Antiikin Kreikan maantiede

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Antiikin Kreikan maantiede viittaa kreikankielisiin ja kreikkalaisen kulttuurin alueisiin antiikin ajalla. Usein sillä viitataan erityisesti arkaaisen ja klassisen kauden Kreikkaan noin 700–323 eaa. Myöhemmin hellenistisellä kaudella kreikkalainen maailma laajeni huomattavasti, kun taas roomalaisella kaudella se tuli osaksi laajempaa roomalaista maailmaa, jolloin käsite ei ole enää yhtä mielekäs. Tässä kuvataan erityisesti klassisen kauden maantiedettä.

Varsinaisen Kreikan alue tunnettiin antiikin aikana nimellä Hellas (m.kreik. Ἑλλάς) ja sen asukkaista käytettiin etnonyymiä Hellēn (Ἕλλην), feminiininä Hellēnis (Ἑλληνίς) ja monikossa Ellēnes (Ἕλληνες), latinaksi Graecus.[1] Kreikkalaisen maailman voidaan katsoa muodostuvan alueesta, joilla oli kreikkalaisia poliksia eli kaupunkivaltioita. Varsinaisen Kreikan alueen eli emämaan ulkopuolelle kreikkalaiset perustivat lukuisia siirtokunta-poliksia, joita oli muun muassa Vähän-Aasian rannikolla nykyisen Turkin alueella, Suur-Kreikassa eli Magna Graeciassa Italian eteläosassa, Sisiliassa, muualla Välimeren rannoilla sekä Mustanmeren eli Pontoksen rannikolla.

Maakunnat ja alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa on luetteloitu kreikkalaisten tärkeimmät asuma-alueet, toisin sanoen alueet, joilla oli kreikkalaisia poliksia arkaaisella ja klassisella kaudella. Varsinainen Kreikka käsitti nykyisen Kreikan eteläosan sekä suuren osan saaristosta. Epeiros ja Makedonia nähtiin pitkään puolikreikkalaisina alueina. Useimmat muista alueista olivat kreikkalaisia ainoastaan rannikolla sijainneiden siirtokuntien osalta, kun taas sisämaata asuttivat ei-kreikkalaiset kansat.

Varsinainen Kreikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manner-Kreikan maakunnat ja niitä lähinnä sijainneet "barbaariset" alueet vanhalla ajalla

Epeiros ja Makedonia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epeiros ja Makedonia vanhalla ajalla

Adrianmeri ja Italia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suur-Kreikan (Μεγάλη Ἑλλάς - Megálē Hellás) siirtokunnat ja murteet ennen roomalaisvalloitusta

Traakia, Propontis ja Pontos (Mustameri)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaiset siirtokunnat Mustanmeren rannalla

Vähä-Aasia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itäinen ja Eteläinen Välimeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaiset siirtokunnat noin 550 eKr. (sinisellä)
Iberian niemimaa noin vuonna 300 eKr. Foinikialaiset kaupungit sinisellä, kreikkalaiset punaisella.

Läntinen Välimeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkivaltiot ja kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo antiikin Kreikan kaupungeista sisältää kaikki tunnistetut arkaaisen ja klassisen kauden polikset eli kaupunkivaltiot sekä muita merkittävimpiä kaupunkeja, joihin kuuluu varsinaisten polisten alaisuudessa olleita kaupunkeja sekä myöhempiä, hellenistisen ja roomalaisen kauden kaupunkeja kreikankielisellä alueella. Luettelo antiikin Kreikan poliksista alueittain sisältää pelkästään polikset ryhmiteltynä yllä esitettyjen alueittein mukaisesti.

Maantieteen kuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aikaisen Kreikan maantieteellisiä kuvauksia on säilynyt merkittävimpinä Strabonilta (Geografia), Pausaniaalta (Kreikan kuvaus), Ptolemaiokselta (Geografia), Plinius vanhemmalta (Naturalis historia) ja Stefanos Byzantionlaiselta. Merkittäviä lähteitä ovat myös muun muassa maantieteellisiä kuvauksia sisältävät historiateokset, kuten Herodotoksen (Historiateos), Thukydideen (Peloponnesolaissota) ja Diodoros Sisilialaisen teokset.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]