pidettiin antiikin aikana yhtenä maailman seitsemästä ihmeestä. Hänen nimestään tulee suurta ja näyttävää hautarakennelmaa tarkoittava sana mausoleumi.[1] Mausollos kuului Kaariaa hallinneeseen Hekatomnidien hallitsijasukuun, joka sai alkunsa hänen isästään Hekatomnoksesta.[2]

Mausollos siirsi pääkaupunkinsa Mylasasta Halikarnassokseen, jonka ympärille hän rakennutti muurit. Hän siirrätti Halikarnassokseen myös asukkaita ja rakennutti sinne loisteliaita rakennuksia.[3] Pääkaupungin siirto sisämaasta rannikolle merkitsi myös askelta kohti valtakunnan laajentamista. Mausollos asettui vuonna 362 eaa. tukemaan Anatolian satraappien kapinaa Persian hallitsija Artakserkses II:a vastaan, mutta irtautui kapinasta ennen sen kukistumista. Tämän jälkeen Mausollos sai lähes itsenäisen hallitsijan aseman ja ryhtyi laajentamaan valtakuntaansa. Hän valloitti osan Lyydiasta ja useita Joonian kreikkalaisista kaupungeista. Hän asettui tukemaan Rodoksen, Khioksen ja Kosin saarten muodostamaa Ateenan vastaista liittoa vuosien 357–355 eaa. liittolaissodassa, ja sodan päätyttyä liiton voittoon myös nämä saaret päätyivät hänen valtapiiriinsä.[1] Lisäksi hän valloitti osia Lyykiasta.[2]

Mausollos nai sisarensa Artemisian. Jossain elämänsä vaiheessa hän ryhtyi rakennuttamaan itselleen ja vaimolleen mahtavaa hautamuistomerkkiä eli Mausolleionia pääkaupunkiinsa Halikarnassokseen. Artemisia jatkoi rakennustöiden johtamista Mausolloksen kuoltua ja kutsui aikansa nimekkäimmät taiteilijat mukaan hankkeeseen. Arkkitehteina toimivat Pytheos ja Satyros, kuvanveistäjinä Bryaksis, Leokhares, Skopas ja Timotheos. Rakennus valmistui Artemisian elinaikana. Se pysyi pystyssä yli 1 500 vuotta, mutta tuhoutui ilmeisesti 1300-luvun lopulla maanjäristyksessä ja on nykyään raunioina.[4][1]

Artemisia seurasi Mausollosta Kaarian hallitsijana nimellä Artemisia II, mutta pysyi vallassa vain kaksi vuotta. Myöhemmin Kaarian hallitsijoina toimivat vielä peräjälkeen Mausolloksen nuoremmat veljet Idrieos ja Piksodaros sekä Idrieoksen leski Ada, kunnes Aleksanteri Suuri valloitti koko valtakunnan vuosina 334–332 eaa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Mausolus (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 20.10.2013.
  2. a b c Risto Kari: Historian ABC: Kaikkien aikojen valtiot 3, s. 7–8. Tammi. Helsinki 2001.
  3. Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja, s. 352. Otava 2000.
  4. Antiikin käsikirja, s. 61, 331.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]