Agora (Ateena)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Agora
Αγορά
Ateenan Agora.
Ateenan Agora.
Sijainti

Agora
Koordinaatit 37°58′30″N, 23°43′20″E
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Paikkakunta Ateena, Attika
Historia
Tyyppi agora
Ajanjakso 500-luku eaa.–200-luku jaa.
Huippukausi arkaaiselta kaudelta roomalaiskauteen
Kulttuuri antiikki
Pinta-ala 120 000 m²

Agora (m.kreik. Αγορά) oli antiikin aikainen agora eli tori Ateenassa Kreikassa. Se oli antiikin Ateenan kaupallinen, sosiaalinen ja hallinnollinen sekä oikeudenkäytön keskus, ja sen alueella sijaitsi useita merkittäviä julkisia rakennuksia ja temppeleitä. Agora oli käytössä arkaaiselta kaudelta roomalaiselle ajalle saakka, joskin roomalaisella ajalla sen merkitys väheni.[1][2] Ateenan Agora on tunnetuin esimerkki antiikin aikaisesta agorasta.

Agoran arkeologinen alue sijaitsee Ateenan vanhassa keskustassa Akropolis-kukkulan luoteispuolella ja Areiopagin pohjoispuolella. Se on avoinna yleisölle. Agoralta tehtyjä löytöjä esittelee alueella toimiva Antiikin Agoran museo.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ateenan alkuperäinen agora, Theseuksen perustamana pidetty niin kutsuttu Arkaainen agora sijaitsi eri paikassa kuin nykyisin Agorana tunnettu paikka. Sen sijaintipaikkaa ei kuitenkaan tunneta. Koska alueelle ei vielä tuolloin rakennettu monumentaalirakennuksia, paikka saattaa jäädä pysyvästi arvoitukseksi. Erään teorian mukaan Arkaainen agora olisi sijainnut Akropoliin itäpuolella Kolmijalkojen kadun eli Tripodien kadun varrella, nykyisen Plákan kaupunginosan alueella. Siellä sijaitsi mahdollisesti muun muassa Ateenan vanha Prytaneion.[3][4][5] Tutkimuksessa myöhempi Agora erotetaan Arkaaisesta agorasta kutsumalla sitä esimerkiksi Klassiseksi eli Klassisen kauden agoraksi.

Myöhemmän Agoran alue oli alun perin laaksoa, joka toimi hautausmaana neoliittisella kivikaudella ja mykeneläisellä ajalla. Varhaisimmat löydöt ovat ajalta noin 3000 eaa. Geometrisellä kaudella sinne alettiin rakentaa myös asuinrakennuksia. Varhaisimmat alueen julkisista rakennuksista säilyneet jäänteet on ajoitettu arkaaiselle kaudelle, Solonin ajalle 500-luvun eaa. alkuun. Alue järjesteltiin uudelleen Peisistratoksen aikana 500-luvun eaa. puolessa välissä. Tuolloin useita rakennuksia purettiin ja alueesta tehtiin Ateenan hallinnon keskus, ja sinne alettiin rakentaa suurempia julkisia rakennuksia. Ensimmäisiin lukeutui Buleuterion eli neuvoston kokoontumispaikka. Muihin varhaisiin rakennuksiin kuuluivat muun muassa Kuninkaallinen stoa, myöhemmän Zeuksen stoan paikalla ollut Zeuksen temppeli, vanha Apollon Patrooksen temppeli sekä vanha Metroon.[1][2][3][6] Arkaainen agora jäi kuitenkin käyttöön pitkäksi aikaa uuden rinnalle.[4]

Yleisnäkymää Ateenan agoralta, taustalla Akropolis.

