Skopas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Skopas
Σκόπας
Skopaan veistos Ateenan Kansallisessa arkeologisessa museossa.
Skopaan veistos Ateenan Kansallisessa arkeologisessa museossa.
Henkilötiedot
Syntynyt n. 395 eaa.
Paros
Kuollut n. 350 eaa.
Taiteilija
Aktiivisena 370–350 eaa.
Ala kuvanveistäjä
Taidesuuntaus klassinen kuvanveisto
Kuuluisimpia töitä Apollon Kitharoidos, Meleagros

Skopas (m.kreik. Σκόπας, lat. Scopas; n. 395350 eaa.) oli antiikin kreikkalainen kuvanveistäjä, joka edusti klassisen kauden kuvanveistoa. Hän oli kotoisin Parokselta ja toimi noin vuosina 370–350 eaa.[1]

Skopaan tunnetuimpia töitä ovat Apollon Kitharoidos ja Meleagros. Hän osallistui myös Halikarnassoksen mausoleumin koristeluun. Skopaan patsaille ovat tyypillisiä syvällä olevat silmät sekä lievästi raollaan oleva suu. Materiaalina hän käytti yksinomaan marmoria.[2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skopas oli kotoisin Parokselta, joka oli tuohon aikaan Ateenan vallan alla, ja hän vaikuttaa kuuluneen paroslaiseen taiteilijasukuun.[1][3] Paljon myöhäisempi, ehkä noin 1. vuosisadalle eaa., ajoittuva piirtokirjoitus mainitsee Aristandroksen Skopas Paroslaisen pojan. Tiedetään myös, että toinen kuvanveistäjä nimeltään Aristandros Paroslainen eli peloponnesolaissodan aikaan 400-luvulla eaa. Tämä vanhempi Aristandros oli todennäköisesti Skopaan isä, ja nuoremmat Skopas ja Aristandros mahdollisesti saman suvun jäseniä vielä 1. vuosisadalla eaa.[1]

Skopaan henkilöhistoriasta ei tiedetä paljoakaan. Hän vaikutti 300-luvun eaa. ensimmäisellä puoliskolla. Skopas oli mukana uudelleenrakentamassa Athene Alean temppeliä, mikä pantiin alulle vuonna 394 eaa. heti vanhan temppelin palon jälkeen.[1][4] Hän oli mukana tekemässä myös Halikarnassoksen mausoleumin veistoskoristeluja vuonna 350 eaa.[1][5] Plinius vanhemman mukaan Skopas olisi osallistunut myös Efesoksen Artemiin temppelin rakentamiseen.[1][6]

Plinius sijoitti Skopaan uran alun virheellisesti jo 90. olympiadin aikaan eli vuoteen 420 eaa. yhdessä muun muassa Polykleitoksen ja Myronin kanssa. Ajoitusvirhe on seurausta hänen käyttämästään tavasta muodostaa taiteilijaluetteloita.[1][7] Joskus asiaa on selitetty sillä, että 400-luvulla eaa. olisi vaikuttanut toinen Skopas, Skopas Elisläinen, mutta tälle ei ole perusteita.[1]

Näillä perusteilla Skopaan toiminta ajoittuu noin vuosille 395–350 eaa., tai jonkin verran aikaisemmaksi tai myöhemmäksi. Hän oli todennäköisesti hieman Praksitelesta vanhempi. Skopas ja Praksiteles olivat peloponnesolaissodan jälkeen kehittyneen myöhemmän ateenalaisen (attikalaisen) kuvanveistokoulukunnan merkittävimmät edustajat. Koulukunta voidaan erottaa Feidiaan varhaisemmasta attikalaisesta koulukunnasta.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skopas teki sekä arkkitehtuuria ja rakennusten koristeveistoksia että patsaita. Hän teki veistoksensa pääasiassa marmoriin, johon oli kotisaarellaan tottunut. Hänen mainitaan tehneen kuitenkin myös pronssitöitä.[1][8]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skopaan Meleagros, roomalainen kopio alkuperäisestä n. 340–330 eaa.
Ludovisin Ares, roomalainen kopio alkuperäisestä n. 320 eaa.

