Mehrgarh

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mehrgarhin naisveistos

Mehrgarh (kirjoitetaan myös Mehrgahr, Merhgarh tai Merhgahr) on muinainen nykyisessä Balochistanissa, Pakistanissa sijaitseva kylä, josta on löytynyt varhaisimpia merkkejä ihmisen muuttamisesta kyläyhteisöjen, ja se on näin merkittävä kohde Indus-kulttuurin kehittymisen tutkimisessa.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mehrgarh sijaitsee nykyisin Balochistanin provinssissa, Pakistanissa. Kylä sijaitsee strategisesti merkittävällä paikalla Bolaninsolan lähellä. Sola oli merkittävä kulkureitti Induksen tasangolta Balochistanin pohjoisosien vuoristolaaksoihin. Ihmiset ja eläimet ovat todennäköisesti liikkuneet solaa pitkin jo varhain. Kaivausten perusteella asutus oli levinnyt noin 200 hehtaarin alueelle, ja sieltä on löytynyt asutusta tuhansien vuosien ajalta.[1]

Mehrgarhia tutkimalla on voitu kartoittaa induskulttuurin syntyä Intian ja Pakistanin alueiden kaupunkisivilisaatioita edeltävää kehitystä. Paikalla oli varhainen maanviljelykylä, josta on löydetty muun muassa naista esittäviä pienoisveistoksia, jotka olivat tuolle ajalle tyypillisiä Lähi-idässä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mehrgarhin historia voidaan jakaa kahdeksaan eri vaiheeseen. I–III-vaiheiden merkitys Etelä-Aasiaan historiassa on iso, sillä tuolloin löytyivät ensimmäiset merkit keräilijä-metsästäjien siirtymisestä kaupunkielämään.[2]

Varhainen viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset merkit maanviljelystä Mehrgarhissa ovat peräisin 7000 eaa. Mehrgarh I -vaiheesta.[3] Kylän ihmiset asuivat mudasta tehdyissä nelihuoneisissa taloissa. Kotiloita tuotiin merenrannalta ja lasuurikiveä Badakshanista[4].

Keramiikka, dreija, kupari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mehrgarhin II-vaihe on ajoitettu vuosille 5500–4800 eaa.[4], ja se on jaettu kolmeen osaan. II-vaiheessa asutuskeskuksen koko laajeni selvästi. Kupari tuli mahrgarhiin noin 5000 eaa[5]. Varhaismmat kuparihelmet ovat II-vaiheesta. Kuparikauden alussa väestö näyttää vaihtuneen[6]. Haudoissa taivutettuja ruumiita ja punaokraa. Kaudella ensimmäiset painantasinetit. kupariporia, kuparivaluastioita, polttouuneja. Lapis lazulin tuontia Badakshanista[4].

IIc-vaiheessa alettiin käyttää dreijaa savenvalannan apuna. Mehrgarh III -vaihe sijoittuu aikaan 4800-3500 eaa. Tuolloin alkoi laaja käsityötuotteiden valmistus.

Linnoitetut kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin IV-vaiheessa 3600–3200 eaa. alkoi varhaisharappalainen vaihe, jolle olivat muualla tyypillisiä suuret linnoitetut kylät. Noin 3500 eaa Mahrgarhin ala oli 75 ha[5].

VI-vaiheessa 3200–2600 eaa. tehtiin sinettejä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sharif, M & Thapar, B. K.: Food-producing Communities in Pakistan and Northern India. Dani, A. H. & Masson, V. M. (toim.): History of Civilizations of Central Asia. Motilal Banarsidass Publ, 1999. ISBN 978-81-208-1407-3. Google-kirjat (viitattu 20.1.2013). (englanniksi)
  • Singh, Upinder: A History of Ancient and Early Medieval India. Dorling Kindersley, 2008. ISBN 978-81-317-1120-0. Google-kirjat (viitattu 20.1.2013). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Singh, s. 102.
  2. Singh, s. 103.
  3. Sharif & Thapar, s. 128.
  4. a b c Mehrgarh - New World Encyclopedia www.newworldencyclopedia.org. Viitattu 26.5.2016.
  5. a b India Condensed: 5,000 Years of History & Culture: Anjana Motihar Chandra, s. 20. Marshall Cavendish International Asia Pte Ltd,, 2008.
  6. Coningham, Robin; Young, Ruth: The Archaeology of South Asia: From the Indus to Asoka, c.6500 BCE–200 CE, s. 114. Cambridge University Press, (2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]