Eleusinion
| Eleusinion | |
|---|---|
| Ἐλευσίνιον | |
| Sijainti | Ateena, Attika, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
| Valmistumisvuosi | noin 490–480 eaa. |
 |
|
Eleusinion (m.kreik. Ἐλευσίνιον, lat. Eleusinium) oli antiikin aikainen Demeterille omistettu kreikkalainen temppeli ja siihen liittynyt pyhäkköalue Ateenassa Kreikassa. Se sijaitsi Agoran kaakkoislaidalla Panathenaia-juhlan tien itäpuolella ja Akropoliin pohjoisrinteellä. Temppeliä käytettiin erityisesti vuosittaisten Eleusiin mysteerien aikana.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Temppeli oli rakennettu noin vuonna 490–480 eaa. ja se korvasi paikalla olleen varhaisemman, noin 550 eaa. rakennetun aidatun ulkoilmapyhäkön.[2][3] Temppeli oli Demeterin ja Korēn eli Persefonen Eleusiissa sijainneen päätemppelin Telesterionin vastine Ateenassa. Siinä säilytettiin Eleusiin mysteerien pyhiä esineitä silloin kun ne olivat Ateenassa. Esineet kannettiin vuosittain Eleusiista Ateenaan päivää ennen juhlan alkua, ja ne olivat Ateenassa juhlan viiden ensimmäisen päivän ajan. Tämän jälkeen ne kannettiin mysteerien suuressa juhlakulkueessa takaisin Eleusiihin Pyhää tietä pitkin.[1]
Eleusiin pyhien esineiden lisäksi rakennuksessa säilytettiin mahdollisesti myös muita juhlakulkueessa tarvittuja esineitä juhlien välisenä aikana. Mysteerien jälkeen Ateenan bule eli neuvosto kokoontui Eleusinionissa tarkastaakseen, kuinka mysteerien järjestäminen oli sujunut.[2] Tällöin tarkastettiin muun muassa se, oliko kukaan käyttäytynyt epäkunnioittavasti mysteerejä kohstaan.[4] Rakennusta käytettiin todennäköisesti myös Demeterin ja Persefonen kunniaksi vietetyssä naisten Thesmoforia-juhlassa.[5] Temppeli tuhoutui herulien hyökkäyksessä vuonna 267.[2]
Agoran kaivauksia suorittava American School of Classical Studies at Athens eli Yhdysvaltain arkeologinen instituutti Ateenassa on kaivanut pyhäkön alueella erityisesti 1930-luvulla sekä vuosina 1959–1960. Ainoastaan osa laajasta alueesta on kaivettu esiin, sillä sen itäosa jää Plákan kaupunginosan talojen alle.[1] Pyhäkön rakennuksista on säilynyt lähinnä perustuksia.
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Temppelin koko oli noin 11 x 17,7 metriä. Sen sisäänkäynti oli etelässä ja adyton eli kaikkein pyhin, jossa mysteerien pyhiä esineitä säilytettiin, pohjoispäässä. Temppeliin liittyi laajempi suorakulmainen pyhäkköalue, jonka keskellä temppeli oli. Pausaniaan mukaan pyhäkköalueella oli myös muun muassa Triptolemoksen temppeli. Pyhäkön aitaus oli 0,9 metriä paksu ja korkeimmillaan 6 metriä korkea. Thukydideen mukaan se olikin kaupungin harvoja paikkoja, joka voitiin sulkea turvallisesti. Noin vuonna 325 eaa. pyhäkön sisäänkäynti korvattiin hienommalla propylonilla. 100-luvun puolessa välissä pyhäkköä laajennettiin etelään päin muun muassa doorilaistyylisellä portiikilla. Temppelin itäpuolella oli noin 15 x 2 metrin kokoinen jalusta, jolla oli niin kutsuttuja attikalaisia steeloja eli kivipylväitä, jotka oli pystytetty hautajaisten vuoksi tai muistoksi. Hermien turmelemisen tapauksen jälkeen luettelo siihen syyllistyneiden myytäväksi määrätystä omaisuudesta kiinnitettiin näihin pylväisiin.[1][2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Miles, Margaret M.: The City Eleusinion, s. 1–3. The Athenian Agora, Volume XXXI. American School of Classical Studies, 1998. ISBN 0876612311. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e Ancient Agora: South-east Side Athens Info Guide. Viitattu 25.1.2016.
- ↑ a b Eleusinion Kronoskaf - The Virtual Time Machine. Viitattu 25.1.2016.
- ↑ Struck, Peter T.: Eleusinian Mysteries University of Pennsylvania. Viitattu 25.1.2016.
- ↑ Eleusinion in the City Stoa.org. Arkistoitu 26.7.2019. Viitattu 25.1.2016.