Assos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Assos
Ἄσσος
Assoksen Athenen temppelin rauniot.
Assoksen Athenen temppelin rauniot.
Sijainti

Assos
Koordinaatit 39°29′27″N, 26°20′18″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Behram (Behramkale), Çanakkale
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 600-luku eaa.–
Huippukausi 300-luku eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Troas
Pinta-ala 0,55 km²
Aiheesta muualla

Assos Commonsissa

Assos (m.kreik. Ἄσσος, lat. Assus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Troaksessa Vähän-Aasian luoteisosassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Sen arkeologinen alue sijaitsee lähellä nykyistä Çanakkalen maakunnan Behramin kylää.[4][5][6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Assoksen kaupunki sijaitsi Troaksen tai joidenkin antiikin aikaisten näkemysten mukaan Myysian etelärannikolla Adramyttioninlahden (nyk. Edremitinlahti) rannalla Lektonin niemen ja Antandroksen välillä. Sen pohjoispuolella vajaan kilometrin päässä virtasi Satnioeis-joki (nyk. Tuzla Çayı). Kaupunki sijaitsi vastapäätä Lesboksen saarta, jonne etäisyys oli noin 11 kilometriä.[2][3]

Assoksen akropolis lounaasta nähtynä.

Assoksen kaupunkikeskus oli rakennettu suurelle kukkulalle, joka nousee hyvin jyrkästi merestä ja jonka korkeus on 234 metriä merenpinnasta laskettuna. Pohjoissivulla kukkula laskee loivemmin kohti Satnioeis-joen laaksoa. Kaupungilla oli kaksi vierekkäistä satamaa, joita aallonmurtajat suojasivat.[2][7]

Assoksen arkeologista aluetta.

Assoksen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä.[1] Alueen rajoja ei tunneta,[2] mutta siihen saattoivat kuulua Assoksesta itään sijainneet polikset Lamponeia ja Gargara.[1] Assoksesta länteen samalla rannikolla sijaitsi Polymedion ja itään Gargaran lisäksi Antandros ja kauempana Adramyttion.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria ja arkaainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Assoksen paikka on ollut asuttu viimeistään pronssikaudella. Varhaisin maininta paikasta on heettiläisissä lähteissä nimellä Assuwa.[8] Joskus Assos on yhdistetty Homeroksen mainitsemaan Pedasokseen, joka oli lelegien kaupunki.[8][9][10]

Myöhempi kreikkalainen Assoksen kaupunki oli Hellanikoksen mukaan Lesbokselta tulleiden aiolialaisten siirtokunta. Myrsiloksen mukaan se perustettiin Lesboksen pohjoisrannikolla kaupunkia vastapäätä sijainneesta Methymnasta käsin.[3] Perustaminen ajoitetaan arkaaiselle kaudelle 600-luvulle eaa. Varhaisimmat arkeologiset todisteet kaupungin olemassaolosta ovat 500-luvun eaa. lopulta.[2] Hellanikoksen mukaan Gargara perustettiin Assoksesta käsin.[3] Assos oli ensin Lyydian ja sitten Persian vallan alla.[2]

Klassinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Assos vapautui persialaisvallasta vuonna 479 eaa.[2] Myöhemmin 400-luvulla eaa. Assos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 454/453–426/425 eaa.[1][2] Kaupunki löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1][11] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Assius (Ἄσσιυς), Asseus (Ἀσσεύς) ja Assoos (Ἄσσοος).[1][3]

Assoksen agoran Etelästoan pohjoisseinää.

300-luvun eaa. toisella neljänneksellä Assosta, samoin kuin Atarneusta, hallitsi tyrannina Eubulos. Hänen aikanaaan vuonna 365 eaa. Autofradates ja Mausollos hyökkäsivät Assokseen maalta ja mereltä, mutta kaupunki kesti hyökkäyksen. Eubuloksen jälkeen tyranniksi nousi hänen eunukkiorjanaan toiminut Hermias, joka hallitsi noin vuosina 355–344 eaa.[2][7] Hermias oli opiskellut Platonin Akatemiassa ja pyrki perustamaan kaupunkiin filosofisen koulun. Hän sai Aristoteleen asettumaan luokseen Assokseen noin vuosiksi 348/347–345 eaa., ja houkutteli luokseen myös Ksenokrateen, Kallistheneen ja Theofrastoksen.[1][3][7] Kun Hermias jäi persialaisia palvelleen Memnonin käsiin vuonna 344 eaa., persialaiset valtasivat kaupungin ja Hermias teloitettiin.[1][3] Assos oli stoalaisen filosofi Kleantheen syntymäpaikka.[3]

