Panathenaia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Panathenaia-kilpailun juoksijoita esittävä kreikkalainen maljakko noin vuodelta 530 eaa.

Panathenaia (m.kreik. Παναθήναια) oli antiikin Ateenassa vuosittain Athene-jumalattaren kunniaksi järjestetty juhla, joka koostui musiikki-, runo- ja urheilukilpailuista sekä uhritoimituksista. Juhlaa vietettiin vuosittain Hekatombaion-kuun (heinäkuun) lopulla, ja se kesti tavallisesti kaksi päivää (pieni Panathenaia), mutta neljäs vuosi sitä vietettiin erityisen loisteliain menoin vähintään neljän päivän ajan (suuri Panathenaia).[1][2][3]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panathenaia-juhla oli hyvin vanhaa alkuperää. Perimätietojen mukaan sen olisi pannut alulle Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus 729 vuotta ennen antiikin ensimmäisiä olympialaisia, pian sen jälkeen, kun Theseus oli yhdistänyt Attikan yhdeksi valtakunnaksi.[4] Peisistratos uudisti juhlan ja antoi sille erityisen suuren merkityksen.[4]

Panathenaia-kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panathenaia-kisojen voittajan palkintoamfora eli niin kutsuttu panateenalainen amfora. British Museum.

Panathenaia-kisat olivat moni­lajinen urheilu­kilpailu, jotka pidettiin Ateenassa joka neljäs vuosi suuren Panathenaia-juhlan yhteydessä. Ensimmäinen kerran kisat pidettiin Peisi­stratoksen valta­kaudella vuonna 566 eaa.[5][4] Ne pani alulle joko Peisistratos itse tai toisten tietojen mukaan samaan aikaan arkonttina toiminut Hippokleides,[4] ja niitä pidettiin 200-luvulle saakka.[6]

Kilpailulajeina oli muun muassa eripituisia juoksuja (dolikhos, stadion, diaulos ja hippios eli kaksi diaulosta)[4], myös soihtujuoksu[2], sekä viisiottelu ja pankration.[4] Lisäksi pidettiin hevoskilpailuja.[4]

Urheilukilpailut pidettiin pääasiassa Panateenalaisella stadionilla, joka jälleenrakennettiin vuoden 1896 ensimmäisiä nykyaikaisia olympiakisoja varten.

Voittajat saivat palkinnoksi amforan, joka oli täytetty Athenelle pyhitettyjen oliivi­puiden sadosta saadulla öljyllä.[2] Maljan toiselle puolelle oli kuvattuna Athene-jumalatar kahden pylvään välissä; toisella puolella oleva kuva esitti sitä urheilu­lajia, josta palkinto myönnettiin.[2]

Muut juhlamenot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peisistratoksen ajoista lähtien suuren Panathenaia -juhlassa lausuttiin Homeroksen runoja, ja Perikleen ajoista lähtien juhlan yhteydessä pidettiin myös musiikkikilpailut.[4]

Suuren Panathenaia-juhlan viimeisenä päivänä järjestettiin suuri kulkue, joka kulki Kerameikoksesta Pompeion-rakennukselta Agoran poikki Akropoliille. Kulkue kuljetti linnavuorelle Athene Poliaan kulttikuvalle uuden peploksen, jonka kaupungin neidot olivat kutoneet.[1] Kulkue on kuvattu muun muassa Parthenonin friisissä. Kulkueeseen osallistuivat papit ja kaupungin kaikki virka­kunnat, myös metoikkien edustajat.[2] Kun kulkue oli saapunut Akropoliille, vanhan Athenen temppelin eli Athene Poliaan temppelin edessä (ja myöhemmin sen entisellä paikalla) uhrattiin neljä härkää ja neljä lammasta, minkä jälkeen Parthenonin edessä teurastettiin niin monta nautaa kuin tarvittiin kaupungin koko väestön ruokkimiseksi.[2] Kuukauden nimi hekatombaion johtuukin toden­näköisesti juuri tästä suuresta teurasuhrista, hekatombista.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Panathenaia”, Antiikin käsikirja, s. 398. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. a b c d e f g Flacelière, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa, s. 189. Suomentanut Marja Itkonen-Kaila. Porvoo: WSOY, 1972. ISBN 951-0-00183-X.
  3. Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo-Qv), s. 3059, art. Panathenaia. Otava, 1973. ISBN 951-1-01070-5.
  4. a b c d e f g h Panathenaia Viitattu 22.1.2015.
  5. Young, David C.: A Brief History of the Olympic Games, s. 23
  6. Allen, Susan Heuck: Finding the Walls of Troy: Frank Calvert and Heinrich Schliemann at Hisarlík, s. 39. University of California Press, 1999. ISBN 0-520-20868-4. Teoksen verkkoversio.