Panhelleeniset kisat

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Panhelleeniset kisat
(Πανελλήνιοι ἀγῶνες)
Paini, yksi panhelleenisten kisojen lajeista.
Paini, yksi panhelleenisten kisojen lajeista.
Tyyppi urheilukilpailuja jumalten kunniaksi
Järjestämistiheys vuosittain olympiadikierron mukaan
Paikkakunta Delfoi (Python kisat),
Isthmia (Isthmian kisat),
Nemea (Nemean kisat) ja
Olympia (Olympian kisat),
Kreikka
Ensimmäisen kerran 776 eaa.

Panhelleeniset kisat (m.kreik. πανελλήνιοι ἀγῶνες, panellēnioi agōnes) eli yleiskreikkalaiset kisat oli yhteisnimitys neljälle antiikin Kreikassa järjestetylle suurelle urheilutapahtumalle. Kisat olivat Olympian kisat, Isthmian kisat, Nemean kisat ja Python kisat. Näitä neljää kisaa järjestettiin joko joka toinen tai joka neljäs vuosi niin, että joka vuosi oli yhdet tai kahdet kisat. Kaikki kisat oli omistettu jollekin jumalalle, ja ne pidettiin tälle omistetun pyhäkköalueen yhteydessä olleilla urheilupaikoilla. Näin ne olivat samalla uskonnollisia juhlia.[1]

Panhelleeniset kisat yhdessä voidaan nähdä nykyaikaisten olympialaisten edeltäjinä.

Kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panhelleeniset kisat järjestettiin neljän vuoden syklissä, jota kutsuttiin olympiadiksi, joka oli yksi tavoista joilla kreikkalaiset mittasivat aikaa. Olympian kisat olivat lähtöpiste, syklin ensimmäinen vuosi. Nemean ja Isthmian kisat järjestettiin kummatkin toisena vuonna, mutta eri kuukausina. Python kisat järjestettiin kolmantena vuonna, ja Nemean ja Isthmian kisat edelleen neljäntenä vuonna.[2] Tämän jälkeen sykli alkoi jälleen uudelleen Olympian kisoilla. Ne järjestettiin näin siksi, että samat urheilijat voisivat osallistua kaikkiin kisoihin.

Nimi Paikka Omistus Ajankohta Perustettu[3] Palkinto
Olympian kisat Olympia Zeuksen kunniaksi olympiadin 1. vuosi
täydenkuun aikaan nykyisen heinä-elokuun aikoihin[2]
776 eaa. oliivinlehväseppele
Isthmian kisat Isthmia, lähellä Korinttia Poseidonin kunniaksi olympiadin 2. ja 4. vuosi
nykyisen huhti-toukokuun aikoihin[2]
n. 582–578 eaa. männynhavuseppele
(myöhemmin villisellerinlehväseppele)
Nemean kisat Nemea Zeuksen kunniaksi olympiadin 2. ja 4. vuosi
nykyisen heinä-elokuun aikoihin[2]
573 eaa. villisellerinlehväseppele
Python kisat Delfoi Apollonin kunniaksi olympiadin 3. vuosi
nykyisen heinä-syyskuun aikoihin[2][4]
n. 591/590 eaa. laakerinlehväseppele

Arvostetuimpina kisoina pidettiin Olympian kisoja, toiseksi arvostetuimmat olivat puolestaan Python kisat.[4][5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voittajien kruunaus Olympiassa. James Barry, 1700-luku.