Assos kuului Troaksen kaupunkien synedrioniin, joka vietti yhteistä Panathenaia-juhlaa Ilionissa. Synedrion oli olemassa viimeistään 300-luvun eaa. lopulla.[2]

Hellenistinen ja roomalainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Assoksesta löydetty piirtokirjoitus, joka luettelee julkiset painot ja mitat agoranomos Megistiaan, Sogeneen pojan, valvonnassa, n. 300-luku eaa.

Hellenistisellä kaudella Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen Assos kuului ensin seleukideille. Myöhemmin se oli osa Pergamonin eli attalidien valtakuntaa,[2] ja sai nimen Apollonia (Ἀπολλωνία), mikä tuli Pergamonin kuninkaan Attaloksen äidistä Apolloniasta. Plinius vanhempi mainitsee Apollonia-nimen.[3][12] Gallit hyökkäsivät kaupunkiin 200-luvulla eaa.[2] Pergamonilta Assos siirtyi Roomalle vuonna 133 eaa.[2]

Assos kukoisti vielä roomalaisella ajalla, vaikkakin joutui kaupankäynnissä kilpailemaan Aleksandreia Troaksen kanssa,[7] ja löi omaa rahaa vielä Rooman keisarikaudella.[3] Kaupunki oli yleinen satamapaikka vielä ainakin ensimmäisellä vuosisadalla, mikä käy ilmi Paavalin lähetysmatkojen reitistä. Vanhassa raamatunsuomennoksessa kaupungista käytetään nimimuotoa Asso.[3][13] Paavalin käynti kaupungissa ajoitetaan vuoteen 56 tai 57 jaa.[8]

Assoksen seutu tunnettiin viljastaan.[3][14] Assoslainen kivi (lapis Assius) tunnettiin ominaisuudestaan kuluttaa liha nopeasti, ja siksi siitä tehtiin sarkofageja.[3][8][15] Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin yksi.[16]

Myöhempi historia ja kaivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Assos säilyi asuttuna bysanttilaisella keskiajalla, ja oli edelleen paikallisesti merkittävä kauppakaupunki sekä linnoituspaikka. Se mainitaan piispanistuimena 400-luvulta 1300-luvulle saakka. Kaupungin nimeksi muuntui Makhram (Machram), mihin nykyinen paikannimi Behram oletettavasti perustuu. Turkkilaiset valtasivat kaupungin 1300-luvulla. Sen satama on säilynyt käytössä nykyaikaan saakka.[8]

Assoksen ensimmäiset arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1881–1883.[2] Vuodesta 2017 Assoksen arkeologinen alue on ollut ehdolla Unescon maailmanperintöluetteloon.[8]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha pohjakaavapiirros Assoksesta.

Assoksesta on säilynyt huomattavia raunioita. William Martin Leake huomioi aikanaan, että kokonaisuus ”antaa ehkä parhaimman kuvan kreikkalaisesta kaupungista missään”.[3][17] Assoksen rakennukset edustavat tyypillisesti doorilaista tyyliä, mikä on poikkeus Vähän-Aasian kreikkalaiskaupungeissa. Useimmat kaupungin rakennuksista oli tehty sen kaupunkikukkulan tuliperäisestä kivestä.[2]

Kaupunginmuurit ja portit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Assoksen kaupunki oli ympäröity muureilla, jotka ajoitetaan 300-luvulle eaa. Kuitenkin myös varhaisemmista arkaaisen kauden muureista on löydetty jäänteitä. Muurien pituus on noin viisi kilometriä ja niiden sisäpuolelle jäi noin 55 hehtaarin kokoinen alue. Ne ympäröivät suuren osan kaupunkikukkulasta ja laskeutuvat eteläpuolella merenrantaan asti sulkien sisäänsä kaupungin kaksi satamaa. Muureissa oli kaksi tornien reunustamaa suurempaa pääporttia, toinen länsi- ja toinen itäsivulla, ja seitsemän pienempää porttia. Osa torneista on neliskulmaisia ja osa pyöreitä. Muurit ovat säilyneet nykyaikaan hyvin: joissakin paikoissa niitä on edelleen pystyssä yli yhdeksän metrin korkeudelta, ja torneja jopa 18–20 metrin korkeudelta. Parhaiten muureja on säilynyt niiden länsisivulta.[1][2][3][7]

Assoksen kaupunginmuurien läntinen pääportti ja portille johtava tie sekä hautoja.

