Astypálaia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Astypálaia
Αστυπάλαια
Astypálaian kylä.
Astypálaian kylä.
GR Astipalaia.PNG
Maantiede
Muut nimet Pyrra, Pylaia, Theon, Trapeza ja Ikhthyoessa[1]
Venetsian vallan aikana: Astropalia ja Stampalia[1]
Sijainti 36°33′N, 26°21′E
Saariryhmä Dodekanesia
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 96,9 km²
Korkein kohta Várdia, 482 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Kálymnos
Kunta Astypálaia
Väestö
Väkiluku 1 334
Kielet kreikka

Astypálaia (kreik. Αστυπάλαια; myös Astipálea) on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään. Se on yksi saariryhmän kahdestatoista pääsaaresta. Saaren pinta-ala on 96,9 neliökilometriä ja asukasluku 1 334 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Astypálaia kuuluu Astypálaian kuntaan, Kálymnoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Astypálaian kylä.[2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astypálaia sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä. Se on Dodekanesian läntisin saari ja sijaitsee Kykladien ja Dodekanesian saarten puolessa välissä erillään muista saariryhmänsä saarista. Aiemmin se itse asiassa luettiin kuuluvaksi Kykladeihin.[3] Astypálaian lähimmät suuremmat saaret ovat Amorgós luoteispuolella, Anáfi lounaispuolella, Sýrna kaakkoispuolella ja Kos itäkoillisessa.

Näkymä saaren satamaan Péra Gialókseen.

Astypálaia on jotakuinkin perhosen muotoinen. Vuoristoinen saari muodostuu kahdesta niemimaasta, joiden välillä on kapeimmillaan vain 105 metriä leveä mutta korkea kannas. Saaren leveys on suurimmillaan 18 km ja pituus 13 km pinta-alan ollessa noin 97 km2. Saaren rannikko on hyvin rikkonainen ja täynnä lahtia ja pienempiä poukamia.[1] Saaren korkein kohta on Várdia (482 metriä). Saari on huomattavasti muita Dodekanesian pääsaaria harvemmin asuttu.

Hallinto ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Astypálaian kunta

Astypálaia kuuluu hallinnollisesti Astypálaian kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[2]

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkylä ja pääsatama Astypálaian kylä eli Chóra (1 055 asukasta), Análipsi eli Maltezána (159), Livádia (110) ja Vathý (10).[2] (Katso myös: Luettelo Astypálaian kunnan kylistä ja saarista.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Giacomo Francon vuonna 1597 tekemä kartta Astypálaiasta.

Kreikkalaisessa mytologiassa Astypalaia oli Foiniksin ja Perimeden tytär.[4] Hän synnytti kaksi poikaa suhteesta, jossa Poseidon astui hänet siivekkään kalahäntäisen leopardin hahmossa. Pojat olivat Ankaios[5], josta tuli Sámoksen kuningas ja Eurypylos[6], josta tuli Kosin kuningas.[7] Astypálaian epäillään saaneen nimensä poikien äidin mukaan.

Saari asutettiin jo esihistoriallisena aikana. Kaivaukset ovat osoittaneet ensimmäisten asukkaiden olleen foinikialaisia ja kaarialaiset. Myöhemmin saarta ovat asuttaneet minolaiset, mykeneläiset ja megaralaiset. Antiikin aikana saari tunnettiin myös nimillä Pyrra, Pylaia, Theon, Trapeza ja Ikhthyoessa.[1]

Bysantin aikana saari kuului Egean liittoon. Venetsialaiset ottivat saaren haltuunsa vuonna 1207, ja pitivät valtaa vuoteen 1522 asti. Venetsian vallan aikana saari tunnettiin nimimuodoissa Astropalia ja Stampalia.

Saari osallistui Kreikan vapaussotaan (1821–1829), mutta jäi Turkin hallitsemaksi. Kerrotaan, että kun Kreikan ja Turkin raja vedettiin vuonna 1830, Astypálaia jäi epätarkan kartan vuoksi vahingossa Turkin puolelle. Tämän seurauksena se joutui erilleen muista Kykladeista ja päätyi osasi Dodekanesiaa. Italia valtasi saaren vuonna 1912. Saari liitettiin Kreikkaan toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948.[1][3]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astypálaian nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Astypálaian kylän venetsialaisaikainen linna (Kástro), joka sijaitsee antiikin aikaisen akropoliin eli linnavuoren paikalla, sekä Análipsin roomalaisaikaisen kylpylän rauniot mosaiikkeineen.[3] Lisäksi saarella on useita luostareita, joihin kuuluvat muun muassa Panagía Poularianín ja Pyhän Johanneksen luostarit.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karpodini-Dimitriadi, E. (päätoim.): Kreikan saaret - Matkaopas kaikille Kreikan saarille. Suom. Toni Ahola. Ateena 1992: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1992. ISBN 960-212-259-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Kreikan saaret, 1992, s.168-169
  2. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  3. a b c ”Astipalea”, Greek Island Hopping 2008, s. 310–313. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  4. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 7.4.1 (engl. käännös).
  5. Apollonios Rhodios: Argonautika 2.851–877 (engl. käännös).
  6. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.7.1 (engl. käännös).
  7. Hyginus: Fabulae clvii (engl. käännös).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]