Demokratian huippukaudella vuoden 509 eaa. jälkeen sekä bule eli kaupunginneuvosto, prytanit eli kaupungin johtavat virkamiehet että arkontit kokoontuivat Agoralla. Areiopagi ja ekklesia-kansankokous kokoontuivat toisaalla Ateenassa, mutta jotkut julkiset kokoukset, kuten ostrakismos-äänestykset, pidettiin Agoralla. Siellä pidettiin oikeuden istuntoja, ja kuka tahansa kansalainen joka sattui olemaan paikalla oikeusjuttua käsiteltäessä, saattoi joutua toimimaan lautamiehenä. Järjestystä pitivät yllä skyyttiläiset jousimiehet, jotka olivat kaupungin omistamia orjia.

Persialaiset hävittivät Agoran samoin kuin koko Ateenan vuonna 480 eaa., ja ryöstivät sieltä taideteoksia, kuten Harmodioksen ja Aristogeitonin patsaat. Tämän jälkeen Agoran rakennukset rakennettiin uudelleen. Kimon paransi agoraa rakennuttamalla uusia rakennuksia ja istuttamalla puita. Perikleen aikana 400-luvulla eaa. Agoran länsilaidalle rakennettiin joukko temppeleitä. Näistä ensimmäinen oli Hefaistoksen temppeli, joka rakennettiin vuosina 449–444 eaa. Hieman myöhemmin rakennettiin uusi Apollon Patrooksen temppeli sekä Zeus Fratrioksen ja Athene Fratrian temppeli. 400-luvulla eaa. rakennettiin myös muun muassa maalauksin koristeltu Stoa poikile eli Kirjava pylväshalli, Zeuksen stoa sekä Etelästoa I. Hellenistisellä ajalla Agoralle rakennettiin lisää suuria pylväshalleja, mukaan lukien Attaloksen stoa, Keskistoa ja Etelästoa II.[1][6]

Ajan myötä Agorasta tuli kaupungin vapaiden miesten sosiaalisen elämäntavan, keskustelujen ja oikeudenkäyntiharrastuksen symboli. Agora tunnetaan myös kaupungin filosofisen toiminnan keskuksena. Sokrates keskusteli ja opetti Agoralla muun muassa Zeuksen stoassa sekä Simonin talossa, ja kuoli Agoran lähellä sijainneessa Ateenan kaupunginvankilassa. Monet Agoran alueen paikat toimivatkin näyttämönä Platonin dialogeille. Stoa poikile oli stoalaisuuden syntymäpaikka ja antoi nimen koko koulukunnalle.

100-luvulle eaa. tultaessa Agoralle oli rakennettu kaikki sen merkittävimmät pyhäköt ja julkiset rakennukset ja se oli saavuttanut lopullisen, suorakulmaisen muotonsa.[2][7] Alueen rakentaminen jatkui kuitenkin vielä roomalaisella ajalla, jolloin entinen avoin tori rakennettiin lähes umpeen. Areen temppeli siirrettiin torin keskelle Attikan maaseudulta keisariajan alkupuolella ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Agoran keskelle rakennettiin suuri Agrippan odeion. Näin alueesta tuli vähitellen eräänlainen ulkoilmamuseota muistuttava kulttuurikeskus.[1] Kaupankäyntiä varten kaupunkiin rakennettiin kokonaan uusi agora (tai forum), Roomalainen agora. Se sijaitsi klassisen ajan Agoran itäpuolella pohjoiseen Akropoliista.

Lähes kaikki Agoran rakennukset tuhoutuivat herulien hyökkäyksessä vuonna 267 jaa. Jostain syystä Hefaistoksen temppeli kuitenkin säästyi. Hyökkäyksen jälkeen rakennettiin uusi kaupunginmuuri, jonka osaksi muun muassa Attaloksen stoan rauniot tulivat. Agoran alue jäi tämän muurin ulkopuolelle. Vielä noin 400 jaa. Ateenan viimeisellä myöhäisantiikkisella nousukaudella Agrippan odeionin paikalle rakennettiin jonkinlainen suurikokoinen gymnasion.[3][8]

Myöhempi historia ja kaivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ateenan Agoran alue nykyään Areiopagilta nähtynä. Hefaistoksen temppeli näkyy vasemmalla, uudelleenrakennettu Attaloksen stoa oikealla laidalla.

