Esihistoria

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Etelä-Englannissa sijaitseva Stonehenge on maailman tunnetuimpia esihistoriallisia rakennelmia.

Esihistoria tarkoittaa ihmisen menneisyyden ajanjaksoa ennen kirjoitustaidon käyttöönottoa.[1] Historiaksi nimitetään esihistorian jälkeistä aikaa, jota voidaan tutkia kirjallisista lähteistä. Yli 99 % ihmiskunnan olemassaolon ajasta on ollut esihistoriaa.[2] Esihistoriaa tutkivista tieteistä merkittävin on arkeologia.

Jaottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria jaetaan paleoliittiseen, neoliittiseen, pronssikauteen, kuparikauteen ja rautakauteen.[3]

Lisäksi Euroopan esihistoria jäsennetään usein seuraavasti:[3]

  • varhaispleistoseeni 1,8 Mv – 780 000 eaa.
  • keskipleistoseeni 780 000–127 000 eaa.
  • myöhäispleistoseeni 127 000–10 000 eaa.
  • holoseeni 10 000 eaa. alkaen

Esihistorian päättyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistorian ajasta siirryttiin varhaishistorian aikaan ensimmäisenä Mesopotamiassa ja Egyptissä, joissa syntyivät maailman ensimmäiset korkeakulttuurit sekä kirjoitustaito.[4]

Kiinassa vanhimmat kirjoitukset tunnetaan Shang-dynastian ajalta.[5]

Mesoamerikassa kirjoitustaidon kehittivät olmeekit 700–500 eaa.[6] Heitä seuranneet mayat joko kehittivät itse kirjoituksensa[7] tai luultavammin omaksuivat sen sapoteekeilta tai olmeekeilta.[8] Myös inkojen solmukirjoitus quipu on mahdollisesti kehittynyt ennen eurooppalaisten tuloa ja sisältänyt numerotiedon ohella tavuja, äänteitä ja kertomuksia.[9]

Suomessa katsotaan historian alkavan 1100- ja 1200-lukujen mittaan.

Australiassa esihistoria jatkui 1700-luvulle, sillä alkuperäiset asukkaat eivät olleet kehittäneet kirjoitustaitoa ennen eurooppalaisten tuloa. Jotkin Amazonin sademetsien ja Papua-Uuden-Guinean eristäytyneet alkuperäiskansat elivät länsimaisen määritelmän mukaisesti esihistoriallista aikaa ainakin 1950- tai 1960-luvulle saakka.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Berndl, Klaus et al.: Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian. Parragon, 2007. ISBN 9781405482837.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arkeologia:esihistoria Tieteen termipankki. Viitattu 6.9.2022.
  2. Corbishley, M., Darvill, T. & Stone, P. 2000. Prehistory: A Teacher's Guide. English Heritage, Education Service.
  3. a b c d e f g Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 18.
  4. Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 29–31.
  5. Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 72.
  6. Kettunen, Harri & Helmke, Christophe: Introduction to Maya Hieroglyphs (Arkistoitu – Internet Archive), 2010, s. 11–12.
  7. Mayoista maoreihin, Ihmisen suku 4, Göran Burehnult (päätoimittaja), WSOY 1995, Painettu Hongkongissa 1995, ISBN 951-0-18782-8, Tietolaatikko Mayojen hieroglyfikirjoitus, David Stuart, s. 48-49.
  8. Tieteen kuvalehti 6/2010, Maalis-huhtikuu 2010, s. 25, s. 23.
  9. Joonas Gustavsson: Tutkijoiden yllätyshavainto: Inkojen muinainen solmukirjoitus ei ollutkaan numeroita vaan se kertoi myös tarinoita Tekniikan maailma: teknologia, tiede. 24.4.2017. Viitattu 16.9.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Grünthal, Riho (toim.): Ennen, muinoin: Miten menneisyyttämme tutkitaan. Tietolipas 180. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-332-4.