Athene Alean temppeli

Skopas oli Pausaniaan mukaan Tegeassa sijainneen Athene Alean temppelin arkkitehti.[9] Temppeli oli koko Peloponnesoksen suurin ja hienoin, ja yhdisteli doorilaista, joonialaista ja korinttilaista tyyliä. Skopas toimi sekä temppelin rakennus- että veistosohjelman valvojana, ja todennäköisesti teki sen veistokset tai ainakin monet niistä itse.[1]

Temppelin itäpään päätykolmion veistoskoristelu esitti Kalydonin metsäkarjun ajoa. Sen keskellä oli metsäkarju itse, ja sen toisella puolella Atalante, Meleagros, Theseus, Telamon, Peleus, Polydeukes, Iolaos, Prothoos ja Kometes, ja toisella puolella Ankaios, Epokhos, Kastor, Amfiaraos, Hippothoos ja Peirithoos. Länsipään päätykolmiokoristelu esitti Telefoksen ja Akhilleuksen taistelua Kaikoksen tasangolla.[1]

Efesoksen Artemiin temppeli

Plinius mainitsee Skopaan myös tuhopolton jälkeen uudelleenrakennetun Artemiin temppelin yhteydessä. Epäselvää tekstikohtaa on usein tulkittu niin, että Skopas olisi veistänyt ainakin yhden temppelin veistoskoristelluista pylväistä, joita oli 36. Toisaalta kohta on tulkittu myös niin, että Skopas olisi toiminut temppelin arkkitehtina. Yleensä arkkitehdiksi mainitaan Deinokrates, mutta työn suuruuden vuoksi niitä olisi periaatteessa voinut olla useampia. Myös Pausanias mainitsee Skopaan tehneen joitakin töitä Jooniassa.[1]

Halikarnassoksen mausoleumi

Skopas veisti Halikarnassoksen mausoleumin itäsivun friisin. Muiden sivujen veistäjät olivat Bryaksis, Leokhares ja Timotheos (tai joidenkin lähteiden mukaan Praksiteles), jotka kaikki olivat ateenalaisia.[1] Pliniuksen mukaan veistokset nähtiin antiikin aikana toinen toistaan hienompina.[10] Friisin säilyneistä osista ei ole mahdollista päätellä, onko niissä jäljellä yhtään Skopaan työtä vai ei.[1]

Veistokset ja veistosryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrodite-aiheet

Plinius mainitsee Skopaan tekemät Afroditen, Pothoksen ja Faithonin patsaat Samothrakella. Hän mainitsee myös alastoman Afrodite-patsaan, joka oli roomalaisella kaudella Brutus Callaicuksen rakennuttamassa temppelissä Roomassa.[1][11]

Pausanias mainitsee Skopaan tekemän pronssiryhmän, joka esitti Afrodite Pandemosta ratsastamassa vuohella. Se oli Eliissä samassa temppelissä kuin Feidiaan kullasta ja norsunluusta tekemä Afrodite Urania.[1][12] Megaran Afroditen temppelissä oli Skopaan tekemä marmorinen ryhmä, jossa olivat Eros, Himeros ja Pothos.[1][13]

Apollon- ja Artemis-aiheet

Apollon Kitharoidos, roomalainen kopio 100-luvulta jaa.

Skopas teki Pytholaisen Apollonin patsaan, jossa jumala soittaa lyyraa. Augustus sijoitti sen roomalaisella kaudella Apollo Palatinuksen temppeliin kunnioittaakseen voittoaan Aktionin taistelussa. Siksi Plinius kutsuu veistosta Apollo Palatinukseksi, ja roomalaisissa rahoissa se esiintyy myös tällä nimellä sekä Apollo Actiuksen nimellä.[1][14] Rahojen kuvitusten sekä Propertiuksen antaman kuvauksen perusteella veistos voidaan tunnistaa Apollon Kitharoidos -tyypin (Kitharaa soittava Apollon) alkuperäisveistokseksi.[1][15] Skopaan nimiin laitettiin myös kaksi Artemiin patsasta. Toisen mainitsee Pausanias, toisen Lukianos.[1][16]

Tunnetuin tähän ryhmään kuuluva veistos oli veistosryhmä, joka esitti Nioben lasten surmaa. Se oli Pliniuksen aikana Roomassa Apollo Sosianuksen temppelissä. Ei kuitenkaan tiedetty, oliko ryhmä Skopaan vai Praksiteleen tekemä.[1]

Dionysos-aiheet

Skopaan on nähty olleen ensimmäinen, joka pyrki esittämään veistoksissa bakkhista ekstaasia.[1] Plinius mainitsee Skopaan tekemän Dionysoksen patsaan.[1][17] Muut kirjailijat mainitsevat hänen tekemänsä mainadin, jolla oli liehuvat hiukset.[1][18]

