Kalkoliittinen kausi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kalkoliittisen kauden aikainen kuparikaivos.

Kalkoliittinen kausi eli kuparikausi oli esihistoriallinen ajanjakso noin 5000–3300 eaa., jolloin osattiin sulattaa kuparia. Kupari oli yhä harvinaista ja yleensä työkalut tehtiin kivestä. Ennen kuparikautta luonnonkuparia osattiin takoa ehkä 8500 eaa. Taotun kuparin kautat pidetään joskus kuparikautena, joskus kivikautena.

Kuparin lisäksi saatettiin tuntea muitakin metalleja, esimerkiksi lyijy. Kuparin lisäksi tunnettiin saviastiat ja maanviljely. Lähi-idässä kehitys kohti sivilisaatiota tapahtui kalkoliittisella kaudella. Kuparin tärkeimpiä kehitysalueita olivat Lähi-idässä vuoristoiset Turkki, Iran ja Turkestan. Etelä- ja Väli-Amerikan intiaanit elivät eurooppalaisten saapuessa kuparikautta. Euroopassa ei monilla alueilla varsinaista kuparikautta ollut lainkaan. Indoeurooppalaiset lienevät levittäytyneet laajalle alueelle Euroopassa jo kuparikaudella[1]. Vasarakirveskulttuurin kirveet olivat kuparikirveiden jäljitelmiä. Muottiin kuparia alettiin valaa vasta 3200-3000 eaa., suurten sivilisaatioiden synnyn aikoihin.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuparikausi, kivi-kuparikausi tai kalkoliittinen kausi (khalkoliittinen kausi, kreikan χαλκος chalcos, kupari, λίθος lithos, kivi) oli noin 5000/4500-3500 eaa., jos ei lasketa mukaan varhaisinta kylmänä taottua luonnonkuparia jotka osattiin käsitellä ehkä jo 8000 eaa. (haarukassa 9500-6000 eaa.).

Lähi-idässä kuparikaudella tapahtui kehitystä kohti sivilisaatiota: yhteisöjen väkiluku kasvoi ja syntyi melko suuria kyliä. Kalkoliittinen kausi luetaan joskus kivikauteen, joskus metallikauteen. Siksi sitä sanotaan toisinaan kivi-kuparikaudeksi eli eneoliittiseksi kaudeksi. Kaudella osattiin melko yleisesti viljellä maata. Kuparin käytön kehitys oli hidasta ja vei tuhansia vuosia. Aluksi kuparia ei osattu käsitellä taitavasti. Pronssikausi alkoi, kun kupariin opittiin sekoittamaan tinaa.


Lähi-idän kuparikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuparin käytön leviäminen alkoi ilmeiesti Anatolian ja Syyrian rajalta.

Lähi-idässä käytettiin laajalla alueella kuparimineraali malakiittia väriaineena ja koriste-esineiden tekoon jo Natuf-kaudella. Etelä-Levantista on löydetty malakiittihelmiä ajalta noin 10000 eaa. Kupari otetiin käyttöön varhaisissa kylissä, joissa asuttiin neliömäisissä taloissa, kasvatettiin karjaa ja viljeltiin maata. Luonnosta löytyvää kuparia alettiin löytöjen mukaan takoa noin 8500-7500 eaa monessa paikassa Kaakkois-Turkissa Syyrian rajalla, esim Cayonussa, Asikli Hyukissa. Cayonusta on löydetty varhaisia neuloja, naskeleita, koukuja jne. Muuten monet varhaiset kupariesineet ovat helmiä. Jo Cayonussa osattiin kuparia hieman kuumentaa ennen muokkausta, muttei sulattaa. Mutta taottu kupari yleistyi vasta noin 6000 eaa. Keramiikan keksiminen synnytti savanpolttouunit. Ehkä tämän takia kuparia alettiin sulattaa noin 5000 eaa. Varhaista kuparin sulatusta tapahtui Mersinissä. Kuparinkäsitteytaito näyttää levinneen Turkista laajlle Iraniin ja Etelä-Palestiinaan. Se levisi varhain myös Balkanille Romaniaan asti. Kuparin käsittelytaitoa levitti jokin kansa, jonka eräs isälinjan Y-haplotyyppi oli J2. Lähi-idässä kuparin sulatuskaudella noin 5000-3500 eaa. tapahtui kehitystä kohti sivilisaatiota: syntyi tuhansien asukkaiden kasteluviljelyllä, karjanhoidolla ja kalastuksella eläviä väestökeskuksia, joiden keskus oli temppeli. Yhteiskuntaluokat alkoivat syntyä. Noin 3700-3000 eaa alettiin kupariin sekoittaa arseenia ja myöhemmin tinaa, jolloin pronssikausi alkoi.

