Erekhtheion

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erekhtheion
Ἐρέχθειον
Erekhtheion lounaasta.
Erekhtheion lounaasta.
Sijainti Akropolis, Ateena,
Kreikan lippu Kreikka
Koordinaatit 37°58′20″N, 23°43′35″E
Rakennustyyppi temppeli
Valmistumisvuosi 421–405 eaa.
Suunnittelija Filokles, Arkhilokhos
Omistaja Kreikan valtio
Tyylisuunta joonialainen
Julkisivumateriaali valkoinen marmori
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Akropolis
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Erekhtheion (muinaiskreikaksi Ἐρέχθειον) on antiikin aikainen temppeli Ateenan linnavuoren eli Akropoliksen pohjoislaidalla. Se oli omistettu monille Ateenan kaikkein vanhimmista kulteista.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erektheionin itäpääty.

Erekhtheion rakennettiin paikalle, jossa nähtiin tapahtuneen keskeisiä varhaiseen Ateenaan liittyviä myyttisiä tapahtumia, ja se sisällytti itseensä useita kaupungin vanhoja kultteja ja näihin tapahtumiin liittyviä pyhäinjäännöksiä. Osa mytologisisesta taustasta liittyy Ateenan varhaisten kuninkaiden Kekropsin ja Erekhtheuksen henkilöihin ja näiden ajan tapahtumiin. Osa liittyy puolestaan Athenen ja Poseidonin kiistaan Ateenan omistuksesta, jonka seurauksena Poseidon iski kolmikärjellään kallioon suolavesilähteen, Athene puolestaan loi oliivilehdon.[3]

Nykyinen temppeli on rakennettu vuosina 421–405 eaa.,[2] mutta sen arvellaan olevan varhaisemman temppelin paikalla. Temppelin arkkitehdit olivat Filokles ja Arkhilokhos.[3] Rakennusta muutettiin ja kunnostettiin 377/376 eaa. sekä 27 eaa. Temppeli muutettiin kristilliseksi kirkoksi 600-luvulla.[1]

Lordi Elgin vei yhden temppelin karyatidi-patsaista Lontooseen vuonna 1811 ja se on nykyisin British Museumissa. Muut ovat nykyisin Akropolis-museossa suojassa ilmansaasteilta. Niiden paikalla on nykyisin kopiot.[3]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erekhtheionin pohjoissivu.

Erekhtheion edustaa joonialaista tyyliä ja se on rakennettu Pentelikon-vuoren valkoisesta marmorista. Temppeli on pohjakaavaltaan erikoinen, sillä se koostuu suorakulmaisen ydinosan lisäksi sen pohjois- ja eteläpuolella olevista erillisistä pylväikkötiloista. Pohjakaava johtuu paitsi maaston epätasaisuudesta myös siitä, että temppeli sisällytti itseensä useita vanhoja kulttipaikkoja.[2]

Temppelin ydinosa jakautuu kahteen osaan, itä- ja länsiosaan. Itäosa oli pronaos eli esitemppeli. Sen sisään johti rakennuksen itäpäädyssä oleva joonialainen pylväikkö, jonka leveys oli noin 11,6 metriä. Itäosa oli omistettu Poseidonin, Erekhtheuksen, Zeuksen ja Buteen kulteille.[1][2]

Temppelin länsiosa oli sen varsinainen cella. Sen sisään johti rakennuksen pohjoispuolella olevan siipirakennuksen pylväikkö, jonka leveys oli noin 10,7 metriä. Länsiosan lattia oli kolme metriä itäosan lattiaa alempana, mutta katto samalla korkeudella. Länsiosa oli omistettu Athene Poliaksen ja Hermeen kulteille. Lisäksi se sisälsi Erektheuksen haudan sekä Poseidonin kolmikärjen iskemät jäljet ja tästä syntyneen suolavesilähteen.[1][2]

Erekhtheionin eteläsivun karyatidipylväikkö.

Länsiosasta oli pääsy L-kirjaimen muotoisia portaita pitkin rakennuksen eteläosan siipirakennukseen, jota koristi karyatidipylväikkö. Pylväikössä oli kuusi naishahmoista (kore) pylvästä, jotka tukivat kattoa. Länsiosasta pääsi oven kautta myös aidattuun ulkotilaan, jossa olivat Pandrodosoksen pyhäkkö, Athenen pyhä oliivilehto sekä rakennuksen lounaiskulmassa Kekropsin hauta.[1][2]

Temppelin länsiosassa säilytettiin todennäköisesti alun perin myös Athene Poliaksen vanhaa oliivipuista kulttikuvaa (ksoanon),[2] jonka katsottiin olevan sama kuin taivaasta pudonnut ja Troijasta tuotu Palladion.[4][5] Koko rakennuksen ulkopuolta kiersi friisi, johon oli kuvattu tyttöjen valvomia Akropoliin kultteja.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Erechtheion Perseus. Viitattu 9.3.2015.
  2. a b c d e f g h Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Erekhtheion”, Antiikin käsikirja, s. 153. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. a b c The Erechtheum of Acropolis Athens Greece Guide. Viitattu 9.3.2015.
  4. Palladium Greek Myth Index. Viitattu 9.3.2015.
  5. The Cult of Athena Polias Metrum. Viitattu 9.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]