Agoran alue hylättiin suurelta osin slaavien kansainvaellusten aikaan 500-luvun lopulla. Alueesta tuli asuinalue jälleen keskibysanttilaisena aikana ja se säilyi sellaisena läpi osmanivallan ajan. Hefaistoksen temppeli toimi Pyhälle Yrjölle omistettuna kirkkona. Ateenan tultua Kreikan pääkaupungiksi vuonna 1834 alueen asutus laajeni.[2]

Agoran alueen ensimmäiset arkeologiset tutkimukset alkoivat vuonna 1859 ja tämä vaihe kesti vuoteen 1912 saakka. Kaivauksia suorittivat alkuvaiheessa kreikkalaiset ja saksalaiset arkeologit. Alueen laajamittaiset, järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1931. Nämä kaivaukset on suorittanut American School of Classical Studies eli Yhdysvaltain arkeologinen koulu Kreikassa. Kaivausten alkaessa alueella oli vielä noin 400 pääosin 1800-luvulla rakennettua taloa. Amerikkalaiset ostivat alueen maat ja talot vähitellen ja purkivat rakennukset kaivausten tieltä vaiheittain. Tämän mahdollisti muun muassa Rockefeller-säätiön taloudellinen tuki.[2][6]

Vuosina 1890–1891 Agoran alueen pohjoisosan halki rakennettiin maanpäällä kulkeva Ateenan metron ensimmäinen osuus Pireuksesta Ateenan keskustaan. Tuolloin vain pieni osa Agoran alueesta oli kaivettu esiin, eivätkä rakentajat tienneet tarkkaan, mitä radan alle jää. Osa Agoran alueen pohjoisosan kohteista, kuten Kahdentoista jumalan alttari, on edelleen radan alla ja osa, kuten Stoa poikile, on kaivettu esiin radan pohjoispuolella.[2][9]

Kaivaukset katkesivat sodan vuoksi vuonna 1941 ja jatkuivat jälleen vuonna 1945. Laajojen kaivausten aikana alueelta siirrettiin 1960-luvulle mennessä pois yli 300 000 tonnia maata. Nykypäiviin mennessä on kaivettu noin 12 hehtaarin kokoinen alue. Kaivausten ensimmäisen vaiheen jälkeen Attaloksen stoa rakennettiin uudelleen agoran itälaidalle vuosina 1953–1956 ja se toimii nykyään Antiikin Agoran museona sekä kaivausprojektin työtilana.[2][6][10] Alueen tutkimukset jatkuvat edelleen.

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiskuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agoran alue on tasaisempi alue, joka sijaitsee Akropolis-kukkulan luoteispuolella ja Areiopagin pohjoispuolella. Antiikin aikana Agora muodosti suorakulmaisen alueen, jonka koko oli noin 200 x 250 metriä.[3] Sen länsipuolella on Kolonos Agoraioksen kukkula, jolla sijaitsee alueen parhaiten säilynyt antiikin aikainen rakennus Hefaistoksen temppeli. Nykyisin Agoran alueen pohjoislaidalla kulkee Ateenan metrolinja ja itäisenä rajana toimii uudelleenrakennettu Attaloksen stoa. Antiikin aikana alueen poikki kulki sen kaakkoiskulmasta luoteiskulmaan Panathenaia-juhlan tie. Se johti Dipylon-portilta Akropoliille, ja sitä pitkin kulki Panathenaia-juhlan suuri juhlakulkue.[7]

