Amorgós

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Amorgós
Αμοργός
Amorgóksen saaren halkaiseva vuorijono Kríkelos-vuorelta nähtynä.
Amorgóksen saaren halkaiseva vuorijono Kríkelos-vuorelta nähtynä.
GR Amorgos.PNG
Maantiede
Sijainti 36°50′00″N, 25°54′00″E
Saariryhmä Kykladit
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 121,464 km²
Korkein kohta Kríkelos, 823 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Náxos
Kunta Amorgós
Väestö
Väkiluku 1 859
Kielet kreikka

Amorgós (kreik. Αμοργός) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 121,464 neliökilometriä ja asukasluku 1 859 (vuonna 2001). Hallinnollisesti Amorgós kuuluu Amorgóksen kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Amorgóksen kylä.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amorgóksen itärannikkoa, vuorenrinteessä Chozoviótissan luostari.

Amorgós sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren keskiosissa. Se on Kykladien saariryhmän itäisin saari. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Náxos luoteispuolella, Íos länsipuolella ja Astypálaia kaakkoispuolella. Náxoksen ja Amorgóksen välissä sijaitsevat Pienet Kykladit, kuten Kéros ja Koufonísi.

Korkea harju jakaa Amorgóksen itä-länsisuunnassa. Sekä vuoristossa että merenlahtien ympärillä on tasaisia hedelmällisiä laaksoja ja maakaistaleita. Saaren korkein kohta on Kríkelos (823 metriä).

Hallinto ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Amorgóksen kunta

Amorgós kuuluu hallinnollisesti Amorgóksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat Amorgóksen kylä eli Chóra (397 asukasta), Aigiáli (261), Rachídi (172), Xylokeratídi (156), Órmos Aigiális (147) ja Tholária (138).[1] Saarella on kaksi satamaa, Katápola ja Aigiáli.[2] (Katso myös: Luettelo Amorgóksen kunnan kylistä.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amorgóksen kylää ja sen linna (Kástro).

Amorgós on ollut asuttu jo esihistoriallisesta ajasta lähtien. Historiallisena aikana saarella oli kolme kaupunkia, Agiale, Arkesine ja Minoa. Antiikin aikana saari mainitaan kuitenkin vain harvoin. Se tunnetaan muun muassa jambirunoilija Semonideen (myös Simonides) kotipaikkana.[3] Saari kärsi merirosvoista 600-luvulta lähtien, ja tuolloin sen asukkaat muuttivat saaren sisäosiin. Venetsia otti saaren valtaansa vuonna 1207. Aluksi saarta hallitsi Ghizin suku ja myöhemmin Quirinin suku. Osmanien vallan alle saari joutui vuonna 1537. Saari vapautui osmanivallasta vuonna 1822 ja pian tämän jälkeen siitä tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa.[2]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren tunnetuin nähtävyys on vuorenrinteeseen rakennettu, valkoista kykladista arkkitehtuuria edustava Chozoviótissan luostari. Amorgóksen kylässä on venetsialaisaikainen linna (Kástro) ja Minóassa antiikin aikaisia jäännöksiä. Saari ja sen vuoret ovat myös suosittu vaelluskohde.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c ”Amorgos”, Greek Island Hopping 2008, s. 299–307. Thomas Cook Publishing, 2008. IBSN 978-1-84157-839-2.
  3. Smith, William: ”Amorgos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]