Persialainen stoa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Persialainen stoa
Περσική Στοά
Persialaiseksi stoaksi oleten rakennuksen rauniot Spartan agoran arkeologisella alueella.
Persialaiseksi stoaksi oleten rakennuksen rauniot Spartan agoran arkeologisella alueella.
Sijainti Spárti, Lakonia, Peloponnesos
Kreikka Kreikka
Koordinaatit 37°04′55″N, 22°25′36″E
Rakennustyyppi stoa
Valmistumisvuosi noin 478 eaa.
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Persialainen stoa (m.kreik. Περσική Στοά, Persikē Stoa) oli antiikin aikainen stoa eli pylväshalli Spartan kaupungissa Kreikassa.[1] Se sijaitsi mahdollisesti kaupungin agoran eli torin länsilaidalla.[2]

Stoan rauniot, näkymä eteläpäästä kohti pohjoista.
Stoan rauniot, näkymä pohjoisesta kohti eteläpäätyä.

Stoa rakennettiin 400-luvulla eaa. persialaissodissa saadun voiton kunniaksi, ja sinne sijoitettiin sodasta saatu sotasaalis. Pausanias kertoo sen olleen Spartan agoran näyttävin rakennus. Myöhemmin sitä oli kunnostettu ja laajennettu usein, ja se oli edelleen hyvässä kunnossa Pausaniaan vieraillessa kaupungissa.[1] Rakennuksen mainitsee myös Vitruvius.[3][4]

Pausaniaan mukaan stoan valkoista marmoria olevat pylväät olivat persialaisia esittäviä barbaarien vaatteisiin puettuja ihmishahmoisia veistoksia. Ne esittivät muun muassa Mardoniosta Gobryaan poikaa sekä persialaisten sotaretkeen osallistunutta Artemisiaa, joka oli Halikarnassoksen kuningatar ja Lygdamis I:n tytär.[1] Artemisia osallistui Salamiin taisteluun vuonna 480 eaa. ja Mardonios Plataian taisteluun vuonna 479 eaa. Tästä voidaan päätellä, että stoa olisi rakennettu noin vuonna 478 eaa. tai sen jälkeen.[2] Koska pylväät olivat ihmishahmoisia, Vitruvius käsitteli niitä samassa yhteydessä kuin karyatideja.[5]

Spartan agoran arkeologiselta alueelta, joka sijaitsee heti kaupungin akropoliin eli linnavuoren itäpuolella, on löydetty pylväshallin rauniot, joita on ehdotettu Persialaisen stoan raunioiksi.[2][4] Rakennus sijaitsee heti oletetun Skiaksen pohjoispuolella. Rakennuksen kaivaukset suoritettiin vuosina 1964–1965. Siitä on kuitenkin kaivettu vain eteläpää. Rakennuksen länsiseinän esiin kaivetun osuuden pituus on noin 31 metriä ja eteläseinän pituus noin 15 metriä. Seinissä on reiät, jotka osoittavat, että rakennuksessa on ollut puinen lattia. Kummatkin seinät on tehty monikulmioisista kivistä. Tällaisena stoa muistuttaa huomattavasti Delfoissa olevaa Ateenalaisten stoaa, joka oli myös tehty persialaissotien sotasaalista varten. Tätä on pidetty vahvimpana todisteena sille, että kyseessä olisi juuri Persialainen stoa.[2] Paikalta on löydetty keisarinna Julia Aquilia Severan pronssipatsas.[4]

Aiemmin Persialaiseksi stoaksi ehdotettiin myös agoran etelälaidalta löytynyttä niin kutsuttua Roomalaista stoaa, joka on kuitenkin paljon nuorempi ja tehty vasta ensimmäisellä vuosisadalla eaa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Pausanias: Kreikan kuvaus III.11.3.
  2. a b c d Greco, Emanuele: ”With Pausanias (and Others) in the Agora of Sparta”. Teoksessa Ercolani, Andrea & Giordano, Manuela: The Comparative Perspective, s. 113–130. Walter de Gruyter GmbH & Co KG, 2016. ISBN 3110428652. Teoksen verkkoversio.
  3. Vitruvius: De Architectura I.1.6.
  4. a b c d Η Περσική Στοά Τουριστική Πύλη Λακωνίας. Viitattu 21.11.2016.
  5. Erechteum Caryatids History without Indignation. Viitattu 21.11.2016.