Agoran merkittävimmät julkiset rakennukset ja pyhäköt olivat alun perin arkaaisella kaudella ja klassisen kauden alussa alueen länsilaidalla. Myöhemmin klassisen ajan lopulla ja hellenistisellä kaudella aluetta rajattiin sekä etelä- että itälaidoilla stoilla eli pylväshalleilla ja muilla rakennuksilla. Ne olivat muun muassa kaupallisessa käytössä sekä yleisinä kokoontumistiloina. Roomalaisella ajalla rakennuksia rakennettiin myös Agoran keskelle sekä alueen koillis- ja kaakkoislaidoille. Agoran lounaispuolelta alkaa Pnyks-kukkulalle johtava laakso. Antiikin aikana alueella oli käsityöläisten rakennuksia. Sieltä on löydetty myös muun muassa Desmoterion eli kaupunginvankila, jossa Sokrates kuoli.[7]

Seuraavassa on lueteltu alueen merkittävimmät kohteet aikakausittain.

Arkaainen kausi

Arkaaisella kaudella Agoran rakennukset olivat (numerot viittaavat kaavakuvaan 1):[3]

  1. Leokoreion
  2. Kahdentoista jumalan alttari
  3. Kuninkaallinen stoa (Stoa Basileios)
  4. Zeuksen temppeli
  5. Vanha Apollon Patrooksen temppeli
  6. Vanha Metroon
  1. Vanha Buleuterion
  2. Aiakeion (aiemmin oletettu Heliaia)
  3. Kaakkoislähde (usein Enneakrunos)
  4. Eleusinion (kartan ulkopuolella)
  1. Prytanikon

Klassinen kausi

Klassisella kaudella lähes koko Agora rakennettiin uudestaan. Uudet rakennukset olivat (numerot viittaavat kaavakuvaan 1):

  1. Zeuksen stoa
  2. Uusi Apollon Patrooksen temppeli
  1. Stoa poikile
  2. Hefaistoksen temppeli
  3. Uusi Buleuterion
  4. Tholos
  5. Eponyymien heerosten muistomerkki
  6. Zeus Agoraioksen alttari
  7. Zeus Fratrioksen ja Athene Fratrian temppeli
  1. Strategeion
  2. Simonin talo ja Agoran rajakivi
  3. Etelästoa I
  4. Rahapaja
  5. Pylväin ympäröity oikeusistuin
  6. Kaupunginvankila (kartan ulkopuolella)
  7. Afrodite Uranian temppeli (sijainti epävarma)
  8. Hermien stoa (sijainti tuntematon)
Kaavakuva 1: Agoran alue klassisen kauden lopulla 300-luvulla eaa.

Hellenistinen kausi

Hellenistisellä kaudella Agoralle rakennettiin seuraavat uudet rakennukset klassisen ajan rakennusten oheen (numerot viittaavat kaavakuvaan 2):

  1. Arsenaali eli asevarasto
  2. Uusi Metroon
  3. Keskistoa
  4. Etelästoa II
  1. Itäinen rakennus
  2. Lounaislähde
  3. Attaloksen stoa

Roomalainen kausi

Roomalaisella kaudella Agoralle rakennettiin seuraavat uudet rakennukset aiempien rakennusten oheen (numerot viittaavat kaavakuvaan 2):

  1. Agrippan odeion
  2. Areen temppeli ja alttari
  3. Lounaistemppeli
  4. Viranomaisten rakennus
  5. Pantainoksen kirjasto
  1. Nymfaion ­
  2. Kaakkoistemppeli ­
  3. Kaakkoisstoa
  4. Monopteros
  5. Basilika
Kaavakuva 2: Agoran alue roomalaisella kaudella 100-luvulla jaa.

