Metooppi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Metooppi (merkitty kirjaimella a) doorilaisessa friisissä.

Metooppi (m.kreik. μετόπη, metopē)[1] on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassisessa arkkitehtuurissa suorakulmainen laatta doorilaista pylväsjärjestelmää edustavan rakennuksen friisissä. Metoopit vuorottelevat doorilaisessa friisissä triglyfien kanssa. Metooppilaatta voi olla joko sileä tai koristeltu reliefein tai maalauksin.[2][3][4]

Yksi Parthenonin friisin metoopeista, jossa on reliefikuva keskenään kamppailevista kentaurista ja lapiitista.

Metoopit olivat suunnilleen yhtä korkeita kuin niiden viereiset triglyfit, mutta leveämpiä ja suurin piirtein neliön muotoisia.[4] Metooppien reliefikoristelu esitti kreikkalaisissa temppeleissä yleensä jotakin mytologista aihetta. Joskus metooppeihin kiinnitettiin esimerkiksi kilpiä.[2]

Antiikin metoopeista tunnetuimmat ovat Parthenonin friisin 92 metooppia, joissa kuvataan kentauromakhiaa eli kentaurien ja lapiittien välistä taistelua. Niiden säilyneet laatat ovat nykyisin pääosin British Museumissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: μετόπη, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Metooppi”, Antiikin käsikirja, s. 341. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. Uusi sivistyssanakirja, s. 409. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1993. ISBN 951-1-11365-8.
  4. a b Metope Perseus Encyclopedia. Viitattu 10.6.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]