Muut jumaluudet

Plinius laittoi Skopaan nimiin Hestian eli Vestan patsaan Serviliuksen puutarhoissa, Areen eli Marsin patsaan Brutus Callaicuksen rakennuttamassa Marsin temppelissä, sekä Athenen eli Minervan patsaan Knidoksessa.[1][19] Muut kirjailijat mainitsevat seuraavat veistokset: Hermeen patsas;[20] marmorinen Herakles Sikyonissa;[21] parraton Asklepios ja Hygieia Gortyksessa;[22] Hekate Argoksessa;[23] sekä kaksi erinystä Ateenassa.[24] Skopas teki myös Athenen patsaan, joka sijaitsi Apollon Ismenioksen temppelin sisäänkäynnillä Theban porttien ulkopuolella, vastaapäätä Feidiaan tekemää Hermestä. Nämä veistokset tunnettiin yhdessä nimellä Pronaoi.[1][25]

Leuke-saaren Akhilleus

Skopaan tunnetuin teos oli veistosryhmä, joka esitti Akhilleusta ja merenjumaluuksia Leuken saarella. Siinä olivat kuvattuna Akhilleus, Poseidon ja Thetis; hippokampeilla, delfiineillä ja suurilla kaloilla ratsastavia nereidejä; sekä tritoneita ja erilaisia merihirvöitä. Roomalaisella ajalla ryhmä oli sijoitettu Neptunuksen temppeliin Roomassa lähellä Circus Flaminiusta.[1]

Muut veistokset

Plinius mainitsee vielä Skopaan tekemän Kaneforoksen eli korinkantajaa esittäneen veistoksen, joka oli hänen aikanaan Asinius Pollion kokoelmissa.[1] Plinius antaa myös ymmärtää, että Skopas olisi tehnyt filosofeja esittäneitä patsaita, mutta kohta on epäselvä, ja sen paikkansapitävyys on kyseenalaistettu.[1][26]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad Smith, William: ”Scopas”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio.
  2. Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 12 (M-Ö), s. 9294. Hakusana Skopas. Helsinki: Otava, 1983.
  3. Strabon: Geografia 13; Pausanias: Kreikan kuvaus 8.45.4.
  4. Pausanias: Kreikan kuvaus 8.45.1.
  5. Plinius vanhempi: Historia naturalis 36.5; Vitruvius: De architectura 7, praef. § 12.
  6. Plinius vanhempi: Historia naturalis 36.14.
  7. Plinius vanhempi: Historia naturalis 34.8.
  8. Plinius vanhempi: Naturalis historia 34.8.
  9. Pausanias: Kreikan kuvaus 8.45.
  10. Plinius vanhempi: Naturalis historia 36.5.
  11. Plinius vanhempi: Naturalis historia 36.5.
  12. Pausanias: Kreikan kuvaus 6.25.
  13. Pausanias: Kreikan kuvaus 1.43.6.
  14. Vrt. Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 14.14; Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Nerva 25).
  15. Propertius: Elegies 2.31, 10–14.
  16. Pausanias: Kreikan kuvaus 9.17.1; Lukianos: Leksifanes (Lexiphanes) 12.
  17. Plinius vanhempi: Naturalis historia 36.5.
  18. Kallistratos: Eikones (Statuarum descriptiones = Imagines) 2; Glaukos: Epigrammit 3, ap. Brunck. Anal. vol. ii. s. 347, Kreikkalainen antologia (Anth. Pal.) 9.774; Simonides: Epigrammit 81, ap. Brunck. Anal. vol. i. s. 142, Planudeen antologia (Anth. Planud.) 4.60, Append. in Anth. Pal. vol. ii. s. 642, Jacobs.
  19. Plinius: Naturalis historia 36.5.
  20. Planudeen antologia (Anth. Planud.) 4.192.
  21. Pausanias: Kreikan kuvaus 2.10.1.
  22. Pausanias: Kreikan kuvaus 8.28.1.
  23. Pausanias: Kreikan kuvaus 2.22.8.
  24. Klemens Aleksandrialainen: Protreptikos s. 30, ed. Sylburg.
  25. Pausanias: Kreikan kuvaus 9.10.2.
  26. Plinius vanhempi: Naturalis historia 34.19.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]