Ímia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ímia
Ίμια
Kardak (Imia) Islets E-7218.jpg
Sijainti
Vesialue
Pinta-ala
0,4 km² (yhteensä)
Väestö
Asukasluku
0

Ímia (kreik. Ίμια, myös Límnia, Λίμνια; turk. Kardak) on pieni Kreikan saaripari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään ja sijaitsee Egeanmeren kaakkoisosassa Kálymnoksen saaren ja Turkin Bodrumin niemimaan välissä. Ímian kahdesta saaresta käytetään nimiä Ímio éna (Límnio éna) ja Ímio dýo (Límnio dýo). Saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 0,4 neliökilometriä ja ne ovat asumattomia (vuonna 2011). Hallinnollisesti Ímian saaret kuuluvat Kálymnoksen kuntaan, Kálymnoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.[1]

Saarten etäisyys lähimmästä suuremmasta kreikkalaisesta saaresta Kalólimnoksesta on noin 2,5 meripeninkulmaa (noin 4,6 kilometriä) ja Kálymnoksesta noin 5,5 meripeninkulmaa (noin 10,2 kilometriä). Etäisyys Bodrumin niemimaan rannikkoon on noin 3,8 meripeninkulmaa (noin 7 kilometriä).[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1932 demarkaatiolinja, johon Kreikka on vedonnut Ímian saarten omistuskysymyksessä. Ímian saaret merkitty kirjaimella G.

Vuoden 1996 sotilaallinen selkkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarten omistus aiheutti Kreikan ja Turkin välille sotilaallisen selkkauksen vuonna 1996. Se sai alkunsa turkkilaisen Figen Akat -nimisen laivan haaksirikosta saarille 25. joulukuuta 1995. Tuolloin kävi ilmi, että eri kartoissa saaret oli merkitty eri puolelle rajaa. Laivan kapteeni joutui kiistaan kreikkalaisten viranomaisten kanssa siitä, kenen tulisi auttaa laivaa. Turkki julisti omistavansa saaret 29. joulukuuta.[2][3]

Kriisi kärjistyi tammikuun lopulla 1996. Theódoros Págkalos julisti saarten kuuluvan Kreikalle. Kálymnoksen kunnanjohtaja ja paikallinen pappi kävivät nostamassa saarille Kreikan lipun. Tämän jälkeen joukko turkkilaisia toimittajia puolestaan kävi vaihtamassa lipun Turkin lipuksi. Kummastakin tapauksesta uutisoitiin laajalti maiden joukkoviestimissä. Tämän jälkeen Kreikan laivasto kävi palauttamassa saarille Kreikan lipun. Saarille purjehti kummankin maan laivaston aluksia ja niille laskeutui kummankin maan erikoisjoukkoja 30.–31. tammikuuta 1996. Tässä yhteydessä yksi kreikkalainen sotilashelikopteri syöksyi alas joko huonon sään vuoksi tai siksi, että turkkilaiset ampuivat sitä. Helikopterin kolmihenkinen miehistö kuoli. Tapauksesta vaiettiin, jotta tilanne ei eskaloituisi enempää. Lopulta Yhdysvallat sovitteli kiistan kahden Nato-maan välillä Bill Clintonin ja Richard Holbrooken johdolla. Vielä 31. tammikuuta aikana saarten osalta palattiin status quo -tilanteeseen: kaikki liput ja joukot poistettiin saarilta.[2][3]

Tapaus vei Kreikan ja Turkin lähimmäs keskinäistä sotaa sitten Kyproksen kriisin.[4]

Myöhemmät tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiista Ímian saarista on kytenyt tämän jälkeen jatkuvasti. Tilanne kuumeni jälleen vuoden 2017 alkupuolella samalla, kun Turkin suhteet Kreikkaan ja muihin EU-maihin huononivat yleisestikin. Kumpikin maa lähetti alueelle laivaston ja ilmavoimien yksiköitä, ja Kreikka syytti Turkkia lukuisista rajaloukkauksista. Kiista on osa laajempaa maiden välistä kiistaa aluevesien ja kansainvälisen ilmatilan rajoista Kreikan saaristossa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c Η Κρίση των Ιμίων Σαν Σἠμερα. Viitattu 3.8.2015.
  3. a b Remembering The Rocks of Imia, 18 Years Later Greek Reporter. Viitattu 3.8.2015.
  4. Imia, NATO, and Alpha Centauri Wilson Center. Viitattu 3.8.2015.
  5. Kreikan ja Turkin asevoimat vastakkain Egeanmerellä – Saarikiista leimahti uudestaan 2.2.2017. YLE. Viitattu 21.3.2017.