Akropolis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin akropolis oli linnoitettu omilla muureillaan. Ne olivat olemassa viimeistään vuonna 365 eaa., ja niitä kunnostettiin roomalaisella kaudella sekä vielä keskiajalla.[2] Kaupunginmuurien sisäpuolella on myös paljon erilaisia taloja varten tehtyjen pengerrysten tukimuureja.[2]

Athenen temppeli

Athenen temppelin rauniot.

Athene Poliaalle omistettu temppeli sijaitsi akropoliin korkeimmalla kohdalla. Se rakennettiin arkaaisella kaudella noin vuonna 540–530 eaa. Temppeli edusti doorilaista tyyliä, ja sen peristasiksessa oli lyhyillä sivuilla kuusi ja pitkillä sivuilla 13 pylvästä. Temppelin krepidomassa oli vain kaksi porrasta, ja kukkulan kallio muodosti osan krepidoman alapuolella ollesta euthynteriasta. Sisällä temppelissä pronaos, jonka edessä oli kaksi pylvästä (distylos in antis), sekä cella, mutta ei opisthodomosta.[2]

Temppelin lyhyiden sivujen entablementti oli koristeltu metoopeilla, joiden koristelussa esiintyvät muun muassa sfinksi, kentauri sekä härällä ratsastava Europa. Myös arkkitraavi oli koristeltu veistoksilla, mikä edustaa joonialaista vaikutusta.[2]

Agora[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agora sijaitsi kaupunkikukkulan etelärinteessä.[18] Sen tärkeimmät rakennukset tehtiin pergamonilaisella kaudella. Aukion koko oli itä-länsisuunnassa noin 150 metriä ja pohjois-eteläsuunnassa noin 60 metriä. Sinne oli portit sekä länsipäässä tieltä, joka tuli lännenpuoleiselta pääportilta, että itäpäässä.[2][19]

Ennallistuspiirros Assoksen agorasta.
Assoksen agoran pohjakaava.

Buleuterion

Agoran itäpäässä oli pohjakaavaltaan neliönmuotoinen buleuterion eli neuvoston kokoontumispaikka, joka ajoitetaan noin vuosiin 300–100 eaa. Se edusti doorilaista tyyliä, ja sen julkisivussa oli viisi pylvästä. Sisäpuolella sen kattoa tuki neljä neliön muotoon sijoitettua pylvästä.[2][19][20]

Pohjoisstoa

Agoran pohjoissivulla oli kaksikerroksinen stoa, niin kutsuttu Pohjoisstoa, joka ajoitetaan noin vuosiin 300–100 eaa. Sen pituus oli noin 111,5 metriä, leveys noin 12,4 metriä ja korkeus julkisivun puolella noin 11,3 metriä. Stoan alakerroksen julkisivussa agoran puolella oli 37 pylvästä. Keskellä kulkenut pylväsrivi jakoi kummankin kerroksen kahteen laivaan; alakerroksessa pylväitä oli 20.[2][19][21]

Etelästoa

Agoran eteläsivulla oli toinen niin kutsuttu Etelästoa, joka ajoitetaan myös noin vuosiin 300–100 eaa. Sen pituus oli noin 69,1 metriä ja leveys noin 10,6 metriä. Stoa oli yksikerroksinen agoralle päin, mutta siinä oli alakerroksia rinteessä, niin että sen kokonaiskorkeus oli noin 24,9 metriä. Etelästoan länsipäässä sijaitsi heroon.[2][19][22]

Agoran temppeli

Agoran länsipäässä oli pieni prostyyli temppeli, joka ajoitetaan noin vuosiin 200–100 eaa. Se edusti doorilaista tyyliä, ja siinä oli itään päin avautunut cella ja pronaoksessa neljä pylvästä.[2][8][19][23]

Muut rakennukset ja rakennelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut pyhäköt

Piirtokirjoitusten perusteella kaupungissa on ollut kultit ja näin oletettavasti myös pyhäköt edellä mainittujen lisäksi ainakin Zeus Homoloiokselle,[1] Zeus Soterille ja roomalaisella kaudella Divus Augustukselle eli jumalaksi korotetulle keisari Augustukselle.[2]

Teatteri

Assoksen teatteri.

