Tämä on lupaava artikkeli.

Armáthia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Armáthia
Αρμάθια

{{{alt}}}
Armáthia
Maantiede
Sijainti 35°26′12″N, 26°51′49″E
Saariryhmä Dodekanesia
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 2,567[1] km²
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Kárpathos
Kunta Kásos
Väestö
Väkiluku 0[2]

Armáthia (kreik. Αρμάθια) on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään ja sijaitsee Egeanmeressä Kásoksen luoteispuolella. Saaren pinta-ala on 2,567 neliökilometriä ja se on asumaton (vuonna 2011). Hallinnollisesti Armáthia kuuluu Kásoksen kuntaan, Kárpathoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.[2][1]

Armáthialla on yksi kirkko, Ypapantí (kreik. Υπαπαντή) nimeltään. Kirkossa järjestetään vuosittain juhla 2. helmikuuta. Kirkon ympärillä on vanhojen rakennusten raunioita.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egeanmeren kaakkoisosassa Dodekanesian saariryhmässä sijaitseva Armáthian saari yhdessä lähisaartensa kanssa muodostaa Kásoksen kunnan, joka kuuluu Kárpathoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.[2] Armáthia sijaitsee parin kilometrin päässä suuremmasta Kásoksen saaresta.[4] Armáthian korkein kohta on 111 metriä merenpinnan yläpuolella.[1] Saaren länsiosassa on pieni järvi.[1] Armáthia yhdessä lähisaartensa kanssa muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan luonnonsuojelualueen, jolla on kokoa 134,537 neliökilometriä.[5] Alueesta kaksi prosenttia on merta.[1]

Phrygana-kasvillisuus on valloittanut saaren rannikkoalueiden hylätyt viljelysmaat. Esimerkiksi sykerötimjami ja lyijykukkakasvien heimoon kuuluva Limonium graecum ovat saarella kasvavan phryganan kasvilajeja. Armáthian sisäosassa kasvaa myös foinikiankatajaa, joka on huomattavasti elpynyt aiemmin saarella harjoitetusta intensiivisestä laidunnuksesta. Laidunnus on nykyisin vähentynyt. Armáthialla on hiekkadyynejä, jotka tosin ovat huonossa kunnossa. Dyynien kasvillisuuteen kuuluvat esimerkiksi huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva Teucrium gracile sekä Limonium graecum.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarella aloitettiin 1800-luvulla kipsinlouhinta. Vuodessa saatiin louhittua 8 000 tonnia, jotka sitten kuljetettiin muun muassa Pireukseen, Istanbuliin, Aleksandriaan ja Odessaan. Louhinnan huippukautena saarella oli noin sata asukasta, jotka viljelivät maata ja pitivät kotieläimiä. Vielä vuoden 1951 väestönlaskennassa saarella oli kahdeksan asukasta. Nykyisin saari on asumaton, ja sinne saapuu kesäaikaan ihmisiä ottamaan aurinkoa ja uimaan.[3] Kesäaikaan saarelle liikennöi päivittäin vene läheiseltä Kásoksen saarelta.[4] Kasvava matkailu saattaa olla uhka saarelle.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Georghiou, K. et al.: GR4210001 (pdf) Δικτυο Ερευνητων Διαχειρισησ Περιβαλλοντοσ. Viitattu 4.11.2010. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Georghiou et al, s. 8–9
  2. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  3. a b Αρμάθια, Μακρά & άλλα Κασονήσια mykassos.gr. Viitattu 4.11.2010. (kreikaksi)
  4. a b Miller, Korina et al.: Greek Islands, s. 301–302. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-1-74179-227-0. (englanniksi)
  5. Georghiou et al, s. 1–2

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]