Athene Alean temppeli
| Athene Alean temppeli | |
|---|---|
.jpg) Athene Alean temppelin rauniot Aléan kylässä. |
|
| Sijainti | Aléa, Trípoli, Arkadia, Peloponnesos, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
| Valmistumisvuosi | noin 350 eaa. |
| Suunnittelija | Skopas |
| Tyylisuunta | doorilainen |
| Julkisivumateriaali | marmori |
 |
|
Athene Alean temppeli (myös Athena Alean temppeli) oli antiikin aikainen Athene Alealle omistettu kreikkalainen temppeli Tegean kaupungissa Kreikassa.[1][2] Sen arkeologinen kohde sijaitsee nykyisessä Aléan kylässä Tegéan kunnallisyksikön alueella Trípolin kunnassa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Temppelin paikka oli toiminut paikallisen Alea-nimisen jumalattaren kulttipaikkana viimeistään mykeneläisellä ajalla. Myöhemmin tämä jumalatar yhdistettiin Atheneen. Pyhäkkö oli saanut alkunsa geometrisellä kaudella. Pausaniaan mukaan sen myyttinen perustaja oli nimeltään Aleos.[1][2]
Ensimmäinen temppeli rakennettiin paikalle arkaaisella kaudella 600-luvulla eaa. Se tuhoutui tulipalossa vuonna 395/394 eaa. ja korvattiin uudella temppelillä, joka rakennettiin noin vuonna 350 eaa. Sen suunnitteli paroslainen arkkitehti ja kuvanveistäjä Skopas. Temppeli oli Arkadian tärkein ja koko Peloponnesoksen suurin, ja se oli koko antiikin Kreikan merkittävimpiä kulttikeskuksia. Se toimi erityisesti monien pakolaisten ja turvananojien turvapaikkana.[1][2]
Augustus vei temppelin kulttipatsaan Roomaan voitettuaan Antoniuksen. Se korvattiin uudella. 400–500-luvulla jaa. temppeli tuhoutui maanjäristyksessä. Viimeistään tämän jälkeen paikalle rakennettiin kirkko.[1][2] Myöhemmin paikalle syntyi kylä, joka tunnetaan nykyisin nimellä Aléa.
Temppelin arkeologiset tutkimukset alkoivat A. Milchhöferin johdolla vuonna 1879 ja jatkuivat Wilhelm Dörpfeldin johdolla vuonna 1882. Kaivaukset suoritettiin vuosina 1900–1910 Gustave Mendelin ja Charles Dugas'n johdolla. Tuolloin temppelinraunioiden päällä olleet talot purettiin. Kaivaukset suoritti École française d’Athènes eli ranskalainen arkeologinen koulu Ateenassa.[1][2] Suomalaisista tutkijoista temppeliä on tutkinut Jari Pakkanen.[3]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
,_Temple_of_Athena_Alea,_Archaeological_Museum_of_Tegea_(2017,_exhibit_59).jpg)
Temppeli edusti doorilaista tyyliä. Se oli rakennettu kokonaan marmorista. Temppelin stylobaatin koko oli 47,55 × 19,19 metriä. Temppelissä oli 6 × 14 pylvästä, yhteensä 36 pylvästä. Temppelin naos eli cella avautui itään. Sisällä cellassa oli Athenen norsunluinen kulttipatsas, sekä ainakin Pausaniaan aikana Asklepioksen ja Hygieian patsaat. Cellan kummallakin sivustalla oli seitsemän korinttilaista puolipylvästä. Temppelin itäpuolen ovelle johti ramppi, toinen johti temppelin pohjoispuolelta pienemmälle ovelle.[2]
Temppelin päätykolmiokoristelut esittivät erilaisia myyttejä, kuten Kalydonin metsäkarjun metsästystä sekä tegealaista sukua olleen Telefoksen taistelua kreikkalaisia vastaan.[2]
Temppelistä on säilynyt vain perustuksia ja vähäisiä rakenneosia.[2] Temppelin koristeosia ja muita esinelöytöjä on Tegéan arkeologisessa museossa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pakkanen, Jari: The temple of Athena Alea at Tegea : a reconstruction of the peristyle column. Publications by the Department of Art History at the University of Helsinki; no. 18 / Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja, ISSN 0357-4164 ; no. 18. Helsinki: Department of Art History at the University of Helsinki and the Foundation of the Finnish Institute at Athens, 1998. ISBN 951-45-8407-4. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Athene Alean temppeli Wikimedia Commonsissa
