Isthmia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Isthmia
Ἰσθμία
Sijainti

Isthmia
Koordinaatit 37°54′58″N, 22°59′36″E
Valtio Kreikka Kreikka
Paikkakunta Isthmía, Loutráki-Perachóra-Ágioi Theódoroi, Korinthia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi pyhäkköalue
Ajanjakso 700-luku eaa.–
Kulttuuri antiikki
Kaupunki Korintti

Isthmia (m.kreik. Ἰσθμία) oli antiikin aikainen Poseidonin pyhäkköalue, joka sijaitsi Korintin kannaksella Kreikassa. Se kuului Korintin alaisuuteen ja tunnetaan ennen kaikkea Poseidonin temppelistä sekä paikalla järjestetyistä Isthmian kisoista.[1][2] Isthmian arkeologinen alue sijaitsee Loutráki-Perachóra-Ágioi Theódoroin kunnassa nykyisen Isthmían kylän ja Kyrás Vrýsin kylän välisellä alueella, noin kuusi kilometriä itäkaakkoon nykyisestä Kórinthoksen kaupungista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isthmia oli alun perin ennen kaikkea Poseidonin pyhäkköalue sekä tämän kunniaksi järjestettyjen Isthmian kisojen pitopaikka. Nimi Isthmia viittasi alun perin juuri kisoihin ja on paikannimenä myöhempää perua. Poseidonin kultti Isthmiassa sai alkunsa viimeistään 700-luvulla eaa. Ensimmäinen temppeli rakennettiin paikalle arkaaisella kaudella noin vuonna 700 eaa.[1][2]

Poseidon Ishtmian kisojen herrana. Roomalaisaikainen kamee, Wienin taidehistoriallinen museo.

Kreikkalaisen mytologian mukaan Isthmian kisat perusti joko Sisyfos tai Theseus. Korinttilaisten itsensä mukaan ne perusti Sisyfos Saroninlahteen hukkuneen Melikertes-Palaimonin muistoksi delfiinin tuotua tämän ruumiin Isthmiaan. Ateenalaiset sen sijaan pitivät perustajana Theseusta. Historiallisesti tiedetään, että kisoista tuli yksi panhelleenisistä kisoista 49. olympiadin aikana eli 582–578 eaa. Ne järjestettiin keväisin joka toinen vuosi, ennen ajanlaskun alkua parillisina ja sen jälkeen parittomina vuosina. Kisat olivat Korintin hallinnassa muulloin, paitsi ajalla 146–44 eaa., jolloin kaupunki oli raunioina roomalaisten tuhottua sen. Tuona aikana kisoja hallinnoi Sikyon, ja ne oli ehkä myös siirretty Sikyoniin.[1][2]

Pyhäkköaluetta laajennettiin klassisella kaudella. Tulipalossa tuhoutunut temppeli rakennettiin uudelleen noin vuonna 465–450 eaa. Se oli käytössä vielä roomalaisella kaudella. Keisari Nero vieraili Isthmiassa ja sen kisoissa vuonna 67 jaa.[1][2] Tuolloin hän muun muassa ilmoitti kisojen osallistujille aloittavansa Korintin kanavan rakentamisen.[3]

Visigootit tuhosivat Isthmian alueen vuonna 395. 400–500-lukujen taitteessa alueen rakennusten kivet käytettiin kannaksen poikki rakennetun Heksamilion-linnoitusmuurin rakentamiseen.[1][2]

Alueen arkeologiset tutkimukset alkoivat vuonna 1883 Paul Monceaus'n johdolla. Ensimmäisiä kaivauksia suoritettiin vuonna 1933. Varsinaiset järjestelmälliset kaivaukset, jotka suoritti Chicagon yliopisto, järjestettiin vuosina 1952–1961 Oscar Broneerin johdolla. Kaivauksia jatkoi Californian yliopisto vuosina 1967–1972 Paul A. Clementin johdolla.[1] Vuodesta 1987 Isthmian kaivauksia suorittaa Ohion osavaltionyliopisto.[4]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isthmian pyhäkköalue sijaitsi Korintin kannaksen kaakkoisosassa lähellä sen itärannikkoa, noin 13 kilometriä itään antiikin Korintin kaupungista, joka sijaitsi nykyisen Archaía Kórinthoksen kylän paikalla. Pyhäkköalue oli rakennettu ympäristöään korkeammalle paikalle, josta oli näkymä sekä länteen Korintinlahdelle että itään Saroninlahdelle.[1]

Kaavakuva Isthmian pyhäkköalueesta.

Pyhäkköalueen merkittävimmät rakennukset ja rakennelmat olivat (numerot viittaavat kaavakuvaan):

  1. Poseidonin temppeli
  2. Palaimonion
  3. Varhaisempi stadion
  4. Myöhempi stadion
  5. Teatteri
  6. Roomalainen kylpylä
  7. Linnoitteet

Poseidonin temppeli ja temenos

Ennallistuspiirros Isthmian arkaaisen ajan Poseidonin temppelistä.