Assoksen teatteri[24] sijaitsi akropoliin etelärinteessä agoran eteläpuolella.[18] Se ajoitetaan 300-luvun eaa. lopulle.[8] Teatterissa on tyypillinen puolikaarenmuotoinen katsomo, joka on kaiverrettu kukkulan rinteeseen, ja jonka keskellä on hevosenkengänmuotoinen orkhestra.[25] Katsomosta on hyvä näköala Lesbokselle päin.

Gymnasion

Assoksen gymnasionin rauniot akropoliilta nähtynä.

Heti kaupungin länsiportin sisäpuolella sijaitsi gymnasion, joka rakennettiin hellenistisellä kaudella. Se koostui peristyylipihasta, jonka koko oli noin 32 × 40 metriä, ja jonka pohjoissivulla oli efebeion ja pyöreä kylpyhuone, ja länsisivulla stoa eli pylväshalli.[2][18][26]

Satamat

Assoksen kaksi satamaa oli suojattu keinotekoisilla aallonmurtajilla, joista on säilynyt jäänteitä. Satamissa oli mahdollisuus vetää alukset maille merenkäynnin välttämiseksi.[7]

Muita löydöksiä

Agoran eteläpuolella teatterista länteen sijaitsi suuri roomalainen kylpylä, joka tunnetaan Lollian kylpylänä.[2][18] Kaupungin alueella on lukuisten asuintalojen jäänteitä.[2]

Kaupungin tärkeimmät hauta-alueet sijaitsivat länsi- ja itäportille johtaneiden teiden varsilla. Alueella on lukuisia hautoja ja sarkofageja, joista pisimmät ovat yli kolmimetrisiä. Haudat ajoitetaan 500–300-luvuille eaa.[1][2][3][8] Löydöksiin lukeutuu myös Satnioeis-joen ylittänyt kivisilta, joka sijaitsi noin kilometrin kaupungista pohjoiseen. Se ajoitetaan 300-luvulle eaa.[2][7]

Esinelöydöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Assoksesta löydettyjä veistoksia ja piirtokirjoituksia on muun muassa Louvressa sekä Istanbulissa ja Bostonissa.[2] Assoksen varhaisemmat rahat, joissa esiintyy kirjoitus ΑΣΣΙΟΝ, Assion, ovat harvinaisia. Yleisempiä ovat roomalaisaikaiset rahat.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”769. Assos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ASSOS Asia Minor”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Smith, William: ”Assus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Assos/Apollonia Pleiades. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Assos (Troad) 52 Behram - Άσσος ToposText. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  6. ↑ a b ”56 C3 Assos/Apollonia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f g Assos (Site) Perseus. Viitattu 2.10.2023.
  8. ↑ a b c d e f g h i Archaeological Site of Assos UNESCO World Heritage Convention. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Smith, William: ”Pedasus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  10. ↑ Homeros: Ilias 6.35, 20.92, 21.87.
  11. ↑ Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.32.
  13. ↑ Ap.t. 20:13
  14. ↑ Strabon: Geografika s. 735.
  15. ↑ Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἄσσος; Plinius vanhempi: Naturalis historia 2.96.
  16. ↑ The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 1.2.2018. (englanniksi)
  17. ↑ Leake, William Martin: Journal of a Tour in Asia Minor: With Comparative Remarks on the Ancient and Modern Geography of that Country, s. 128–192. J. Murray, 1824. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  18. ↑ a b c d City map of Assos ResearchGate. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  19. ↑ a b c d e Clarke, J. T. & Bacon, F. H. & Koldewey, R.: ”Restored plan of the agora at Assos”, Investigations at Assos, s. 33, fig. 4. Cambridge, MA: -, 1902. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  20. ↑ Assos, Bouleuterion (Building) Perseus. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  21. ↑ Assos, North Stoa (Lower Story) (Building) Perseus. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  22. ↑ Assos, South Stoa (Building) Perseus. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  23. ↑ Assos, Temple in the Agora (Building) Perseus. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  24. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002. (englanniksi)
  25. ↑ Assos, Theater (Building) Perseus. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  26. ↑ Assos, Gymnasium (Building) Perseus. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Assos&oldid=22278182”