Theópetran luola
| Theópetran luola | |
|---|---|
| Σπήλαιο της Θεόπετρας | |
 Theópetran luola. |
|
| Sijainti | |
  Theópetran luola |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Theópetra, Vasilikí, Metéora, Tríkala, Thessalia |
| Historia | |
| Tyyppi | luola |
| Aiheesta muualla | |
Theópetran luola (kreik. Σπήλαιο της Θεόπετρας, Spílaio tis Theópetras) on luola ja arkeologinen kohde Thessaliassa Kreikassa. Se sijaitsee sille nimensä antaneessa Theópetran kylässä Metéoran kunnassa noin neljä kilometriä Kalampákan kaupungista. Se on ollut asuttuna paleoliittisella kaudella jo noin 130 000 vuotta sitten. Sitä pidetään vanhimpana paikkana, jossa on näkyvissä ihmisen rakennustyön jälkiä.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Theópetran luola on kalkkikiviluola, joka sijaitsee liitukaudella noin 137–65 miljoonaa vuotta sitten muodostuneessa kalliossa. Itse luola on huomattavasti myöhäisempi. Luola on ollut ihmisen käytössä keskiseltä paleoliittiselta kaudelta noin 130 000 vuotta sitten aina neoliittiselle kaudelle noin 4000 eaa. saakka. Tällaisena se on Kreikassa harvinainen kohde, joka ilmentää siirtymää paleoliittiselta neoliittiselle kaudelle.[1] Luola on ollut käytössä tämänkin jälkeen pronssikaudella ja historiallisella ajalla, ja vielä 1900-luvullakin sitä ovat käyttäneet paimenet.[3]
Luolan arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1987–2007 Aikateríni Kyparíssi-Apostolíkan johdolla.[1][2]
Luola ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Theópetran luola sijaitsee noin 100 metriä korkean Theópetran kallion juurella. Sen edestä virtaa Lithaíos-joki. Luola on muodoltaan suunnilleen nelikulmiomainen ja sen pinta-ala on noin 500 neliömetriä, ja sen sisäänkäynnin koko on noin 17 × 3 metriä. Luolaan on rakennettu kulkua varten portaat ja kulkusiltoja.[1][2][3]
Luolan suuaukolla on ollut muuri, joka on sulkenut sen osittain. Muurin ajoitetaan olevan noin 23 000 vuotta vanha. Tutkijat arvelevat, että sen rakensivat luolan asukkaat suojautuakseen kylmältä. Ajoitus tekee muurista vanhimman ihmisen tekemän rakennelman Kreikassa ja mahdollisesti koko maailmassa.[2]
Luolan löydöksiin lukeutuu myös hautauksia paleoliittiselta ja mesoliittiselta kaudelta, kivityökaluja, neoliittisia vaaseja sekä saman aikakauden koruja, jotka on tehty luusta, kivestä ja kullasta. Kuuluisin löytö ovat ihmisen jalanjäljet keskiseltä paleoliittiselta kaudelta noin 130 000 vuotta sitten. Ne ovat harvinaiset koko Euroopassa.[1] Jälkien tulkitaan olevan useiden luolassa asuneiden noin 2–4-vuotiaiden neandertalilaislasten tekemiä.[2]
Luolasta on löydetty myös mesoliittisella kaudella noin 7000 sitten eläneen 18-vuotiaan naisen jäänteet. Hänen kasvonsa on ennallistettu, ja tälle ennallistukselle on annettu nimi Avgí.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Theópetran luola Wikimedia Commonsissa
