Tílos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tílos
Τήλος
Tíloksen saari ilmasta nähtynä.
Tíloksen saari ilmasta nähtynä.
GR Tilos.PNG
Maantiede
Sijainti 36°26′N, 27°22′E
Saariryhmä Dodekanesia
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 63[1] km²
Korkein kohta Profítis Ilías, 654 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Ródos
Kunta Tílos
Väestö
Väkiluku 780
Kielet kreikka

Tílos eli Telos (kreik. Τήλος) on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään. Se on yksi saariryhmän kahdestatoista pääsaaresta. Saaren pinta-ala on 63 neliökilometriä ja asukasluku 780 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Tílos kuuluu Tíloksen kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Megálo Chorió.[2][1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Livádian kylä Tíloksella.

Tílos sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren kaakkoisosassa Nísyroksen ja Chálkin saarten välissä, Ródoksesta pohjoiseen. Pääkaupunki Ateenan kupeessa sijaitsevaan Pireukseen matkaa kertyy 290 meripeninkulmaa eli noin 537 kilometriä.[1]

Saaren korkein kohta on Profítis Ilías (654 metriä).

Hallinto ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tíloksen kunta

Tílos kuuluu hallinnollisesti Tíloksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[2]

Saaren suurimmat asutukset ovat saaren pääsatama Livádia (484 asukasta), pääkylä Megálo Chorió (241), Ágios Antónios (39) ja Éristos (16).[2] (Katso myös: Luettelo Tíloksen kunnan kylistä ja saarista.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tíloksella asui 4600 eaa. kääpiönorsulaji, jonka luita löydettiin vuonna 1971 Charkádion luolasta.[3] Nykyisin luut ovat esillä museossa Megálo Chorióssa.[3]

Mikró Chorión autioitunut kylä Tíloksella.

Doorilaiset saapuivat saarelle noin vuonna 1000 eaa. Antiikin kreikkalaisen historioitsija Herodotoksen mukaan antiikin Teloksen ja Rodoksen asukkaat perustivat Sisilian saarelle Gelan siirtokunnan. Telos liittyi 400-luvulla eaa. Deloksen meriliittoon, mutta sittemmin siirtyi Spartan puolelle. Telos itsenäistyi vuonna 394 eaa. 300-luvun lopussa eaa. Telos liittoutui Kosin saaren kanssa ja ainakin liittoutumiseen saakka Tílos säilyi itsenäisenä. Sittemmin Tíloksesta tuli riippuvainen Rodoksesta. Sittemmin saari oli osa Rooman valtakuntaa ja Bysantin valtakuntaa. Johanniittain ritarikunta valloitti saaren vuonna 1310. Tällöin saari tunnettiin mahdollisesti nimellä Piskopi.[1]

Osmanien valtakunta valloitti saaren vuonna 1522.[1] Italia valloitti Tíloksen ja muun Dodekanesian Kastelórizoa lukuun ottamatta vuonna 1912.[4][3] Saksa miehitti saaren vuonna 1943[3] ja Kreikkaan saari liitettiin vuonna 1948.[5]

Saaren suurin kaupunki, 1 200 asukkaan Mikró Chorió, autioitui 1950-luvulla, kun kaupungin vesivarat ehtyivät. Maanviljely oli 1970-luvulle saakka tärkeä elinkeino, mutta nykyisin väestö saa elantonsa pääasiassa muualta. Tíloslaisia on muuttanut joukoittain Yhdysvaltoihin, Australiaan ja Manner-Kreikkaan.[3]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren pääkaupunki Megálo Chorió on rakennettu Ágios Stéfanos -vuoren rinteille. Vuoren huipulla on säilynyt johanniittaritareiden linnoituksen muurit. Muurien sisäpuolella on suurikokoinen kirkko. Megálo Chorión vanhalla hautausmaalla on tehty kaivauksia, ja sieltä on löydetty muun muassa pronssinen vesikäärme. Nykyisin vesikäärmettä säilytetään British Museumissa Lontoossa ja useat muut löydöt ovat Ródoksen museossa. Mikró Chorión autioituneen kylän tuntumassa sijaitsee keskiajalta peräisin olevan tornin rauniot. Tíloksella on myös luostareita, kuten muurien ympäröimä Pyhän Panteleimonin luostari. Luostarin sisäänkäynnin kupeessa on neliönmuotoinen torni.[1]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tílokselta kulkee lauttoja 2–4 lauttaa viikossa Nísyrokselle, Kosille, Kálymnokselle, Lérokselle, Ródokselle ja Kastelórizolle. Lautta Pireukseen, Párokselle, Chálkille, Pátmokselle, Sýmille, Náxokselle ja Astypálaialle kulkee 1–2 kertaa viikossa.[3]

Kantosiipialus kulkee kolmesti viikossa Ródokselle ja kahdesti viikossa Nísyrokselle. Lisäksi Ródokselle, Nísyrokselle, Kosille, Pátmokselle ja Lérokselle kulkee ainakin kerran viikossa katamaraani.[3]

Tíloksella liikennöi paikallisbusseja ja takseja. Lähimmät lentoasemat sijaitsevat Kosin ja Ródoksen saarilla.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Karpodini-Dimitriadi, E.: Kreikan saaret: matkaopas kaikille Kreikan saarille, s. 164. suom. Ahola, Toni. Ateena: Ekdotike Athenon S.A., 1995. ISBN 9529688016.
  2. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  3. a b c d e f g h Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret, s. 413–418. Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten, suom. Färm, Anna; Söderholm, Linda. Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9.
  4. Chilton, Lance; Dubin, Marc; Bapst, Don; Ellingham, Mark; Fisher, John; Jansz, Natania: The Rough Guide to the Greek Islands, s. 315. Rough Guides, 2004. ISBN 184353259X. Teoksen verkkoversio (viitattu 11.10.2009). (englanniksi)
  5. Tilos History Municipality of Tilos. Viitattu 24.1.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]