Neoliittinen Kreikka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Kreikan historia
Kreikka William Fadenin tekemässä kartassa vuodelta 1785.
Aikajana

Neoliittinen Kreikka viittaa nykyisen Kreikan alueeseen neoliittisella kaudella eli myöhemmällä kivikaudella. Siihen voidaan lukea myös sen loppuvaiheen kalkoliittinen kausi eli kuparikausi. Aikakausia luonnehtivat muun muassa maanviljelyksen, kiinteiden asutusten ja keramiikan tulo sekä kuparikaudella ensimmäisten metallien vaiheittainen käyttöönotto. Aikakaudet kattavat yhdessä noin ajan 7000/6800–3200 eaa.[1][2]

Kreikasta on tehty lukuisia neoliittisen kauden löytöjä eri puolilta maata.[3] Neoliittista kautta seurasi pronssikausi, jolloin Kreikassa vaikuttivat niin kutsutut Egeanmeren kulttuurit.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neoliittisella kaudella Kreikan alueen ilmasto-olot vakiintuivat, mikä mahdollisti pysyvän asutuksen samoilla paikoilla sekä talouden, joka perustui maanviljelykseen, karjankasvatukseen, kauppaan sekä keramiikanvalmistukseen ja muihin käsityöammatteihin. Myös merenkulku kehittyi neoliittisella kaudella, mikä laajensi kauppayhteyksien piiriä.[2][3]

Rekonstruktio Dispilión neoliittisesta asutuksesta.
Sésklon neoliittisen asutuksen raunioita.

Neoliittinen kausi alkoi Kreikassa eri ajoitusten mukaan noin 7000–6800 eaa., jolloin koillisessa Kreikassa tiedetään olleen maanviljelystä.[4] Samalta ajalta ovat peräisin varhaisimmat merkit asumusten rakentamisesta sekä merenkulusta.[1] Koillinen Kreikka oli Euroopan ensimmäinen tai ensimmäisiä alueita, minne maanviljely levisi Lähi-idästä Anatolian kautta.[5][6] Jo noin 6000 eaa. maanviljely oli levinnyt läntiseenkin Kreikkaan. Ehkä Kreikassa maanviljely jakautui Välimeren ja Tonavan levittäytymishaaroihin. Joidenkin näkemysten mukaan maanviljelijät olisivat tulleet Anatoliasta Kreikkaan ainakin kahdessa aallossa, niin sanotussa sésklolaisessa aallossa vuosien 8800–7900 eaa. välillä ja pelasgien aallossa noin 5500–4000 eaa.[7] Maanviljelijät toivat mukanaan myös lampaat, vuohet, naudat ja siat.

Neoliittisen kauden ensimmäisellä, esikeraamisella kaudella noin 7000/6800–6500 eaa. tunnettiin maanviljelys, mutta keramiikkaa ei vielä osattu tehdä. Keramiikan valmistus alkoi Kreikassa varhaisella neoliittisella kaudella noin 6500 eaa. alkaen.[8] Luultavasti Etelä-Anatolian varhainen maalattu keramiikka[5] levisi Egeanmerelle, Kreetalle ja itäiseen Kreikkaan noin 6800–6500 eaa.[9] niin kutsutuksi Sésklon kulttuuriksi. Vuoteen 7000 eaa. mennessä kulttuuri oli levinnyt koilliselle Peloponnesokselle ja itäiseen Kreikkaan Attikan niemimaalle, Euboialle, Thessaliaan ja Kreikan puoleisen Makedonian alaville maille lähinnä jokien ympärystasangoille.

Sésklon kulttuuri on saanut nimensä sen päälöytöpaikasta Sésklosta, joka asutettiin noin 7500–6200 eaa. Se sijaitsi Thessaliassa lähellä nykyistä Vólosta, ja on varhaisen ja keskisen neoliittisen kauden merkittävimpiä löytäpaikkoja Kreikassa. Sésklon kulttuuri vaikutti varhaisella neoliittisella kaudella Thessalian ja Makedonian alueilla. Sésklon kulttuuri alkoi niin kutsuttuna Proto-Sésklona. Sésklon huippukautta oli aika noin 5700–5500 eaa., jolloin kylässä oli varhainen megaron-tyyppinen keskusrakennus.[1][10]

Myöhäinen neoliittinen kulttuuri Kreikan seudulla oli Dimínin kulttuuri noin 5000/4800–4400 eaa. Sen päälöytöpaikka Dimíni asutettiin noin n. 5000 eaa. Dimíni oli ajalle harvinainen linnoitettu kylä. Dimínin kulttuuri jakautuu varhaisempaan myöhäisneoliittiseen Tsanglí-Arápi-vaiheeseen noin 4300-3800 eaa. ja myöhäiseen myöhäisneoliittiseen Otzáki-Dimíni-vaiheeseen noin 3800–3300 eaa. Kuparikulttuuri ilmestyi Balkanin alueelle noin 4500 eaa.[9] Näihin aikoihin kukoistivat muualla muun muassa Etelä-Espanjan ja Balkanin kuparikulttuurit, Pohjois-Italian kuparikulttuuri, Keski-Euroopan megaliittikulttuurit ja Mesopotamiassa Urukin kauden kulttuuri.

