Isthmian kisat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Isthmian kisat olivat yksi antiikin Kreikan neljästä panhelleenisistä kisoista, nykyaikaisten olympialaisten edeltäjistä. Kisat järjestettiin joka toinen vuosi Korintin kannaksella (m. kreik. isthmos) sijaitsevassa Isthmiassa.

Isthmian kisat järjestettiin yhdessä Nemean kisojen kanssa aina samana vuonna, aina vuosi ennen ja vuosi jälkeen joka neljäs vuosi järjestettyjä Olympian kisoja. Python kisat puolestaan järjestettiin syklin kolmantena vuonna. Isthmian kisat järjestettiin Poseidonin kunniaksi. Niiden kerrotaan alkaneen noin vuonna 580 eaa. tyrannin Kypseloksen kuoleman juhlimisesta. Toisen kertomuksen mukaan kisat perusti Theseus.

Titus Quinctius Flamininus käytti vuoden 196 eaa. kisoja julistaessaan kreikkalaiset valtiot vapaiksi Makedonian vallasta. Rooman tuhottua Korintin vuonna 146 eaa. kisojen järjestämisen otti vastuulleen Sikyon, kunnes Korintti otti kisat jälleen vuonna 7 tai 3 eaa. Tämän jälkeen Isthmian kisat kukoistivat kunnes Theodosius I kielsi ne pakanallisina rituaaleina.

Isthmian kisojen voittajat saivat palkinnoksi männynlehväseppeleet.