Gyges (Lyydia)
_%E2%80%93_Candaules,_King_of_Lydia,_Shews_his_Wife_by_Stealth_to_Gyges,_One_of_his_Ministers,_as_She_Goes_to_Bed_%E2%80%93_N00358_%E2%80%93_Tate.jpg)
Gyges (m.kreik. Γύγης) oli historiallinen kuningas, josta kerrottiin kuitenkin myös myyttisiä tarinoita. Hän hallitsi Vähän-Aasian Lyydiassa noin 680–644 eaa. ja oli mermnadien hallitsijasuvun perustaja, johon kuului viisi sukupolvea myöhemmin myös rikkauksistaan kuuluisa kuningas Kroisos.
Gygeen valtaannoususta on olemassa antiikin lähteissä useita hyvinkin erilaisia tarunomaisia kertomuksia. Erityisesti Platonin versiota, jossa Gyges nousee paimenesta Lyydian kuninkaaksi näkymättömäksi tekevän sormuksen avulla[1], on antiikista nykyaikaan tultaessa käsitelty moneen otteeseen kirjallisuudessa.
Historiallinen tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyranniksi kutsuttu Gyges oli kantaisä lyydiaa puhuneille mermnadeille, mutta hänen alkuperänsä on jäänyt epäselväksi. Hän sai Lyydian kuninkuuden avioliiton kautta murhaamalla edeltäjänsä Kandauleen ja naimalla tämän leskeksi jääneen puolison. Hänen hallituskaudellaan käytiin sota joonialaisia Miletoksen ja Smyrnan kaupunkeja vastaan ja Kolofon valloitettiin, mutta muuten Herodotoksen mukaan suurempia ihmeitä ei tapahtunut. Tämän lisäksi hän salli monien joonialaisten ja kaarialaisten alamaistensa liittyä palkkasotureiksi Egyptin faaraon Psammetikin armeijaan,[2] jonka seurauksena hän vaurastui ja tuli tunnetuksi rikkauksistaan, joita hän sitten antoi runsaskätisesti Delfoin oraakkelille pyhityslahjoina.
Kimmerialaiset, indoeurooppalainen paimentolaiskansa, joita vastaan Gyges kävi sotavaunujen ja falangien kanssa, uhkasivat hänen valtaansa. Gyges haki turvaa Assyrian kuningas Assurbanipalilta, jolle hän alistui vasalliksi ja maksoi veroa. Kimmerialaisten paine hellitti hetkesi alkaakseen uudelleen, kun Gygeen liitto assyrialaisten kanssa purkautui. Nämä valloittivat Lyydian pääkaupungin Sardiin sen jälkeen, kun Gyges oli yrittänyt kohdata heidät armeijansa kanssa ilman menestystä ja saanut surmansa taistelussa. Hänen perustamansa mermnadien hallitsijasuku pysyi kuitenkin vallassa, joskin hänen poikansa Ardys hallitsi valtakuntaa Assyrian vasallina.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Platon: Valtio, s. 51-52. Keuruu: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21867-8.
- ↑ Herodotos: Historiai ('Herodotoksen historia') 2.152 (engl. käännös).
| Edeltäjä: Kandaules |
Lyydian kuningas | Seuraaja: Ardys II |