Kreikan alueen kulttuureista tuli kehittyneempiä noin 3500–3000 eaa., jolloin kehittyi suurempia asutuksia, joissa oli savitiiliset talot kivisillä perustuksilla sekä katuja. Dimíni linnoitettiin noin 3400 eaa.[1] Kylä oli ympäröity monella sisäkkäisellä puolustusmuurilla.[11] Ajan yhteisöissä on havaittavissa myös sosiaalista organisoitumista, yhteiskuntaluokkia ja erikoistumista ammatteihin. Asutuksen keskiössä oli yhteisön johtajan palatsin kaltainen rakennus. Yhteisöt harjoittivat maanviljelystä ja kalastusta, tuottivat keramiikkaa, ja harjoittivat merenkulkua ja kauppaa. Tuolta ajalta ovat myös ensimmäiset merkit uskonnosta, kuten pyhäköille ja haudoille jätetyistä nais- ja eläinhahmoisista savifiguriineista. Naishahmot esittivät oletetusti jonkinlaista äitijumalatarta tai maaemoa.[12][13][3] Sesklosta on löydetty noin ajalta 3500–3000 eaa. geometrisin punaisin kuvioin maalattu imettävää naista esittävä veistos, jollainen on tyypillinen varhaisemmalle neoliittiselle ajalle esimerkiksi Balkanilla.[9]

Neoliittinen kausi kesti noin vuoteen 3200 eaa. saakka, jolloin sai alkunsa ensimmäinen pronssikautinen Egeanmeren kulttuuri, kykladinen kulttuuri. Pian tämän jälkeen kehittyivät Kreetan minolainen kulttuuri ja Manner-Kreikan helladinen kulttuuri.

Kaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neoliittinen kausi voidaan jakaa osakausiin seuraavasti. Ajoitukset ovat summittaisia ja pyöristettyjä, ja vaihtelevat eri lähteissä.[14]

Ajoitus
(noin)
Kausi Keskeisiä löytöpaikkoja
Keski-Kreikka ja
Peloponnesos
Kykladit Makedonia Thessalia
7000–6500 eaa. Esikeraaminen Fránchthi Árgissa
6500–5800 eaa. Varhainen neoliittinen Fránchthi
Korintti
Nemea
Néa Nikomídeia Proto-Sésklo
5800–5300 eaa. Keskinen neoliittinen Chairóneia Dispilió Sésklo
5300–4800 eaa. Myöhäinen neoliittinen I Eláteia Sáliagkos Dispilió
Ntikilí Tas
Sitagroí
4800–4500 eaa. Myöhäinen neoliittinen II Náxos Dimíni
4500–3200 eaa. Kalkoliittinen Aígina
Ateena
Kefála

Löytöpaikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sésklon löytöjä, n. 5300 eaa. Kansallinen arkeologinen museo.
Obsidiaanista tehtyjä teriä, n. 4300–3200 eaa. Náxoksen arkeologinen museo.
Kardítsan ajattelija”, n. 4500–3300 eaa. Kansallinen arkeologinen museo.
Naishahmoinen kalkkikivinen figuriini Kárpathokselta, n. 4500–3200 eaa. Kykladisten idolien edeltäjä. British Museum.

Keski-Kreikka

Kreeta

Kykladit

Makedonia ja Traakia

Peloponnesos

Thessalia

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Greece Timeline Ancient Greece. Viitattu 16.1.2017.
  2. a b Neolithic Period in Greece Ίδρυμα Μείζονος Ελληνισμού. Viitattu 16.1.2017.
  3. a b c The Neolithic civilization (6800-3300 BC) greek Thesaurus. Viitattu 16.1.2017.
  4. ”The History of Greece”, The Greek Islands, s. 27–45. Eyewitness Travel. London, New York, Melbourne, Munich and Delhi: DK, 2013. ISBN 978-1-40938-631-5.
  5. a b Parker, Geoffrey: ”Varhaisaikojen Eurooppa”, Elävä maailmanhistoria, s. 30–31. Otava, 2006. ISBN 9511204440.
  6. Barnes, Ian & Hudson, Robert: Historical Atlas of Europe, s. 17. Prion Books Ltd, 1998. 978-1902305004.
  7. Cartes du Proche-Orient Neolithique tarvitaan parempi lähde
  8. Neolithic Period of Ancient Greece Greek Boston. Viitattu 16.1.2017.
  9. a b c Durando, Furio: ”Kreikka”, Historialliset kulttuurit, s. 20–21. Weilin+Göös, 2008. ISBN 978-951-0-32993-1.
  10. Loizos, Demetris: Neolithic Greece Viitattu 16.1.2017.
  11. Camp, John & Fisher, Elizabeth: Antiikin Kreikan maailma, s. 27–29. Otava, 2004. ISBN 9789511192497.
  12. Greece Stone and Bronze Age Greeka.com. Viitattu 16.1.2017.
  13. History of Greece Lonely Planet. Viitattu 16.1.2017.
  14. Chronology of Neolithic Greece The Evolution of Civilization in the Aegean. Bryn Mawr College. Viitattu 16.1.2017.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Perlès, Catherine: The Early Neolithic in Greece: The First Farming Communities in Europe. Cambridge World Archaeology. Cambridge University Press, 2001. ISBN 0521000270. </ref>

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]