Kaukasusvuoristokin oli kuparialuetta. Kupari levisi muun muassa Maikopiin Kaukasiaan ja ns kurgaanikulttuuriin.

Kuparikautinen Eurooppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

varnastta löydetyllä kuparikautisella miesvainajalla oli yllään runsaasti kultakoruja.
Pääartikkeli: Kuparikautinen Eurooppa

Kupari levisi Balkanilla laajalle vuoteen 5000 eaa. mennessä luultavasti Turkista. Toisaalla kupari levisi merenkulkijoiden mukana Espanjan seuduille. Balkanin tunnettuja kuparikautisia kulttuureja olivat Vinčan kulttuuri ja Tripoljen kulttuuri. Nämä loivat suuria kaupunkimaisia kyliä. Espanjassa oli kuparikautinen Los Millaresin kulttuuri.Nauhakeraaminen perinne levitti kuparia Eurooppaan. Alppien jäätiköiltä löydetty Ötzi eli 3300 eaa kuparikautta.

Noin 3500 eaa alkaen Balkanin kuparikautiset kulttuurit tuhoutuivat.

Kupari Etelä- ja Itä-Aasiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisia taottuja kuparihelmiä oli Mehrgarhissa sen I-vaiheessa joskus 7000-5500 eaa. Kuparin sulatus levisi Pakistaniin syntyvän induskulttuurin alueelle noin 4500 eaa. ilmeisesti sitä levittäneen väestön mukana. 5. vuosituhannen Kiinassa tunnettiin kupari, mutta harvinaisena. Kuparin sulatus alkoi noin 3000 eaa., ja pian myös pronssi ilmestyi alueelle. Varhaista kuparia oli mm. Jiangzhain ja Hongshanin kulttuureissa. Kuparin käytön leviäminen Kaakkois-Aasiassa oli muottivalua 4500-4000 eaa. Siellä on myös merkkejä maanviljelyn hyvin varhaisesta kehityksestä.

Kupari Amerikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurten järvien alueella alettiin käyttää kuparia noin 5000 eaa., jolloin syntyi ns vanha kuparikulttuuri. Etelä-Amerikassa omaksuttiin kulta noin 2000 eaa. ja kupari noin 1400-1100 eaa. Mesooamerikassa kupari ilmaantui joskus 600-880 jaa.

Kalkoliittisen kauden kirjava nimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalkoliittista kautta kutsutaan monilla nimillä.

  • kalkoliittinen
  • khalkoliittinen
  • kuparikausi
  • kivi-kuparikausi
  • eneoliittinen kausi
  • aneoliittinen kausi
  • aeneoliittinen kausi

Kuparikaudelle ominaisia piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • maanviljely
  • keramiikka
  • hyvin rakennetut talot, paalukylät
  • kuparin kylmätaonta
  • kudotut kankaat
  • alkeellinen kuvakirjoitus
  • usko jumaliin
  • temppelit

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://pagesperso-orange.fr/atil/atil/zzz.htm, CARTES DE L'EUROPE AU CHALCOLITHIQUE :