Poseidonin pyhäkköalue oli muurin ympäröimä temenos, jonka keskellä sijaitsivat Isthmian temppeli eli Poseidonin temppeli sekä sen alttari. Temppeli edusti doorilaista tyyliä. Alun perin siinä oli 7 x 19 puista pylvästä ja uudelleenrakentamisen jälkeen 6 x 13 pylvästä. Poseidonin alttari sijaitsi tavan mukaan temppelin itäpuolella. Sen pituus oli alun perin noin 40 metriä. Myöhemmin paikalla oli pienempi alttari.[1][2]

Temenos-muurissa oli propylon eli porttirakennus pohjois- ja itäsivuilla. Klassisella, hellenistisellä ja roomalaisella kaudella temenosta laajennettiin ja sen alueelle rakennettiin muun muassa joonialaista tyyliä edustaneita stoia eli pylväshalleja. Myöhemmin rakennettiin myös monumentaalipropylon temenoksen kaakkoiskulmaan.[1][2]

Stadion ja hippodromi

Isthmian kisojen stadion sijaitsi temenos-alueen ulkopuolella. Sen pituus oli alun perin 192 metriä ja siinä oli 16 juoksurataa. Myöhemmin rakennettiin uusi, lyhyempi stadion, jonka pituus oli 181 metriä. Hellenistisellä kaudella rakennettiin jälleen uusi stadion kokonaan eri paikkaan noin 250 metrin päähän pyhäkköalueesta.[1][2]

Hippodromi, jossa järjestettiin kisojen hevosurheilulajit, sijaitsi oletettavasti noin kaksi kilometriä länteen pyhäkköalueelta. Sen oletetulta paikalta on löydetty jonkun hevoskisoihin mahdollisesti liittyneen tuntemattoman jumalan tai heeroksen pyhäkön jäänteet.[2]

Teatteri

Teatteri sijaitsi temenoksen koillispuolella noin 50 metrin päässä. Se rakennettiin noin vuonna 400 eaa. ja se uusittiin kahdesti hellenistisellä kaudella. Myös roomalaisella kaudella se uusittiin kahdesti, ensimmäisen kerran mahdollisesti keisari Neron vierailua varten.[1][2]

Palaimonion

Palaimonion eli Melikertes-Palaimonille omistettu pyhäkkö sijaitsi temenoksen eteläsivulla. Se rakennettiin roomalaisella kaudella Palaimonin hautapaikkana perinteisesti pidetylle paikalle. Pyhäkköön kuului pyöreä temppeli sekä uhrikuoppia. Paikalla oli delfiinin päällä maannutta Palaimonia esittänyt patsas.[1][2]

Muut pyhäköt

Teatterin pohjoispuolella sijaitsi luolapyhäkkö, joissa ruokailtiin osana jotain kulttimenoja. Toinen luolapyhäkkö, johon kuului myös alttari, sijaitsi pyhäkköalueen koilliskulmassa. Poseidonin temppelin länsipuolella oli lähdepaikka, joka on mahdollisesti toiminut baptisterionina eli ktoonisten jumalten palvontaan liittyneenä kastepaikkana.[1][2]

Pyhä lehto tai laakso sijaitsi pyhäkköalueelta noin 400 metriä lounaaseen. Siellä oli Artemiin, Dionysoksen, Demeterin ja Koren sekä Eueterian pyhäköt.[2]

Esinelöydöt

Alueelta tehdyt esinelöydöt ovat Isthmian arkeologisessa museossa, joka sijaitsee arkeologisen alueen yhteydessä. Merkittävimpiin esinelöytöihin kuuluu muun muassa temppelin sisäänkäynnillä ollut perirrhanterion, suuri neljän naishahmon kannattama marmorinen malja noin vuodelta 650 eaa., jota käytettiin käsien pesuun rituaalista puhdistautumista varten.[2]

Isthmian kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Isthmian kisat

Isthmian kisat olivat yhdet panhelleenisistä eli yleiskreikkalaisista kisoista yhdessä Olympian, Nemean ja Python kisojen kanssa. Ne oli omistettu Poseidonille ja järjestettiin pyhäkköalueella joka toinen vuosi noin vuodesta 582–572 eaa. lähtien. Kisoihin kuului hevosurheilu- ja muita urheilukilpailuita sekä musiikkikilpailuita.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m Isthmia Perseus. Viitattu 18.4.2016.
  2. a b c d e f g h i j k l m n Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Isthmia, Corinthia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. Ancient Diolkos - Corinth Canal Visit Loutraki. Viitattu 18.4.2016.
  4. Ohio State Excavations at Isthmia The Ohio State University. Viitattu 18.4.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]