Butades

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Butades
Βουτάδης
Eduard Daege, Maalaustaiteen keksiminen, 1832. Maalaus esittää Butadeen tytärtä Koraa ja tämän rakastettua.
Eduard Daege, Maalaustaiteen keksiminen, 1832. Maalaus esittää Butadeen tytärtä Koraa ja tämän rakastettua.
Henkilötiedot
Syntynyt600-luku eaa.?
Sikyon
Kuollut600-luku eaa.?
Taiteilija
Aktiivisena n. 650 eaa.
Ala savenvalaja, kuvanveistäjä
Taidesuuntaus arkaainen kuvanveisto

Butades (m.kreik. Βουτάδης, Būtadēs tai Boutadēs), usein virheellisesti Dibutades, oli antiikin kreikkalainen savenvalaja ja kuvanveistäjä, jota on pidetty ensimmäisenä reliefimuotokuvia keramiikkaan tehneenä. Hän oli kotoisin Sikyonista ja toimi Korintissa, ja hänet on sijoitettu arkaaiselle kaudelle noin vuoteen 650 eaa.[1][2]

”Kuvaamataiteen synty”[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Butadeesta ja tämän tyttärestä Korasta (joissakin versioissa Kallirrhoe) kerrottiin myyttiä tai tarua, jolla antiikin aikana selitettiin piirustuksen, maalauksen tai kuvanveiston syntyä. Myytin nimeksi mainitaan usein myös muun muassa ”Piirustuksen alkuperä”. Myyttiä on kuvattu eri versioin ja tavoin eri aikoina.[1][2][3] Antiikista se tunnetaan parhaiten Plinius vanhemman kertomana.[1][4]

Myytin mukaan piirustus sai alkunsa Korintissa, jossa Butadeen tytär Kora piirsi pois matkustavan rakastettunsa kasvojen varjon ääriviivan seinälle. Valon lähteenä oli kynttilä, lamppu tai aurinko. Butades teki piirustuksesta reliefin ja poltti sen kovaksi keramiikkauunissa. Näin tytär saattoi säilyttää kuvan rakastetustaan. Reliefi oli tallessa nymfaionissa Korintissa aina siihen saakka, kunnes Mummius tuhosi kaupungin. Plinius lisää, että Butades keksi myös savitöiden värjäämisen lisäämällä punaista väriä, sekä oli ensimmäinen, joka teki temppeleihin terrakottaisia kattokoristeita.[1][4]

Tarinasta on useita versioita. Giorgio Vasarin mukaan piirtäjä ei ollut nainen, vaan oman siluettinsa piirtänyt mies.[5] Vasari tulkitsi Pliniusta siten, että maalaustaiteen toi Kreikkaan Egyptistä Lyydian kuningas Gyges, joka nähtyään tulen valossa lankeavan varjonsa piirsi seinälle oman ääriviivansa hiilellä. Vasari kertoo Pliniuksen lisänneen, että hieman myöhemmin miesten tavaksi tuli sommitella teoksiaan käyttämällä pelkästään viivoja ilman värejä.[6]

Myytti tuli erityisen suosituksi 1700-luvulta alkaen Euroopassa. Useat taiteilijat ovat tehneet siitä piirustuksia ja maalauksia. Venäläinen taiteilijakaksikko Komar & Melamid maalasi 1980-luvun alussa kuvan, jossa nainen maalaa lampun valossa Josef Stalinin kasvosiluettia. Teoksen nimi on Sosialistisen realismin synty.[7][8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Smith, William: ”Butades”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio.
  2. a b Kora Elizabeth A. Sackler Center for Feminist Art, Brooklyn Museum. Viitattu 10.2.2020.
  3. Calder, Martin: The Origin of Drawing Encounters with the Other: A Journey to the Limits of Language Through Works by Rousseau, Defoe, Prévost and Graffigny. 2003. Rodopi. Viitattu 1.11.2015. (englanniksi)
  4. a b Plinius vanhempi: Naturalis historia 35.12.
  5. Schuster, Uli: Die Erfindung von Malerei und Plastik Kunst als Mythos. Viitattu 1.11.2015. (saksaksi)
  6. Vasari, Giorgio: ”Preface”, Lives of the Artists, Volume I, s. 27. Penquin, 1987. (englanniksi)
  7. The Invention of Painting Museo Thyssen-Bornemistza.
  8. Komar & Melamid, The Origin of Socialist Realism (from Nostalgic Socialist Realism series), 1982-83, Zimmerly Museum, New Jersey komarandmelamid.org.