Temppelit ja pyhäköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hefaistoksen temppeli

Hefaistokselle omistettu temppeli eli Hefaisteion rakennettiin 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla ensimmäisenä Perikleen rakennusohjelman rakennuksena. Temppeliin viitataan joskus myös nimellä Theseion, koska sitä luultiin pitkään Theseioniksi eli Theseukselle omistetuksi temppeliksi. Temppeli edustaa doorilaista tyyliä ja siinä on 6 x 13 pylvästä. Nykyisin temppeli on Ateenan ja koko Kreikan parhaiten säilynyt antiikin aikainen temppeli. Se kunnostettiin vuosina 1972–1978.[2][7][11]

Apollon Patrooksen temppeli

Apollon Patrooksen temppeli oli omistettu Apollonille tämän roolissa joonialaisten kantaisänä. Se sijaitsi Agoran länsilaidalla ja rakennettiin noin vuonna 325 eaa.[7]

Kahdentoista jumalan alttari

Kahdentoista jumalan alttari oli omistettu olympolaisille jumalille. Se sijaitsi Agoran pohjoislaidalla ja sitä pidettiin kaupungin keskipisteenä, josta mitattiin etäisyydet muihin paikkoihin. Se rakennettiin arkaaisella kaudella noin vuonna 550–500 eaa.[7]

Zeus Fratrioksen ja Athene Fratrian temppeli

Zeus Fratrioksen ja Athene Fratrian temppelin rauniot, Hefaistoksen temppeli taustalla.

Zeus Fratriokselle ja Athene Fratrialle omistettu temppeli oli omistettu Zeukselle ja Athenelle näiden fratrioiden eli eräänlaisten uskonnollisten veljeskuntien suojelijan ominaisuudessa. Se sijaitsi Agoran länsilaidalla ja oli rakennettu noin vuonna 350 eaa.[7]

Metroon

Metroon oli Jumalten äidille omistettu temppeli, joka toimi myöhemmin myös kaupunginarkistona. Vanha Metroon rakennettiin Agoran länsilaidalle arkaaisella kaudella ja uusi Metroon vanhan Buleuterionin paikalle 100-luvulla eaa.[7]

Afrodite Uranian temppeli

Afrodite Uranialle eli taivaalliselle Afroditelle omistetun temppelin oletetaan sijainneen jossakin Kolonos Agoraioksen pohjoisrinteessä. Sen läheltä on löydetty Afrodite Hegemonelle, Ateenan kansalle (demos) ja khariiteille omistettu alttari.

Aiakeion

Aiakeion oli Aiakokselle omistettu pyhäkkö. Rakennusta luultiin aiemmin Heliaiaksi ja se esiintyy tällä nimellä alueen vanhemmissa kartoissa. Pyhäkkö oli rakennettu arkaaisella kaudella 500-luvun lopussa eaa.

Areen temppeli

Sodanjumala Areelle omistettu temppeli oli peräisin 400-luvulta eaa., mutta se siirrettiin Agoralle vasta ajanlaskun alun tienoilla kunnioittamaan Rooman keisareita. Se sijaitsi alun perin jossakin Attikan maaseudulla, todennäköisesti Pallenessa.[7]

Eponyymien heerosten muistomerkki ja Zeus Agoraioksen alttari

Eponyymien heerosten muistomerkki oli kymmenen pronssipatsasta käsittänyt muistomerkki, joka oli omistettu Attikan kymmenelle eponyymille eli eri fyleille nimensä antaneelle heerokselle. Sen lähellä sijaitsi ”Agoran Zeukselle” omistettu alttari. Kummatkin oli rakennettu klassisella kaudella, mutta alttari siirrettiin paikalle vasta roomalaisella kaudella.

Hallinto- yms. rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Buleuterion

Buleuterion oli Ateenan bulen eli 500-miehisen neuvoston kokoontumispaikka. Siellä tehtiin muun muassa lakiesitykset, jotka ekklesia eli kansankokous myöhemmin käsitteli. Buleuterion rakennettiin noin 500 eaa. ja uusittiin kokonaisuudessaan noin 415–406 eaa.[11]

Tholos

Tholoksen rauniot.

