Agatharkhides
| Agatharkhides | |
|---|---|
| Ἀγαθαρχίδης | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 100-luku eaa. Knidos |
| Kuollut | 100-luku/1. vuosisata eaa. |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | muinaiskreikka (klassinen) |
| Aikakausi | antiikki |
| Tyylilajit | historia, maantiede |
| Pääteokset | Punaisestamerestä |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Agatharkhides (m.kreik. Ἀγαθαρχίδης, Agatharkhidēs; lat. Agatharchides; 100-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen grammaatikko, joka oli kotoisin Knidoksesta. Hän kirjoitti useita historiallisia ja maantieteellisiä teoksia.[1][2]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Agatharkides oli kotoisin Kaariasta Knidoksen kaupungista. Hänet kasvatti mies nimeltä Kinnaios. Filosofian opinnoissaan Agatharkhides kiinnittyi peripateettiseen koulukuntaan. Nuoruudessaan hän toimi Herakleides Lemboslaisen kirjurina ja lukijana. Sudan mukaan tämä eli Ptolemaios VI:n (kuoli 145 eaa.) aikana. Agatharkhides kertoo itse toimineensa erään Egyptin kuninkaan holhoojana ja opettajana tämän ollessa vielä nuori. Tällöin on mitä ilmeisimmin ollut kyseessä jompi kumpi Ptolemaios VIII:n pojista, eli joko Ptolemaios IX tai Ptolemaios X. Oletettavasti kyseessä oli vanhempi pojista, eli Ptolemaios IX Soter, joka on ollut todennäköisemmin alaikäinen tullessaan kuninkaaksi vuonna 116 eaa., kuin Ptolemaios X vuonna 107 eaa.[2]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Agatharkhideen teokset tunnetaan Fotioksen Bibliothekessä olevasta luettelosta. Teokset olivat:[1][2][3]
- Punaisestamerestä (Περὶ τῆς Ἐρυθρᾶς θαλάσσης, Peri tēs Erythrās Thalassēs; lat. De Mari Erythraeo), 5 kirjaa. Maantieteellinen teos, joka käsitteli Punaistamerta. Fotios antaa yhteenvedon teoksen ensimmäisestä ja viidennestä kirjasta. Osa taas on säilynyt Diodoros Sisilialaisen Historian kirjaston kirjassa III.
- Aasian asiat (Τὰ κατὰ τὴν Ἀσίαν, Ta kata tēn Asian eli Άσιατικά, Asiatika), 10 kirjaa.
- Euroopan asiat (Τὰ κατὰ τὴν Εὐρώπην, Ta kata tēn Eurōpēn eli Εὐροπικά, Europika), 49 kirjaa.
- Tiivistelmä edellämainitusta teoksesta.
- Teos troglodyyteistä, 5 kirjaa.
- Tiivistelmä Antimakhoksen teoksesta Lydē (Λὐδή).
- Tiivistelmä niiden teoksista, jotka olivat kirjoittaneet ihmeellisistä tuulista (περὶ τῆς συναγωγῆς θαυμασίων ἀνέμων, peri tēs synagōgēs thaumasiōn anemōn).
- Historiallinen teos, jonka kirjoja XII ja XXX Athenaios lainaa.[4]
- Tutkielma ystävyydestä.
Fotios sanoo lukeneensa näistä vain kolme ensin mainittua teosta.[2] Fotioksen kuvauksen perusteella Agatharkhides kirjoitti Attikan murteella. Hänen tyylinsä oli Fotioksen mukaan ylevää ja selkeää, ja Fotios antaa siitä muutoinkin hyvän arvion. Esittämissään puheissa Agatharkhides jäljitteli Thukydidestä, ollen tämän veroinen ylevyydessä mutta tätä parempi selkeydessä. Fotios ylistää myös hänen retorisia kykyjään. Agatharkhides osasi aithiopialaisten kieltä,[2][5] ja vaikuttaa olleen ensimmäinen, joka sai selville Niilin vuotuisten tulvien todellisen syyn.[2][6]
Agatharkhides Samoslainen?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Plutarkhos mainitsee toisen ”Agatharkhides Samoslaisen”, joka kirjoitti Persiaa käsitelleen teoksen sekä teoksen Kivistä (Περὶ λίθων, Peri lithōn). Nimen oikeaksi lukutavaksi on kuitenkin arveltu Agathyrsides, ei Agatharkhides.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Agatharchides Oxford Classical Dictionary. Viitattu 10.1.2022.
- ↑ a b c d e f g Smith, William: ”Agatharchides”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Fotios: Bibliotheke 213.
- ↑ Athenaios: Deipnosofistai XII s. 527b, VI s. 251f.
- ↑ Agatharkhides: Punaisestamerestä s. 46, ed. Hudson, John: Geographi Graeci Minores.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 1.41.