Olympian kisojen kirjoitettu historia alkaa vuonna 776 eaa., mutta ne perustettiin mahdollisesti jo vuosisatoja aikaisemmin. Muut panhelleeniset kisat perustettiin 500-luvulla eaa. Ensimmäiset Python kisat pidettiin noin vuonna 591/590 tai 586/585 eaa. Isthmian kisat saivat alkunsa noin vuonna 582–572 eaa. Nemean kisoja, jotka olivat kisoista nuorimmat, tiedetään järjestetyn vuodesta 573 eaa. lähtien. Panhelleenisten kisojen suurinta kukoistuskautta olivat 400- ja 300-luvut eaa. Tapahtumien uskonnollinen merkitys väheni 300-luvulta eaa. lähtien. 200-luvulta eaa. lähtien myös muut kaupungit, kuten Epidauros, Kos ja Rodos, alkoivat järjestää panhelleenisten kisojen tapaisia kisoja.[1]

Kreikkalaisessa mytologiassa kaikilla kisoilla oli oma syntytarinansa, joka selitti kisojen syntyä jollekin heerokselle järjestetyillä hautajaiskisoilla.[1] Olympian kisojen myyttinen alkuperä oli Herakleen järjestämissä Pelopsin hautakisoissa, Nemean kisojen alkuperä puolestaan Ofelteen hautajaiskisoissa, jotka Herakles myöhemmin omisti Zeukselle. Isthmian kisojen perustajina pidettiin Sisyfosta tai Theseusta. Python kisojen kerrotaan syntyneen sovitukseksi Apollonin surmattua Python-hirviön.

Osanottajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panhelleenisten kisojen osallistujat tulivat kreikkalaisen maailman kaikilta puolilta, mukaan lukien lukuisat kreikkalaiset siirtokunnat Vähästä-Aasiasta Espanjaan ja Pohjois-Afrikkaan. Osallistujien maantieteellinen jakauma painottui kuitenkin lähialueille: esimerkiksi itärannikon Isthmian kisojen voittajien enemmistö oli kotoisin Egeanmeren ja Vähä-Aasian alueelta, Olympian kisojen voittajat tulivat useimmin Peloponnesokselta ja Python kisojen voittajat Kreikan keski- ja pohjoisosista. Osallistujien tuli olla todennäköisesti melko varakkaita maksaakseen harjoitukset, matkustamisen ja muut kulut. Kisoihin ei päästetty naisia tai ei-kreikkalaisia. Roomalaisena aikana jouduttiin kuitenkin sallimaan roomalaisten osallistuminen.

Kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panhelleenisten kisojen palkintoja esittävä reliefifragmentti. Metropolitan Museum of Art.

Kaikki panhelleeniset kisat järjestettiin pyhäkköalueilla, jotka olivat jonkin matkan päässä suurista kaupungeista. Pyhäkköalueiden yhteyteen oli rakennettu kisoja varten yleensä stadion ja hippodromi.

Kisojen tärkeimpiä tapahtumia olivat valjakkoajot, paini, nyrkkeily, pankration ja juoksulajit (stadion, diaulos, dolikhos, hoplitodromos) sekä pentathlon eli viisiottelu, johon kuuluivat paini, stadionjuoksu, pituushyppy, keihäänheitto ja kiekonheitto. Valjakkoajoja lukuun ottamatta kaikki urheilulajit suoritettiin alasti. Urheilun lisäksi kisoihin kuului myös muun muassa musiikki- ja runouskilpailuita sekä airueiden ja torvensoittajien kilpailu. Palkinnoksi voittajat saivat mainetta, kunniaa ja seppeleen, minkä vuoksi kisoja kutsuttiin myös seppelekisoiksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koski, Sami & Rissanen, Mika & Tahvanainen, Juha: Antiikin urheilu, s. 97–100. Atena kustannus, 2004.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Panhelleeniset kulttipaikat”, Antiikin käsikirja, s. 400. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. a b c d e Abraldes, Ana M. & Miller, Stephen Gaylord (toim.): Nemea: A Guide to the Site and Museum, s. 3. University of California Press, 1990. ISBN 0520065905. Teoksen verkkoversio.
  3. Ensimmäisten historiallisesti tunnettujen kisojen vuosi ja/tai vuosi, jolloin kisoista tuli panhelleeniset.
  4. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Python kisat”, Antiikin käsikirja. Helsingissä: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  5. Liddell, Henry George & Scott, Robert: Πύθια, τά A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]