Memnon Rhodoslainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Memnon Rhodoslainen (m.kreik. Μέμνων ὁ Ῥόδιος, Memnōn ho Rhodios, noin 380333 eaa.) oli rhodoslainen sotilas, joka johti kreikkalaisia palkkasotilaita, jotka olivat Persian kuninkaan Dareios III:n alaisena. Hän johti joukkojaan, kun Aleksanteri Suuri hyökkäsi Persiaan vuonna 334 eaa.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Memnonin ura alkoi hänen veljensä Mentorin alaisena. Mentorista oli tullut persialaisten joukkojen ylipäällikkö lännessä ja hän oli mennyt naimisiin satraappi Artabazoksen tyttären Barsinen kanssa. Artabazos meni myös naimisiin veljesten erään siskon kanssa. Kun Artabazos alkoi kapinoida Artakserkses III:ta vastaan, asettuivat veljekset hänen puolelleen. Artabazos kuitenkin kukistettiin ja Memnon pakeni Makedoniaan kuningas Filippos II:n hoviin. Artakserkses kuitenkin armahti Mentorin ja pian myös Memnon sai palata. Kun Mentor kuoli vuonna 340 eaa., meni Memnon naimisiin Barsinen kanssa. Artakserkses ei kuitenkaan uskaltanut nimittää Memnonia ylipäälliköksi.

Vuonna 336 eaa. Filippos lähetti Parmenionin Vähään-Aasiaan tekemään esivalmisteluja Filippoksen suurelle hyökkäykselle Persian valtakuntaa vastaan. Memnon kukisti kuitenkin Parmenionin Magnesian lähettyvillä.

Vuonna 334 eaa. Filippoksen poika Aleksanteri aloitti sotaretkensä Persian valtakuntaa vastaan. Memnon uskoi, etteivät persialaiset pystyisi voittamaan makedonialaisia taistelussa ja yrittikin suostutella toisia persialaisia päällikköjä käyttämään mieluummin poltetun maan taktiikkaa. Näin ei kuitenkaan käynyt ja Aleksanteri kukisti persialaiset satraapit Granikosjoen taistelussa.

Granikoksen jälkeen Dareios III nimitti Memnonin ylipäälliköksi ja lähetti Persian laivaston Aigeianmerelle. Aleksanteri valloitti Vähän-Aasian länsirannan, mutta Memnon piti hyvin linnoitetun Halikarnassoksen hallussaan. Aleksanteri päätti alkaa piirittää kaupunkia. Halikarnassoksen piirityksessä makedonialaiset menettivät monia sotilaita, ja kun he lopulta saivat kaupungin vallattua, pääsivät persialaiset pakenemaan meritse ilman merkittäviä tappioita.

Halikarnassoksen menetyksen jälkeen Memnonin tarkoitus oli vallata Aigeianmeren saaristo ja edetä Hellespontille asti. Hän yritti myös saada Spartan kuninkaan Agiksen hyökkäämään Makedoniaa vastaan. Jos hän olisi onnistunut, olisi Aleksanterin ollut pakko luopua hyökkäyksestään ja palata Makedoniaan. Aleksanterin onneksi Memnon kuitenkin menehtyi elokuussa 333 eaa.

Memnonin vaimosta Barsinesta tuli myöhemmin Aleksanteri Suuren rakastajatar ja he saivat vuonna 327 eaa. pojan, Herakleen.