Kipsi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kipsi
Kipsijauhetta.
Kipsijauhetta.
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava CaSO4 · 2 H2O
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri valkoinen tai väritön
Kidejärjestelmä monokliininen
Kovuus Mohsin asteikolla 2
Ominaispaino 2,3
Optiset ominaisuudet
Viiru valkoinen
Lähteet

Luhr, s. 71. [1]

Kipsi (kalsiumsulfaattidihydraatti) on kivennäinen, vesipitoinen kalsiumsulfaatti (CaSO4 · 2 H2O). Puhtaana kipsi on valkoista, väritöntä tai harmaata, joko läpinäkyvää tai läpikuultavaa.[2] Kiderakenne on monokliininen eli kipsiä löytyy yksinkertaisina kiteinä, rakeisena ja massiivisena.[2] Kipsiä esiintyy sedimenttisissä kerrostumissa samoissa paikoissa kuin kalkkikiveä, liuskeita ja savea. Puhtaanvalkoista ja hienorakeista kipsiä sanotaan alabasteriksi.[2]

Kuumennettaessa eli poltettaessa kipsi menettää kidevetensä ja muuttuu jauheeksi. Kun poltettua kipsiä sekoitetaan veteen ja tämä seos valetaan muottiin, niin se kovettuu ja saadaan kipsivalos (kipsinvalanta). Täten valmistetaan kipsikuvia, koristeita ym. Kipsiä käytetään myös posliinin valmistukseen ja lannoitteena. Kipsistä voidaan tehdä naamioita. Kipsistä valmistetaan kipsilevyjä, joita käytetään laajasti rakentamisessa.

Kipsi on yksi kuvanveiston perusmateriaaleista, jota käytetään muottien tekemiseen ja veistomassaseoksiin. Kipsistä myös valetaan veistoksia.

Kipsiä voi ostaa rautakaupoista, keramiikkatukuista, taidetarvikeliikkeistä ja askarteluliikkeistä.

Kipsiä voidaan rakennuksissa sijoittaa niin ulos kuin sisällekin.[3] Kipsiä voidaan laittaa lisäaineeksi myös sementtiin.[2] Se ei pala ja on hajuton materiaali eikä se myöskään vääntyile tai lahoa.[3] Materiaalina kipsi ei aiheuta ongelmia allergisille.[3]

Kipsiä käytetään lääketieteessä kipsauksessa ja käyttöä maatalouden fosforipäästöjen hillitsemisessä tutkitaan[4].

Lisäksi kipsiä käytetään kipsivalulattioissa. Kipsivalulattiat ovat betonilattiaan nähden ohuempia ja tämänvuoksi toimivampia lattialämmityksen yhteydessä. Kipsivalulattia reagoi lämpötilansäätöön nopeammin. Kipsivalulattia on erittäin hyvä pinnoitusalusta niin parketeille, laminaateille, kuin laatoillekkin. Kipsivalulattia on kerralla suora eikä jälkikäteen oikomisia ammattitaitoisen pumppaajan jäljiltä tarvita. Kipsivalulattiaa suositellaan mm. puurakenteisten omakotitalojen yläkertoihin. Kipsivalulattia kuivuu betonia nopeammin sen ohuen kerrospaksuutensa vuoksi. Kipsivalulattia ei halkeile betonin tavoin ja on samalla myös elämätön materiaali. Kipsivalumassa on huomattavasti perinteistä kipsilevyä kovempi.lähde?

Merkittävimmät esiintymisalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kipsiä syntyy myös voimalaitosten rikinpoistolaitoksissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Luhr, James F. (päätoimittaja): ”Maapallo – Maapallon anatomia – Mineraalit”, Maapallo, s. 71. Kipsi. Suomentanut Heikkilä, Pasi. Helsinki: Affecto Finland Oy, Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-040-8.
  2. a b c d Kiviopas
  3. a b c http://www.kipsimiehet.fi/kipsi.html
  4. SAVE – Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus (2016-2018)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kipsi.