Tholos eli Prytanikon oli 50 prytanin kokoontumis- ja ruokailupaikka ja myös kiertävässä vahtivuorossa olleiden prytaneiden yöpymispaikka. Se rakennettiin noin 470 eaa. ja sai nimensä pyöreästä muodostaan.[11] Se sekoitetaan usein varsinaiseen Prytaneioniin, joka oli kuitenkin erillinen rakennus.[4][12][13]

Strategeion

Strategeion oli Ateenan armeijan strategosten eli kenraalien kokoontumispaikka. Strategeionin rakennukseksi oletetaan Agoran lounaisosasta Tholoksen läheltä löydetyt rauniot, mutta tästä ei ole täyttä varmuutta.

Pylväin ympäröity oikeusistuin

Pylväin ympäröity oikeusistuin sijaitsi Agoran koilliskulmassa myöhemmän Attaloksen stoan paikalla. Se rakennettiin 300-luvun eaa. loppupuolella. Sama paikka oli oikeusistuinten käytössä myös aikaisemmin.

Stoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuninkaallinen stoa

Kuninkaallinen stoa oli kuningasarkontin (arkhon basileus) eli uskonnollisista asioista ja laeista vastanneen arkontin toimipaikka. Se sijaitsi alueen luoteislaidalla ja rakennettiin arkaaisella kaudella noin 520 eaa. ensimmäisenä Agoran stoista.

Etelästoa

Etelästoa sijaitsi nimensä mukaisesti Agoran etelälaidalla. Siinä oli kaksi rakennusvaihetta. Etelästoa I rakennettiin klassisella kaudella noin 430-420 eaa. ja suurempi Etelästoa II sen paikalle hellenistisellä kaudella noin 150 eaa.

Keskistoa

Keskistoa sijaitsi nimensä mukaisesti Agoran keskiosissa Etelästoan pohjoispuolella. Se jakoi Agoran alueen kahteen eri kokoiseen osaan ja oli pääosin kaupallisessa käytössä.[7] Stoa rakennettiin noin 175–150 eaa. samoihin aikoihin kuin Etelästoa II. Samalla stoat yhdistettiin niin kutsutulla Itäisellä rakennuksella.

Stoa poikile

Stoa poikilen rauniot.

Stoa poikile eli Kirjava tai Maalattu pylväshalli sijaitsi Agoran pohjoislaidalla. Se rakennettiin klassisen kauden alussa noin vuonna 470–460 eaa. ja sai nimensä maalauksistaan, jotka juhlistivat myyttisiä ja historiallisia sotavoittoja. Stoa löytyi vuonna 1981 ja se on edelleen osittain kaivamatta.

Zeuksen stoa

Zeuksen stoa sijaitsi alueen luoteislaidalla. Se oli omistettu Zeus Eleutherioksen kultille ja näin poikkeuksellinen, koska kulttirakennukset olivat muutoin yleensä temppeleitä, eivät pylväshalleja. Stoa rakennettiin klassisella kaudella noin vuonna 450–400 eaa.

Hermien stoa

Hermien stoa sijaitsi jossakin alueen pohjois- tai luoteisosassa. Sitä ei kuitenkaan ole löydetty. Erään teorian mukaan kyseessä olisi Kuninkaallisen stoan toinen nimi.

Attaloksen stoa

Attaloksen stoa oli Attalos II:n lahjoitus ja rakennettiin hellenistisellä kaudella noin 159–138 eaa. Sen koko oli 120 x 20 metriä ja edusti julkisivultaan doorilaista ja sisäpuolelta joonialaista tyyliä. Stoasta oli säilynyt tarpeeksi, jotta se voitiin rakentaa uudelleen mahdollisimman aidoksi kopioksi vuosina 1953–1956. Nykyisin stoassa toimii Antiikin Agoran museo.[7][11]

Kaakkoisstoa

Kaakkoisstoa rakennettiin Agoran kaakkoiskulmaan roomalaisella ajalla 100-luvulla jaa.

