Kora Sikyonlainen
| Kora | |
|---|---|
| Κόρα | |
 Jean-Baptiste Regnault, Maalaustaiteen alkuperä, 1785. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 600-luku eaa. Sikyon |
| Kuollut | 600/500-luku eaa.? |
| Taiteilija | |
| Aktiivisena | n. 650 eaa. |
Kora Sikyonlainen (m.kreik. Κόρα, lat. Cora), joissakin versioissa Kallirrhoe (m.kreik. Καλλιῤῥόη, Kallirrhoē, lat. Callirrhoe), oli antiikin kreikkalainen savenvalaja ja kuvanveistäjä Butadeen tytär, joka esitettiin antiikissa piirustustaiteen keksijänä. Hän oli kotoisin Sikyonista ja toimi Korintissa, ja hänet on sijoitettu arkaaiselle kaudelle noin vuoteen 650 eaa.[1][2]
Butadeesta ja Korasta kerrottiin myyttiä tai tarua, jolla antiikin aikana selitettiin piirustuksen, maalauksen tai kuvanveiston syntyä. Myyttiä on kuvattu eri versioin ja tavoin eri aikoina, ja sen nimeksi mainitaan esimerkiksi ”Kuvaamataiteen alkuperä”, ”Maalaustaiteen alkuperä” tai ”Piirustuksen alkuperä”.[1][2][3] Antiikista se tunnetaan parhaiten Plinius vanhemman kertomana.[1][4]
Tarun mukaan Kora oli rakastunut isänsä Butadeen oppipoikaan. Kun rakastetun oli tarkoitus päättää opiskelunsa ja lähteä pois, Kora piirsi hänen kasvojensa varjon ääriviivan seinälle. Valon lähteenä oli eri versioissa kynttilä, lamppu tai aurinko. Butades teki piirustuksesta reliefin ja poltti sen kovaksi keramiikkauunissa. Näin tytär saattoi säilyttää kuvan rakastetustaan. Reliefi oli tallessa nymfaionissa Korintissa aina siihen saakka, kunnes Mummius tuhosi kaupungin.[1][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Smith, William: ”Butades”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Kora Elizabeth A. Sackler Center for Feminist Art, Brooklyn Museum. Viitattu 10.2.2020.
- ↑ Martin Calder: The Origin of Drawing Encounters with the Other: A Journey to the Limits of Language Through Works by Rousseau, Defoe, Prévost and Graffigny. 2003. Rodopi. Viitattu 1.11.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Plinius vanhempi: Naturalis historia 35.12.