Muut rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahapaja

Rahapajassa (Argyrokopeion) lyötiin ainakin Ateenan kaupunkivaltion käyttämiä pronssirahoja. Se sijaitsi Agoran kaakkoiskulmassa ja rakennettiin noin 400 eaa.

Agrippan odeion

Agrippan odeionin raunioita.

Marcus Vipsanius Agrippan lahjoittama odeion eli musiikkiteatteri rakennettiin Agoran keskelle roomalaisella ajalla noin vuonna 15 eaa.[7]

Pantainoksen kirjasto

Pantainoksen kirjasto rakennettiin Agoran kaakkoislaidalle Attaloksen stoan eteläpuolelle roomalaisella ajalla noin vuonna 98–102 jaa.

Lähdekaivot

Vesihuollon järjestämiseksi alueelle rakennettiin useita lähdekaivoja. Varhaisimpia oli arkaaisella kaudella rakennettu niin kutsuttu Kaakkoislähde, joka tunnetaan usein myös nimellä Enneakrunos. Roomalaisella kaudella rakennettiin Nymfaion, joka oli yksi keisari Hadrianuksen lahjoista Ateenalle, sekä niin kutsutut Monopteros ja Lounaislähde.

Bysanttilaiset rakennukset

Pyhien apostolien kirkko on alueen ainoa jäljellä oleva bysanttilaisella ajalla rakennettu rakennus. Se rakennettiin Ateenan keskibysanttilaisella kultakaudella 900-luvulla ja sijaitsee alueen kaakkoislaidalla Nymfaionin paikalla.

Esinelöydöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agoralta tehtyjä esinelöytöjä on Antiikin Agoran museossa, joka toimii uudelleenrakennetussa Attaloksen stoassa. Löytöihin kuuluu muun muassa rakennusta koristaneita veistoksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Agora”, Antiikin käsikirja, s. 13–14. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. a b c d e f g h Ancient Agora of Athens: History Ministry of Culture ans Sports. Viitattu 11.4.2016.
  3. a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Athens, Attica, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  4. a b c Schmalz, Geoffrey C. R.: The Athenian Prytaneion Discovered?. Hesperia: The Journal of the American School of Classical Studies at Athens, Jan.–Mar., 2006, 75. vsk, nro 1, s. 33-81. Artikkelin verkkoversio.
  5. The Ancient Agora of Athens Athens Greece. Viitattu 19.4.2016.
  6. a b c d Pentreath, Guy: ”Athens: The Agora”, Hellenic Traveller, s. 44–51. A Guide to the Ancient Sites of Greece and the Aegean. London: Faber and Faber, 1964.
  7. a b c d e f g h i j k l Ancient Agora of Athens: Description Ministry of Culture ans Sports. Viitattu 11.4.2016.
  8. Agora Monument: Post-Herulian Fortification Wall Agora Excavations. ASCSA. Viitattu 11.4.2016.
  9. Altar of the Twelve Gods sees the light Ekathimerini. 17.2.2011. Viitattu 10.3.2015.
  10. Ancient Agora Museum Athens Info Guide. Viitattu 5.3.2015.
  11. a b c d Ancient Agora of Athens: Site Monuments Ministry of Culture ans Sports. Viitattu 11.4.2016.
  12. Miller, Stephen G.: ”Athens: The Prytaneion and the Tholos”, The Prytaneion: Its Function and Architectural Form, s. 38–. University of California Press, 1978. ISBN 0520033167. Teoksen verkkoversio.
  13. Vanderpool, Eugene: Tholos and Prytanikon The American School of Classical Studies at Athens.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ancient Agora of Athens, Hellenic Ministry of Culture - virallinen sivusto turisteille (englanniksi)
  • Agora Project Athinai (englanniksi)
  • Agora Excavations - American School of Classical Studies Agora excavation project (englanniksi)